tag:blogger.com,1999:blog-14737461402934681082024-03-27T10:08:59.694+02:00PlagiointitutkijaTarinoita plagioinnista, vilpistä ja huijauksista, korkeakoulutuksen ja tieteen harmaanmustasta alueesta. Välillä vähän muustakin.Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.comBlogger168125tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-65162588589822443182024-02-09T17:05:00.001+02:002024-02-22T15:49:29.044+02:00Norjan opetusministeri erosi plagioinnin takia<p>Käyttäjänimi OsloStudenten julkaisi <a href="https://twitter.com/OsloStudenten/status/1748107028772307379" target="_blank">X:ssä</a> 19.1.2024 otteita Norjan opetusministerin (korkeakouluministeri) Sandra Borchin gradusta ja vertaili niitä aiemmin julkaistuihin teksteihin. Samana päivänä lehti E24 analysoi gradua Copyleaks -ohjelman avulla ja julkaisi aiheesta artikkelin otsikolla <i style="background-color: #fffbf8; color: var(--title_title-color, var(--component-text-color-01)); font-family: var(--title_title-font, var(--ff-title));"><a href="https://e24.no/naeringsliv/i/y6Wzw2/deler-av-forskningsministerens-masteroppgave-identisk-med-tidligere-studenters-tekster" target="_blank">Deler av forskningsministerens masteroppgave: Identisk med tidligere studenters tekster</a>. </i><span color="var(--title_title-color, var(--component-text-color-01))" face="var(--title_title-font, var(--ff-title))" style="background-color: #fffbf8;">Sekä OsloStudenten että lehti E24 julkaisivat tekstivertailuja samaan tapaan kuin mitä itsekin olen käyttänyt, kun olen tehnyt eri korkeakouluihin ilmoituksia julkaistujen opinnäytetöiden sisältämästä plagioinnista. Artikkelissa todettiin Borchin plagioineen useita tekstikappaleita graduunsa, ja jo samana päivänä, kun nämä tekstivertailut julkaistiin, Borch ilmoitti erostaan. </span>Borch valmistui oikeustieteen maisteriksi kymmenen vuotta sitten Tromssan yliopistosta. Hän aloitti opetusministerinä viime syksynä ja opetusministerikausi kesti siten vajaat puoli vuotta. </p><p><span color="var(--title_title-color, var(--component-text-color-01))" face="var(--title_title-font, var(--ff-title))" style="background-color: #fffbf8;">OsloStudenten käyttäjänimi kuuluu opiskelija Kristoffer Rytteragerille. Hän on kertonut ärsyyntyneensä siitä, että ministeri Borch vei viime syksynä yhtä opiskelijaa koskevan plagiointiasian korkeimpaan oikeuteen. Eräs ammattikorkeakouluopiskelija on käyttänyt esseessä/kotikokeessa omaa tekstiään uudelleen ja oli saanut rangaistuksen tästä itseplagioinnista: hänet oli erotettu kahdeksi lukukaudeksi. Käräjäoikeus piti rangaistusta riittävänä, mutta Borch vei asiaa eteenpäin ja halusi erottamisen kestoksi neljä lukukautta eli kaksi lukuvuotta. </span></p><p><span color="var(--title_title-color, var(--component-text-color-01))" face="var(--title_title-font, var(--ff-title))" style="background-color: #fffbf8;">Miltäs kuulostaa jos vertaatte asioita Suomeen? Kukaan ei Suomessa ole joutunut eroamaan työstään vaikka olisi hyväksyttänyt gradunaan/YAMK-työnään miten törkeän plagiaatin tahansa. Myöskään luottamustehtävistä ei ole erotettu, vaikka plagoidun opinnäytetyön esittänyt olisi jopa tutkinnon myöntäneen korkeakoulun hallituksessa. Yhtään ammattikorkeakoulun opiskelijaa ei ole määräaikaisesti erotettu plagioinnin vuoksi eikä yhtään plagioitua YAMK-työtä ole hylätty jälkikäteen. Muutamia yliopisto-opiskelijoita on määräaikaisesti erotettu ja yksi gradu hylätty jälkikäteen korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Lainsääädännöllisen syyn tähän tiedätte tai jos ette tiedä, niin lukekaa vaikka tämä <a href="https://plagiointitutkija.blogspot.com/2020/01/vuoden-2019-kuulumiset-osa-i.html" target="_blank">blogitekstini</a>, jossa on linkki Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen. </span></p><p><span color="var(--title_title-color, var(--component-text-color-01))" face="var(--title_title-font, var(--ff-title))" style="background-color: #fffbf8;">Myös suhtautuminen itseplagiointiin poikkeaa Suomessa muista sivistysvaltioina itseään pitävistä. Esimerkiksi Norjassa tosiaan erotetaan opinnoista kahdeksi lukukaudeksi, jos on kopioinut omaa, itse tekemäänsä tehtävää edelliseltä vuodelta. Suomessa sen sijaan itseplagiointiin suhtaudutaan oikeutena käyttää omaa tekstiä uudelleen ja jopa osana AHOT-järjestelmää. Eräs ammattikorkeakoulu vastasi minulle, että minun olisi pitänyt ottaa selvää opiskelijan nimenvaihdoksesta, kun tuo opiskelija oli tehnyt amk-opinnäytetyön toiseen ammattikorkeakouluun tyttönimellään ja naimisiin mentyään YAMK-opinnäytetyön tähän toiseen ammattikorkeakouluun uudella nimellään - ja tottakai hänellä on oikeus käyttää omaa tekstiään. Tuon erään ammattikorkeakoulun mielestä oli lähes kunnianloukkaus verrata Sirkka X:n tekstiä Sirkka Y:n tekstiin, nimi muutettu 😉 Eräs toinen ammattikorkeakoulu kyllä huomaa ja toteaa YAMK-opinnäytetyössä itseplagioinnin, mutta se ei ole korkeakoulun mielestä vilppiä, koska teko ei ole tarkoituksellinen (!) ja tekijä on merkinnyt itsensä lähteeksi.</span></p><p><span style="background-color: #fffbf8;">***</span></p><p><span style="background-color: #fffbf8;">Norjan opetusministerin eroaminen plagioinnin vuoksi ei juuri ylittänyt uutiskynnystä Suomessa. Helsingin Sanomat mainitsee asian artikkelissa, johon on koottuu Norjan nykyisen hallituksen kaikki seitsemän ministerieroa: </span><span color="var(--eq)" face="var(--el)" style="font-size: var(--t9); font-weight: var(--en);"><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010138250.html" target="_blank">Plagiointia, näpistelyä, kaverin suosimista – skandaalisuma piinaa Norjan politiikan huippua</a>. Maailmalla Borchin eroa käsiteltiin eri Euroopan ja USA:nkin medioissa, mm. New York Times julkaisi aiheesta laajahkon <a href="https://www.nytimes.com/2024/01/25/world/europe/norway-plagiarism-minister-resigns.html" target="_blank">artikkelin</a>, jossa leikitellään sillä, että ministeri taisteli plagiointia vastaan ja erosi sitten plagioinnin takia. </span></p><p><span color="var(--eq)" face="var(--el)" style="font-size: var(--t9); font-weight: var(--en);">Lyhyt fb-video Borchin tapauksesta on <a href="https://www.facebook.com/reel/404211688931333" target="_blank">täällä</a> - tähän videon on loppuun liitetty Norjan pääministerin kehotus kaikille ministereille: "tarkastakaa oma gradunne"!</span></p><p><span color="var(--title_title-color, var(--component-text-color-01))" face="var(--title_title-font, var(--ff-title))" style="background-color: #fffbf8;"> </span></p><p><span color="var(--title_title-color, var(--component-text-color-01))" face="var(--title_title-font, var(--ff-title))" style="background-color: #fffbf8;"><br /></span></p><p><i style="background-color: #fffbf8; color: var(--title_title-color, var(--component-text-color-01)); font-family: var(--title_title-font, var(--ff-title));"><br /></i></p><p><br /></p><p><br /></p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-12269833705136981102023-01-03T23:54:00.000+02:002023-01-03T23:54:22.285+02:00Huijaukset julki ja askel eteenpäin <p>Artikkelini <i><b>Compromising Academic Integrity in Internationalisation of Higher Education</b> </i>on nyt julkaistu kirjassa <b>Academic Integrity: Broadening Practices, Technologies, and the Role of Students,</b> sivuilla 289-308. Abstraktin voitte käydä lukemassa <a href="https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-031-16976-2_16#Abs1" target="_blank">täältä</a>.</p><p>Artikkelin sisällöstä ja sen taustoista olen kertonut aiemmissa blogikirjoituksissani, esimerkiksi helmikuussa 2022 kirjoituksessa <a href="http://plagiointitutkija.blogspot.com/2022/02/mtv-uutiset-1522022.html" target="_blank">MTV-uutiset 15.2.2022</a>, johon olikin tullut mukavasti keskustelua. Tuolloin Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen ehti mollata artikkelini menetelmän ja tulokset näkemättä tekstiä. Aiemmin TENK ja TENK:n pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof on yrittänyt vaikuttaa kirjoittamieni, plagiointia käsittelevien tekstien julkaisemiseen ja myöskin IPPHEAE-projektin Suomen osion tulosten julkaisemiseen. IPPHEAE Suomen raportin ja muidenkin maiden raportit voitte käydä lukemassa <a href="http://plagiarism.cz/ippheae/" target="_blank">täältä</a>. </p><p>(Opetusministerit ja OKM:n väki, tarjouduin jo aiemmin että voin tulla esittelemään tutkimukseni tulokset teille. Nyt kun tämä hieno artikkeli on julkaistu niin toki voitte ne lukea myös julkaisusta. Ilmoitelkaahan miltä näyttää!)</p><p>Mutta asiasta toiseen, tämä vuosi on juhlavuosi! Plagiointi alkoi Suomessa yleistyä, sähköisen julkaisemisen ja tekstitiedostojen jakamisen myötä vuonna 2003, jolloin Laura Huhtasaaren, myöhemmin plagiaatiksi paljastunut gradu hyväksyttiin Jyväskylän yliopistossa. Valmistelen parasta aikaa konferenssiabstraktia nimeltä "<b>20 years of plagiarism in Finnish higher education". </b>Siihen minulla onkin paljon asiaa, kun kokoan kirjoittamisen ja opiskelu/opettajamoraalin muutokset yhteen esitykseen. Plagioinnin lisäksi tulee mukaan myös esimerkki ostetusta opinnäytetyöstä, joissa työn on tehnyt joku muu kuin kirjoittajaksi mainittu opiskelija. Näitä ostetuiksi ajateltuja töitä olen kuvannut sanonnalla "too good to be true". </p><p>Vuodesta 2016 lähtien plagiointitutkimuksessa on puhuttu myös tekoälyn käytöstä esseiden ja opinnäytetöiden kirjoittamisessa. Tekoälyn tuotos ei ole plagiaatti, koska se on aina uusi teksti - mutta ei se ole opiskelijan itsensä kirjoittamakaan, joten huijauksesta siinäkin on kysymys. Tekoäly on kehittynyt taitavaksi tekstin tuottajaksi. Kymmenen vuotta sitten, vuonna 2012 ei vielä puhuttu tekoälystä vaan puhuttiin puppugeneraattoreista. Kirjoitin tänne blogiin otsikolla <a href="http://plagiointitutkija.blogspot.com/2012/10/kaikenkarvaiset-tieteentekijat.html" target="_blank">Kaikenkarvaiset tieteentekijät</a>, kun luin että tällainen silloisen tekoälyn tekemä teksti oli hyväksytty julkaistavaksi tieteellisessä lehdessä. Kokeilin tuolloin Mathgen-systeemiä, ja kissani kirjoittivat artikkelin :) Nyt tekoälysovellukset ovat kehittyneet, ja yhdellä komennolla saa varsin laadukkaan englanninkielisen esseen. Kyselin tekoälyltä plagiointiin liittyviä kysymyksiä ja sain hyvin sujuvaa tekstiä. Tässä esimerkki, kysyin <span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 16px;">How many students plagiarize in higher education? ja </span>seuraavassa on tekoälyn vastaus. Aika hyvä, eikö vaan?</p><p></p><blockquote><p><i>"<span style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 12pt;">It is difficult to determine the
exact percentage of students who engage in plagiarism in higher education, as
this can vary widely depending on the institution, the subject area, and the
specific assignment or assessment. Some studies have estimated that anywhere
from a small percentage to a significant percentage of students may engage in
some form of plagiarism at some point during their higher education experience.</span></i></p></blockquote><p></p><blockquote><i style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 16px;">One study published in the Journal of Business Ethics found that approximately 20% of students admitted to copying and pasting text from a source without proper citation, while another study published in the Journal of Academic Ethics found that approximately 40% of undergraduate students admitted to plagiarizing. However, it is important to note that these studies may not be representative of all higher education institutions and the results may not be directly comparable due to differences in methodology and sample size".</i></blockquote><p> </p><p></p><p>Plagioinnin toteaminen on helppoa ja siitä on opiskelijalle - muualla kuin Suomessa - seuraamuksia, mutta ostettujen kirjallisten töiden osoittaminen ostetuiksi on edelleen vaikeaa. Ja tekoälyn tuottamien englanninkielisten tekstien toteaminen tekoälyn tuottamiksi on myös vaikeaa ellei opiskelija vahingossa paljasta tekoaan. Seuraavalla kerralla tekoäly vastaa eri sanoin, eikä esimerkin sanoja tuossa järjestyksessä ole julkaistu missään. Tekoälyn käytön takia englanninkielisellä korkeakoulutusalueella on jo alettu siirtyä esseiden kirjoittamisesta takaisin tentteihin ja suullisiin arviointikeskusteluihin, joissa opettaja tapaa opiskelijansa. Toki Suomessakin on yliopistoissa aloja, joissa toimitaan näin sen jälkeen, kun on huomattu opiskelijoiden itsenäisesti "kirjoittamien" esseiden olevan toinen toisensa kopioita. Asia on opettajan vastuulla, niin kuin on moneen kertaan todettu. Jos opettajan moraali pettää tai osaaminen ei riitä, opiskelija voi saada tutkinnon huijaamalla, ainakin tulosta tahkovissa ammattikorkeakouluosakeyhtiöissä. </p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-48024047982559073472022-12-03T19:47:00.055+02:002023-10-02T20:34:24.578+03:00TENK:n kirje lehdelle Journal of Aademic Ethics 3.7.2020<p>TENK kirjoitti 3.7.2020 lehdelle Journal of Academic Ethics, kirje oli nimetty Erja Mooren artikkelin korjauspyynnöksi. Kirjeessä ei kuitenkaan nimetty kohtaa, jossa artikkelissa olisi virhe, vaan kirje lähinnä moittii artikkeliani ja toimintaani plagiointitutkijana. Yritin saada TENK:ltä lausuntoa asiasta ja samalla kirjoitin kirjeen sisällöstä täällä blogissa 18.12.2020 otsikolla <a href="https://plagiointitutkija.blogspot.com/2020/12/lausuntopyynto-tutkimuseettiselle.html" target="_blank">Lausuntopyyntö Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle</a>. No, eipä TENK sitten lausunut mitään ja kirjoitin siitäkin lausumattomuudesta 1.4.2021 otsikolla <a href="TENK ei lausu - kolme (naista) jääväsi itsensä" target="_blank">TENK ei lausu - kolme (naista) jääväsi itsensä</a>.</p><p>Artikkelini julkaistiin siis vuonna 2019 söhköisenä versiona (paperisena vuonna 2020) ja se oli käynyt ennen julkaisua läpi referee-menettelyn kuusi kertaa, kaksi arvioijaa ensinnäkin antoi palautteen konferenssiesityksen pitkästä abstraktista, ennen kuin esitys hyväksyttiin konferenssiin. Sitten kaksi refereetä antoi palautteen esityksen perusteella tehdystä artikkelista, joiden perusteella artikkeliani ehdotettiin lehteen Journal of Academic Ethics, jossa artikkeli kävi läpi normaalin arviointimenettelyn (2 refereetä). TENK kuitenkin piti artikkeliani julkaisun jälkeen niin huonona, että he lähettivät tämän alla olevan kirjeen lehdelle ja kirjoittivat siihen useita, lähinnä minua mollaavia valheita. Kirjeessä on julkaistavaksi tarkoitettu osa ja salassa pidettäväksi tarkoitettu osa, lukaiskaapas alta. </p><p>Etusivulla jo logiikka pettää, ja sävy on lähinnä itkuinen. Kirjoittajat ajattelevat että olen ollut epäreilu paitsi lehteä kohtaan myös TENK:a ja suomalaista HTK-ohjetta kohtaan! On epäreilua, että teen ilmoituksia plagiointiepäilyistä, koska TENK:n mielestä ammattikorkeakoulut olivat jo korjanneet toimintaansa eikä ilmoituksia enää olisi saanut tehdä vuoden 2018 jälkeen. Tässä kirjeessä TENK syyttää minua monista rikkomuksista, mutta TENK ei kuitenkaan ole tämän jälkeen ottanut esille esim. tässä kirjeessä esittämäänsä syytöstä GDPR-rikkomuksesta. Kirjeessä TENK sanoo myös tälle USA:laiselle lehdelle, että Suomessa olisi kahdet eri menettelyohjeet vilpin käsittelyyn, toiset tieteelle ja toiset koulutukselle, mikä on tietysti valhe. Ja kirje päättyy hauskasti: TENK sanoo huomauttaneensa myös IPPHEA-projektia vääristä tuloksista Suomen osalta.</p><p>Lehdestä oltiin minuun yhteydessä ja lähetin tietysti vastauksen evidenssin kanssa. Kaikki tekstiäni aiemmin arvioineet kuusi refereetä ja vielä seitsemäs lehden nimeämä uusi referee lukivat artikkelini, eivätkä he löytäneet yhtään korjattavaa virhettä. TENK:n lähettämää kirjettä pidettiin kummallisena (valtiollisena) sensuuriyrityksenä. Lopulta lehti päätyi, minun kanssani neuvoteltuaan, ottamaan toisesta liitteestä nimikirjaimet pois. En tiedä, mitä he kirjoittivat TENK:lle, toivottavasti jotain :)</p><p><br /></p><p>****</p><p>Request for correction concerning the article by Erja Moore published in 2019, titled</p><p>Inconsistent Responses to Notifications of Suspected Plagiarism in Finnish Higher</p><p>Education, Journal of Academic Ethics (2020) 18:1–16</p><p>TO THE EDITOR-IN-CHIEF OF THE JOURNAL</p><p>Dear Dr Poff,</p><p>We hope this finds you well. We are reaching out regarding the 2019 article by Erja Moore,</p><p>which unfortunately includes serious issues. As a body of specialists appointed by the</p><p>Finnish Ministry of Education and Culture, the Finnish National Board on Research</p><p>Integrity TENK considers it its responsibility to correct certain factual errors and to flag</p><p>certain methodological issues in Moore’s article. We respectfully ask that you publish the</p><p>corrections we have listed below. TENK is the highest supervisory authority of scientific</p><p>misconduct in Finland, and all Finnish universities and universities of applied sciences have</p><p>committed to following TENK’s national guidelines under the self-regulatory system that is</p><p>in place in Finland.</p><p>Erja Moore is not a researcher in any organisation committed to TENK’s guidelines. In</p><p>collecting data for her article, Moore made 27 notifications of suspected plagiarism to</p><p>Finnish universities of applied sciences. In doing so, she correctly brought up deficiencies in</p><p>thesis supervision at Finnish universities of applied sciences. The institutions addressed these</p><p>issues as soon as their attention was drawn to said cases of suspected plagiarism, by for</p><p>example increasing staff training.</p><p>However, Erja Moore’s actions raise certain ethical questions. TENK considers that in</p><p>failing to mention her own role as whistleblower, Moore has, on false grounds, taken unfair</p><p>advantage of 1) the Journal of Academic Ethics, which published the article, and 2) the Finnish</p><p>process for handling suspected violations of responsible conduct of research, in that she</p><p>continued to make notifications of suspected plagiarism to universities of applied sciences</p><p>even after they had reacted to the issue, in order to collect data for her own purposes.</p><p>APPENDED for your perusal is a more detailed itemisation of the problematic issues in</p><p>Moore’s article.</p><p>Helsinki 3.7.2020</p><p>Riitta Keiski Sanna-Kaisa Spoof</p><p>Chair, Dean Secretary General, PhD</p><p>Finnish National Board on Research Integrity TENK</p><p>Further information: sanna-kaisa.spoof@tenk.fi</p><p><br /></p><p>2</p><p><b>CORRECTIONS (may be published)</b></p><p>The Finnish National Board on Research Integrity TENK considers it its responsibility to</p><p>correct certain factual errors in Erja Moore’s 2019 article Inconsistent Responses to</p><p>Notifications of Suspected Plagiarism in Finnish Higher Education, Journal of Academic Ethics</p><p>(2020) 18:1–16.</p><p>Researchers in Finland are bound not only by TENK’s Responsible conduct of research and</p><p>procedures for handling allegations of misconduct in Finland (the so-called RCR guidelines),</p><p>but also by The ethical principles of research with human participants and ethical review in</p><p>the human sciences in Finland. Erja Moore’s article is problematic in light of these</p><p>guidelines. TENK is particularly concerned about the following factors:</p><p>1. The main ethical problem of the article concerns the atypical data collection</p><p>method. The data consists of 28 RCR investigation process documents. The author</p><p>fails to mention that she herself acted as the whistleblower in all but one of these</p><p>cases. The data consists of the investigation materials of the RCR processes that</p><p>were instigated by these notifications. These include for example textual</p><p>comparisons made by the author herself.</p><p>This type of data collection method is highly unusual and ethically problematic.</p><p>TENK hopes that such a data collection method will not become commonly used in</p><p>the fields of research that for example the Journal of Academic Ethics represents.</p><p>2. With regard to the contents of the published article, we consider it unethical that the</p><p>anonymization of the research data is either completely lacking or deficient. This</p><p>violates the ethical principles of research in the humanities, which state that the</p><p>privacy of the persons included in a study must be protected on publication.</p><p>Furthermore, the publication of personal data when the research topic is highly</p><p>sensitive by nature is in conflict with the European General Data Protection</p><p>Regulation (GDPR). No further details on the matter are included here in order to</p><p>protect the research subjects, but a separate appendix has been provided for the</p><p>information of the editors of the Journal.</p><p>3. The article makes no distinction between academic and scientific misconduct. In</p><p>Finland, there are separate processes in place for investigating these two types of</p><p>misconduct. All the cases described in the article concern polytechnic master’s</p><p>degree theses. For each of the cases, the author has demanded that an RCR process</p><p>be initiated, which is highly uncommon, especially regarding old master’s degree</p><p>theses.</p><p>The Finnish National Board on Research Integrity TENK is a body of specialists appointed by the Finnish</p><p>Ministry of Education and Culture. It is a promoter of research integrity and the highest supervisory authority</p><p>on scientific misconduct in Finland.</p><p>3</p><p>APPENDIX: <b>Further details on the unethical aspects of Moore’s article for the</b></p><p><b>editors of the Journal (not to be published)</b></p><p>1. The author collected the data by acting as an external whistleblower. Between 2018</p><p>and 2019, the author made 27 notifications of suspected plagiarism to a total of 15</p><p>Finnish universities of applied sciences.1 In 14 cases, being unsatisfied with the</p><p>university rector’s decision, the author extended the process by also requesting a</p><p>statement from TENK.</p><p>2. The anonymization of data is deficient. Appendix 1 of the article gives the real</p><p>initials of the authors of the theses that were the subjects of the investigations.</p><p>Furthermore, Appendix 2 provides text samples from the authors’ theses. Based on</p><p>this information, the identity of the authors of the theses used in the data could be</p><p>traced. TENK requests that the text samples in Finnish and other identifying data be</p><p>removed from the article, as it concerns a sensitive topic matter.</p><p>3. The publication of personal data when the topic matter is highly sensitive by</p><p>nature is in conflict with the European General Data Protection Regulation</p><p>(GDPR).</p><p>4. The article makes no distinction between academic and scientific</p><p>misconduct. In Finland, the investigation procedures for suspected misconduct in scientific research on</p><p>the one hand and academic studies on the other differ as follows. When misconduct is</p><p>suspected in scientific research, the so-called RCR process described in TENK’s guidelines</p><p>applies. As for academic misconduct concerning undergraduate studies, universities and</p><p>other educational institutions investigate the situations independently.</p><p>All the cases described in the article concern polytechnic master’s degree theses. For each of</p><p>the cases, the author has demanded that an RCR process be initiated. With old cases, the</p><p>rectors of the institutions in question decided not to initiate the process, which is in</p><p>accordance with TENK’s RCR guidelines. Only in exceptional cases, for example when</p><p>persons of significant social standing are involved, suspicions of misconduct regarding old</p><p>theses should undergo the RCR process. This is why the master’s thesis by a Member of</p><p>Parliament mentioned in the article was subjected to the RCR process.</p><p>Contrary to what the author claims in the article, the theses included in the data are not</p><p>research publications. The THESEUS service mentioned by the author is not a publication</p><p>database but an electronic repository of publicly available theses and papers from universities</p><p>of applied sciences.</p><p>1 Additionally, the data includes only one notification of suspected scientific misconduct that was</p><p>made by someone other than the author.</p><p>4</p><p><br /></p><p>5. The article makes erroneous interpretations of the Finnish RCR process.</p><p>In stating that “[p]reliminary inquiry has replaced investigation proper and this allows the</p><p>procedures to remain internal and local,” the author is making an erroneous interpretation of</p><p>the Finnish RCR process. The RCR process consists of two stages: the preliminary inquiry</p><p>and the investigation proper. In the data collected by the author, it was possible to complete</p><p>the investigations within the preliminary inquiry stage. This is in no way uncommon, and</p><p>does not mean that the preliminary inquiry replaced the investigation proper. When plagiarism</p><p>is suspected in scientific practice, a conclusion can usually be reached already with the textual</p><p>comparison carried out during the preliminary inquiry. In most plagiarism cases, the</p><p>investigation proper, with its multi-member investigation committee, is therefore</p><p>unnecessary.</p><p><br /></p><p>6. The data collection method of the research is not explained.</p><p>In addition to the aforementioned factors, TENK wants to bring up concerns about the</p><p>research data more generally. The Methodological Approach section does not describe the</p><p>data acquisition process. Therefore it is unclear from what reference group the sample was</p><p>selected and on what basis this was done. In other words, it is not clear how these 28 cases</p><p>and these particular universities of applied sciences came to be included in the study.</p><p><br /></p><p>7. The author exaggerates the significance of her own research.</p><p>The author describes her research as unique in Finland: “The only national attempt to</p><p>clarify the extent of plagiarism is the article dealing with the accuracy of referencing in</p><p>theses in which it was found that 12% of theses published in Theseus (Moore 2014)”.</p><p>There are academic studies of plagiarism and the use of plagiarism recognition systems in</p><p>Finland, including for example these articles published by the Journal of Academic Ethics:</p><p>- Löfström, E., Huotari, E., & Kupila, P. (2017). Conceptions of Plagiarism and</p><p>Problems in Academic Writing in a Changing Landscape of External Regulation,</p><p>Journal of Academic Ethics 15(3), 277–292;</p><p>- Löfström, E. & Kupila, P. (2013). The Instructional Challenges of Student</p><p>Plagiarism. Journal of Academic Ethics, 11(3), 231–242.</p><p>The author would also have had access to a recent report on the prevalence of scientific</p><p>misconduct in Finland: Ari Salminen & Lotta Pitkänen: Tutkimusyhteisöissä kaikki hyvin?</p><p>Tutkimusetiikan barometri 2018 (“All’s well in the world of research? Research integrity</p><p>barometer 2018,” Publications of the Finnish National Board on Research Integrity 1/2019)</p><p>https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/TENK_Tutkimusetiikan_barometri_2018.pdf.</p><p>The author claims that “[p]lagiarism in higher education has been a silenced topic in</p><p>Finland”. This is also a false interpretation. TENK publishes information annually on all</p><p>plagiarism cases verified by the RCR process in master’s-level theses approved by Finnish</p><p>higher education institutions. In this light, it can be stated with confidence that plagiarism is</p><p>5</p><p>not widespread in Finland, nor does TENK have any ambition to “silence” the truth on the</p><p>matter. The author also mentions the report on Finland by Irene Glendinning. This report has many</p><p>issues, such as too-extensive conclusions drawn from considerably limited data. TENK</p><p>notified the authors of the report of these issues immediately on its publication.</p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-28667824541538586232022-11-11T11:11:00.063+02:002022-11-30T15:41:29.397+02:00Uusi kirje opetusministereille: Vilpin ja plagioinnin tutkimatta jättäminen<p><span style="font-family: inherit;">Kirjoitin opetusministereille ja OKM:lle viimeksi 18.10.2022. Vastausta en ole vielä saanut, mutta ajattelin sitä odotellessani kirjoittaa uudelleen. En ole myöskään nähnyt, että edellisessä kirjeessä käsittelemääni Council of Europen antamaa suositusta korkeakouluissa tapahtuvan vilpin ja korruption selvittämisestä olisi Suomessa missään käsitelty - ehkä ministeriön ei sitä tarvitsekaan huomioida. </span></p><p><span style="font-family: inherit;">Jos ette jaksa lukea koko kirjettä läpi, niin tässä kaksi faktaa: </span></p><p><span style="font-family: inherit;">- Ruotsin korkeakouluissa todettiin vuonna 2021 <b>1874</b> plagiointitapausta (<a href="https://www.uka.se/download/18.3bd1341a17f449f672f50f1/1647354558830/rapport-2022-03-15-disciplinarenden-2021-vid-universitet-och-hogskolor.pdf" target="_blank">Disciplinärenden 2021 vid universitet och högskolor</a>)</span></p><p><span style="font-family: inherit;">-Suomen korkeakouluissa todettiin vuonna 2021 <b>5</b> vilppitapausta (lienevät plagiointia) ja <b>3</b> piittaamattomuutta (<a href="https://tenk.fi/sites/default/files/2022-05/TENK_Toimintakertomus_2021.pdf" target="_blank">TENK Toimintakertomus 2021</a>)</span></p><p><span style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p><span style="font-family: inherit;">11.11.2022</span></p><p></p><p class="MsoNormal"><span style="line-height: 107%;"><span style="font-family: inherit;"><b>Hyvät opetusministerit</b><o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal"></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Kirjoitin teille 18.10.2022. En ole vielä
saanut vastaustanne, mutta kirjoitan jo tässä uudelleen. Asiani koskee edelleen
Suomessa tapahtuvaa opiskelu- ja tutkimusvilppiä, etenkin plagiointia, ja sen tutkimatta jättämistä. Jos
ette ehdi tai avustajanne eivät ehdi lukea Plagiointitutkija-blogiani,
jota olen ylläpitänyt vuodesta 2008 alkaen, nostan tässä esiin blogista pari
asiaa. Tässä kirjeessä käsittelen Tutkimuseettisen neuvottelukunnan toimintaa
ja etenkin toimikautta 2019-2022. Silloin TENK muutti itse omaa toimintaansa ja
antoi oman HTK2012-ohjeensa vastaisia lausuntoja. Nyt niitä muutoksia on kirjattu
myös lausunnolla olevaan HTK2023-ohjeeseen. <span style="background-color: white;">Tummennukset tässä kirjeessä ovat tekemiäni, tarkoituksena on herättää ajatuksia siitä, </span>mitä sana <b>tutkimus</b> tarkoittaa -TENK:n nimessä ja muutenkin<span style="background-color: white;">. </span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><b><span style="line-height: 150%;"><span style="font-family: inherit;">TENK:n tehtävät</span></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;"><span style="background: white; line-height: 150%;">Sanotte <a href="https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM026:00/2019" target="_blank">OKM:n sivuilla</a>,
että <i>”<b>Tutkimus</b>eettinen neuvottelukunta (TENK) on opetus- ja
kulttuuriministeriön (OKM) asettama asiantuntijaelin, joka käsittelee <b>tutkimukseen
</b>liittyviä eettisiä kysymyksiä.”</i> <b>T</b></span><b><span style="line-height: 150%;">utkimus</span></b><span style="line-height: 150%;">eettisen toimikunnan nimessä ja sitä koskevassa
asetuksessa on sana <b>tutkimus. </b>OKM:n sivujen mukaan TENK:n tehtäviä ovat: </span></span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="background: white; line-height: 150%; text-indent: -18pt;"><span style="font-family: inherit;">1 vahvistaa <b>tutkimus</b>eettisten periaatteiden mukaista
toimintakulttuuria,</span></span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; text-indent: -18pt;">2 harjoittaa </span><b style="text-indent: -18pt;">tutkimus</b><span style="background-color: white; text-indent: -18pt;">eettistä valistusta ja edistää alan
koulutusta,</span></span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; text-indent: -18pt;">3 kehittää </span><b style="text-indent: -18pt;">vilppiepäilyjen</b><span style="background-color: white; text-indent: -18pt;"> selvittämisprosessia,</span></span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="background-color: white; text-indent: -18pt;"><span style="font-family: inherit;">4 tiivistää verkottumista kansallisesti ja kansainvälisesti
sekä vaikuttaa alan kansainväliseen kehitykseen,</span></span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="background-color: white; text-indent: -18pt;"><span style="font-family: inherit;">5 kehittää vuorovaikutteista tiedottamista ja</span></span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; text-indent: -18pt;">6 hyödyntää hyviä kansainvälisiä käytänteitä suomalaisessa
</span><b style="text-indent: -18pt;">tutkimus</b><span style="background-color: white; text-indent: -18pt;">eettisessä kulttuurissa sekä tekee tunnetuksi hyväksi havaittua
suomalaista </span><b style="text-indent: -18pt;">tutkimus</b><span style="background-color: white; text-indent: -18pt;">eettistä ohjeistusta.</span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="line-height: 150%;"><o:p><span style="font-family: inherit;">(Viimeisessä tehtävässä mainitsette, että suomalainen tutkimuseettinen ohjeistus on havaittu hyväksi. Kysynkin, että miten ohjeiden hyvyys on havaittu hyväksi? Miten niiden hyvyys ja toimivuus on arvioitu?)</span></o:p></span></p>
<p style="background: white; line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Edellisen tutkimuseettisen toimikunnan kolmivuotinen
toimikausi päättyi 31.1.2022. Toimikaudella <span style="background: white;">puheenjohtajana toimi professori, dekaani </span>Riitta Keiski<span style="background: white;">, Oulun yliopisto ja v</span>arapuheenjohtaja professori Erika
Löfström, Helsingin yliopisto. Neuvottelukunnan jäseniä olivat: <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 36.0pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 36pt; mso-list: l1 level1 lfo2; tab-stops: list 36.0pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: inherit;"><span style="line-height: 150%;"><span style="mso-list: Ignore;">- </span></span><span style="line-height: 150%;">Johtava tutkija Kari Hämälainen, Valtion
taloudellinen tutkimuskeskus VATT</span><span style="line-height: 150%;"><o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 36.0pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 36pt; mso-list: l1 level1 lfo2; tab-stops: list 36.0pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: inherit;"><span style="line-height: 150%;"><span style="mso-list: Ignore;">- </span></span><span style="line-height: 150%;">Lakiasiainjohtaja Matti Karhunen, VTT</span></span></p><p class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 36.0pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 36pt; mso-list: l1 level1 lfo2; tab-stops: list 36.0pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;"><span style="line-height: 150%; text-indent: 0cm;"><span style="font-family: inherit;">- Kehitysjohtaja Leena Liimatainen, Jyväskylän
ammattikorkeakoulu</span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 36.0pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 36pt; mso-list: l1 level1 lfo2; tab-stops: list 36.0pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: inherit;"><span style="line-height: 150%;"><span style="mso-list: Ignore;">- </span></span><span style="line-height: 150%;">Erityisasiantuntija Susanna Näreaho, Metropolia</span><span style="line-height: 150%;"><o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 36.0pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 36pt; mso-list: l1 level1 lfo2; tab-stops: list 36.0pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: inherit;"><span style="line-height: 150%;"><span style="mso-list: Ignore;">- </span></span><span style="line-height: 150%;">Professori Riitta Salmelin, Aalto yliopisto</span><span style="line-height: 150%;"><o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 36.0pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 36pt; mso-list: l1 level1 lfo2; tab-stops: list 36.0pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: inherit;"><span style="line-height: 150%;"><span style="mso-list: Ignore;">- </span></span><span style="line-height: 150%;">Ohjelmajohtaja Sirpa Thessler, Luonnonvarakeskus</span><span style="line-height: 150%;"><o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 36.0pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 36pt; mso-list: l1 level1 lfo2; tab-stops: list 36.0pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: inherit;"><span style="line-height: 150%;"><span style="mso-list: Ignore;">- </span></span><span style="line-height: 150%;">Apulaisprofessori Aleksi Tornio, Turun yliopisto</span><span style="line-height: 150%;"><o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; margin-left: 36.0pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 36pt; mso-list: l1 level1 lfo2; tab-stops: list 36.0pt; text-align: justify; text-indent: 0cm;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: inherit;"><span style="line-height: 150%;"><span style="mso-list: Ignore;">- </span></span><span style="line-height: 150%;">Professori Risto Turunen, ltä-Suomen yliopisto</span><span style="line-height: 150%;"><o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Tällä edellisellä toimikaudella <b>Tutkimus</b>eettinen
neuvottelukunta kavensi omaa tehtäväänsä, ja nyt nettisivuillaan TENK
määrittelee tehtävänsä eri tavoin ja eri sanoilla kuin OKM omilla sivuillaan. TENK on useassa kohdassa rajannut käsitettä <b>tutkimus</b> sanalla tieteellinen.
Kun TENK on itse määritellyt tehtäväänsä uudelleen, se ei enää käsittele <b>tutkimus</b>eettisiä
kysymyksiä, ellei tutkimuseettistä kysymystä voi määritellä ”tieteelliseksi”. Olen
kirjoittanut tästä muutoksesta blogikirjoituksissani <a href="http://plagiointitutkija.blogspot.com/2022/03/mita-ovat-tenkn-julkiset-ohjeet-ja-mita.html" target="_blank">26.3.2022</a> ja <a href="http://plagiointitutkija.blogspot.com/2022/06/sana-tieteellinen-on-tenkn.html" target="_blank">26.6.2022.</a>
Olkaapas hyvät, käykää lukemassa! (Liitän kirjoitukset teille tämän kirjeen
loppuun).</span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;"><span style="line-height: 150%;"><o:p> </o:p></span><b><span style="line-height: 150%;">TENK:n ”tutkimus”/OKM:n puuttuvat
tutkimukset</span></b></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Kun TENK arvioi <b>tutkimus</b>vilpin määrää,
se perustaa arvionsa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ilmoittamiin määriin.
Tällä tavoin saadut luvut ovatkin maailman, tai ainakin länsimaiden pienimmät.
TENK on käyttänyt tätä samaa lausetta ja diskurssia koko toimintansa ajan, mikä
herättää kyllä jo hilpeyttä kansainvälisillä foorumeilla.</span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;"><span style="line-height: 150%;">Vilpin määrää ei Suomen korkeakoulutuksessa edelleenkään
ole tutkittu, eivätkä edelliset opetusministerit tai OKM:n virkamieskunta ole
pitänyt asian tutkimista aiheellisena, vaikka olen ehdottanut hyvin monenlaisia
tutkimuksia ja tutkimusasetelmia jo vuodesta 2008 lähtien. Jossain tiukassa
tilanteessa vuonna 2016 OKM kuitenkin lupasi selvittää asiaa, ja
kirjoitin blogissani 10.1.2019 tekstin </span><b><span style="line-height: 150%;"><a href="https://plagiointitutkija.blogspot.com/2019/01/okm-selvittaa-vilpin-maaran-vai.html" target="_blank">OKM selvittää vilpin määrän - vai selvittääkö?
</a>– </span></b><span style="line-height: 150%;">Tässäkin julkaisin jo uudelleen kirjoitukseni vuodelta
2016, jolloin lupaus oli tehty. Lupausta ei ole vielä lunastettu vuonna 2022,
ja </span><span style="line-height: 150%;">korkeakouluopinnoissa tapahtuva vilppi ja plagiointi on edelleen selvittämättä. Ne luvut, mitä korkeakoulut ilmoittavat itse
selvittämistään tapauksista TENK:lle, eivät ole tutkimusta vilpin määrästä, ne ovat lukuja ilmoitettujen tapausten määrästä. En
ole nähnyt muita tutkimuksia aiheesta kuin omat analyysini julkaistujen YAMK-opinnäytetöiden
sisältämästä plagioinnista. Saamiani tuloksia TENK on väittänyt vääriksi, mutta
TENK ei perustele väittämäänsä mitenkään, eikä ole tehnyt hyvän tieteellisen
käytännön mukaisesti sellaisia luotettavia tutkimuksia, joilla tulokseni olisi
osoitettu vääriksi. Useissa yhteyksissä olen esittänyt OKM:lle, että Ruotsista
voisi ottaa mallia siihen, miten korkeakouluissa tapahtuvaa vilppiä ja plagiointia
voisi käsitellä. Ruotsissa Universitetskanslersämbetet raportoi vuosittain todetut
vilppitapaukset (aiemmin Högskoleverket raportoi).</span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;"><span lang="SV" style="line-height: 150%;">Li, kanske du kan
läsa hur fusk och plagiat i högskolor handlas i Sverige. Om du ger Google ord ”Fusk
och plagiat vid högskolor” du vill snart observera, att alla högskolor i
Sverige förklarar anfaller av fusk och plagiat varje år, och det har dem gjort sidan
början av 2000-talet. Kanske ni också har tid att läsa min presentation i
CK2021: </span><b><a href="https://www.slideshare.net/ErjaMoore/moore-erja-presentation-ck2021" target="_blank"><span style="background: white; line-height: 150%;">What’s new copycat?</span> Alternative facts in
interpretations of RCR guidelines in Finland</a> </b></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span lang="SV" style="line-height: 150%;"><span style="font-family: inherit;">Där ni kan finna
siffror av fusk och plagiat i Sverige 2019 och 2020. Ni kan läsa mera från Axelsson
& Viberg 2021: <b><i><a href="https://www.uka.se/download/18.3bd1341a17f449f672f50f1/1647354558830/rapport-2022-03-15-disciplinarenden-2021-vid-universitet-och-hogskolor.pdf" target="_blank">Disciplinärenden 2019 och 2020 vid universitet ochhögskolor.</a></i></b> Rapport 2021:8 Utgiven av Universitetskanslersämbetet. Om ni
har även mera tid, ni kan också läsa rapporten Axelsson, Viberg & Kyrk: <b><i><a href="https://www.uka.se/download/18.3bd1341a17f449f672f50f1/1647354558830/rapport-2022-03-15-disciplinarenden-2021-vid-universitet-och-hogskolor.pdf" target="_blank">Disciplinärenden2021 vid universitet och högskolor</a>.</i></b> Rapport 2022:3 Utgiven av <a name="_Hlk118972340">Universitetskanslersämbetet </a>2022. Till exempel på
sidan 8 de säger: <i>”Den vanligaste orsaken till att studenter blir föremål
för disciplinåtgärder har under hela tiden varit plagiat. Detta skedde i <b>1874 fall</b> 2021 (61 procent av alla ärenden, en ökning från 2020 när andelen
var 54 procent)”. <o:p></o:p></i></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm;"><span style="line-height: 150%;"><span style="font-family: inherit;">Luettuanne edellä mainitut tekstit, uskotteko todella, että Suomen
korkeakouluissa opiskelevat eivät toimi vilpillisesti tai että he eivät plagioi,
kuten TENK väittää? Vai voiko kyse olla siitä, että asiaa ei ole tutkittu?
Uskotteko, että Suomessa sekä suomalaiset että ulkomaalaiset opiskelijat
toimivat eri tavoin kuin Ruotsissa? Ja onko kyseessä uskon asia vai pitäisikö
asiaa tutkia?<o:p></o:p></span></span></p><p></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm;"><span style="line-height: 150%;"><span style="font-family: inherit;"><o:p></o:p></span></span></p><p></p><p class="MsoNormal">
</p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Mahdollista vilppiä <b>tutkimuksessa </b>on tutkittu
Suomessa vain kerran, kun TENK tilasi Vaasan yliopistolta <a href="https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/TENK_Tutkimusetiikan_barometri_2018.pdf" target="_blank"><b>Tutkimus</b>etiikan
barometrin</a>, joka toteutettiin vuonna 2019 ja nimettiin jälkikäteen vuoden 2018
barometriksi.</span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Barometrin toteutuksessa ja raportissa on paljon
tutkimuksellisia ja tutkimuseettisiä puutteita. Otsikon sana <b>tutkimus</b> on
tekstissä rajattu koskemaan tiedeyhteisöjä ja tieteellistä tutkimustoimintaa.
TENK tilasi tutkimuksen, ja Riitta Keiski toteaa barometrin esipuheessa (s. 4),
että sitä saatiin mitä tilattiin: <i>”Kyselyn tulokset vahvistavat sitä TENKin
ennakko-oletusta, että Suomessa noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä varsin
hyvin”.</i> Myöhemmin, esimerkiksi lehdelle Journal of Academic Ethics vuonna 2020 lähettämässään kirjeessä, TENK väittää tämän barometrin tulosten perusteella,
että Suomen ammattikorkeakouluissa ei ole plagiointia. Barometrissä ei kuitenkaan
kysytty mitään korkeakouluopiskelusta tai vaikkapa opinnäytetöistä, mutta se
estänyt TENKiä yleistämästä tiedeyhteisöä ja tieteellistä tutkimusta käsitelleen
barometrin tuloksia koko korkeakoulusektorille. Yleistys on virhe, eikä sille
ole perustetta. </span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;"><span style="line-height: 150%;">Mainitsin, että barometrissä oli puutteita. Tutkimuseettinen
ongelma on tietysti se, että TENK tilasi tutkimuksen itse ja sai itse odottamansa
tutkimustuloksen. Yritin saada tutkimuksen tekijöiltä Ari Salminen ja Lotta
Pitkänen vastauksia esittämiini kysymyksiini, mutta en saanut vastauksia. Perustelin
kysymyksiäni sillä, että barometrin luotettavuutta ei pysty arvioimaan, koska tavanomaiset
perustiedot tutkimuksen tekemisestä puuttuvat. Ei ole tietoa siitä, miten
kyselylomake laadittiin, kuka tai ketkä laativat lomakkeen, milloin lomake laadittiin,
mihin tieteellistä vilppiä jäsentävään viitekehykseen lomake perustuu, tai miten
lomakkeen laadinnassa hyödynnettiin kansainvälisiä, moneen kertaan testattuja
lomakkeita. Ei ole myöskään tietoa siitä, miten lomake testattiin, mikä oli
tutkimuksen perusjoukko ja sen koko, ja siten ei voida arvioida, mikä oli
vastausprosentti. Kaikki mainitsemani seikat ovat korkeakouluopintoihin
kuuluvia perusasioita ja niiden kertominen olisi ehdoton edellytys tutkimuksen
luotettavuuden arvioinnille. Kyselylomaketta ei julkaistu raportin liitteenä,
eikä sitä lähetetty minulle, vaikka pyysin. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Barometrissä kerrotaan, että ”</span><i><span style="line-height: 150%;">Monivalintakysymyksiä loukkauksen kohteeksi
joutumisesta sekä aktiivisista toimenpiteistä, joihin HTK-loukkausten
yhteydessä oli ryhdytty, kritisoitiin. Tästä seurasi myös se, että
vastausmäärät näissä kysymyksissä jäivät poikkeuksellisen pieniksi”.</span></i><span style="line-height: 150%;"> Vastaajien mielestä <i>”niistä puuttui sopiva
vaihtoehto, niiden muotoilua ei ymmärretty eikä kysymyksen kohdalla voinut
perua vastaamista”.</i> Tällaisen tilanteen olisi tietenkin voinut estää
tavanomaisella eettisyyttä ja luotettavuutta vahvistavalla tutkimuskäytännöllä,
eli lomakkeen testaamisella riittävällä määrällä vastaajia. Voimassa olevan HTK2012-ohjeen
mukaan <i>”Tutkimukseen sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien
mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja
arviointimenetelmiä. Tutkimuksessa toteutetaan tieteellisen tiedon luonteeseen
kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää tutkimuksen tuloksia
julkaistaessa.”</i> – Tätä kriteeriä ei ole noudatettu TENK:n tilaamassa ja
julkaisemassa Tutkimusetiikan barometrissa 2018.</span><span style="line-height: 150%;"><o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Barometriä ollaan TENK:n sivujen mukaan
uusimassa: <i>”<a href="https://tenk.fi/fi/ajankohtaista/tutkimusetiikan-barometrikysely-2022-tulossa" target="_blank">Tutkimusetiikan barometrikysely 2022 on tulossa”</a></i>, ja sivun
teksti kertoo, että tämä 2022 barometri toteutetaan vuonna 2023. On siis tulossa uusi barometri, joka toteutetaan vuonna 2023, ja joka otsikoidaan
2022. Tässä noudatetaan samaa epäloogisuutta kuin vuonna 2019 toteutetussa
barometrissa, joka julkaistiin vuoden 2018 barometrinä.</span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><b><span style="line-height: 150%;"><span style="font-family: inherit;">HTK2012 ja HTK2023</span></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;"><b><span style="line-height: 150%;">Tutkimus</span></b><span style="line-height: 150%;">eettisen neuvottelukunnan HTK2012-ohjeessa mainitaan,
että ohjeita sovelletaan ”<b><i>tutkimusta</i></b><i> harjoittavissa
organisaatioissa, kuten yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja
tutkimuslaitoksissa” </i>ja sen jälkeen tutkimusta rajataan määritteellä
tieteellinen:<i> ”paitsi tieteelliseen tutkimus- ja julkaisutoimintaan myös
tieteelliseen työhön välittömästi liittyvään muuhun kirjalliseen toimintaan
julkaisumuodosta riippumatta, kuten oppikirjoihin, rahoitus- ja
hankehakemuksiin, poster-esityksiin, tieteellisten opinnäytteiden arviointeihin
ja niin sanottuihin referee-lausuntoihin. Myös maisteritasoisen, mukaan lukien
ammattikorkeakoulujen ylemmät tutkinnot, tai sitä korkeamman oppiarvon
saavuttamiseksi tehtyihin tieteellisiin opinnäytteisiin kohdistuvat
HTK-loukkausepäilyt tutkitaan näiden ohjeiden mukaan, vaikka opinnäytettä ei
olisi julkaistu.” </i>Sitaatissa mainittu sana tieteellinen opinnäytetöiden
edeltä on kuitenkin unohtunut ohjeen käännöksistä ja käännökset mainitsevat
Master-tasoiset opinnäytetyöt ilman tieteellinen -määritelmää.</span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">TENK on vuodesta 2020 alkaen rajannut
tehtävistään pois kaiken muun kuin tieteellisen tutkimuksen. Käsitettä ”tieteellinen”
he eivät kuitenkaan ole sen kummemmin määritelleet muutoin kuin kertomalla,
että ammattikorkeakoulujen YAMK-opinnäytetyöt (Master’s thesis) eivät ole tieteellisiä
eivätkä ne enää kuulu HTK2012-ohjeen piiriin. </span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Duaalimallin perusasia on, että
ammattikorkeakoulut tekevät soveltavaa tutkimusta ja OKM:lle lähetetyissä
tiedoissa YAMK-opinnäytetyöt on tilastoitu ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnaksi
(ks. Vipunen, hankkeistetut opinnäytetyöt). YAMK-opinnäytetöissä opiskelijat
ovat itse nimenneet työnsä <b>tutkimuksiksi</b>, joissa he käyttävät <b>tutkimus</b>menetelmiä,
mutta eiväthän ne tietenkään ole tieteellisiä tutkimuksia, mikä ei ole tarkoituskaan. Ne
ovat kuitenkin EQF tason 7 osaamista kuvaavia opinnäytetöitä, ja ovat keskeinen
osa ammattikorkeakouluissa suoritettavia ylempiä tutkintoja. Kesken TENK:n edellisen toimikauden, TENKin pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof vieläpä nimesi nämä maisteritasoiset työt (EQF
taso 7) harjoitustöiksi, joita HTK-ohje ei koske. TENK myös antoi joillekin
ammattikorkeakouluille ohjeen (päätös 15.4.2021 pidetyn kokouksen pöytäkirjassa,
ks. blogikirjoitukseni), että epäilyä vilpistä YAMK-työssä ei tarvitse käsitellä
HTK-ohjeen mukaan.</span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Samoin TENK on todennut, että he käsittelevät
ainoastaan HTK-ohjeeseen sitoutuneiden laitosten tutkijoita koskevia
vilppiepäilyjä, ja näin esimerkiksi Maria Petterssonin julkaisemat tutkimukset
historian jännistä naisista eivät kuulu tutkimuseettisen neuvottelukunnan
käsittelemien asioiden piiriin. (<a href="https://www.lansivayla.fi/teemat/5389122" target="_blank">Kangasniemi 2.11.2022</a>) </span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Nyt uudessa lausuntokierroksella olevassa HTK2023-ohjeessa
TENK:n toimintaa rajataan edelleen kapeammaksi. <span style="background: white;">Ohjeen päivittämisestä on vastannut
TENK:n oma työryhmä, josta ei kerrota enempää. Vastuun ottanee kuitenkin uusi
TENK, joka aloitti kolmivuotisen työskentelynsä 1.2.2022. N</span>yt ohjeluonnoksessa
kerrotaan eksplisiittisesti, että ohjeen piiristä jäävät pois<i> ”ammattikorkeakoulututkintojen
ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytteet sekä yliopistojen
alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteet ja lisensiaatintyöt.”</i>
Koska ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ovat ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan
ydintä, ja ne on rajattu ohjeesta pois, seuraavaa kohtaa ohjeluonnoksessa on
vaikeampi tulkita. Taulukossa 2 (Esimerkkejä tieteellisestä toiminnasta, johon
sovelletaan HTK-prosessia ohjeeseen sitoutuneissa organisaatioissa) ensimmäinen
kohta on <i>”Tieteellinen tutkimustoiminta ja TKI-hankkeet.”</i> Määrittääkö tässä yksikössä oleva sana tieteellinen myös monikossa ilmoitettuja TKI-hankkeita? Edellä todettiin,
että ammattikorkeakoulujen YAMK-opinnäytetyöt eivät ollenkaan kuulu ohjeen
piiriin, vaikka ne ovat keskeinen osa ammattikorkeakoulujen ilmoittamaa TKI-toimintaa,
mikä puolestaan on yksi merkittävä ammattikorkeakoulujen rahoitusperuste. En
löydä haulla ”Tieteellinen TKI-toiminta” mitään, joten jätän tämän mietittäväksenne. Päätöshän on teidän sen suhteen, miten vilppiä ja plagiointia suomalaisessa
koulutusjärjestelmässä käsitellään. Lausunnolla olevaa HTK2023-ohjetta ei siis enää
sovelleta korkeakoulujen opetukseen ja opiskeluun, opintosuorituksiin tai opinnäytteisiin,
eikä henkilöstön mihinkään toimintaan, joka ei ole <i>”tieteelliseen
toimintaan välittömästi liittyvää”.</i></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><b><span style="line-height: 150%;"><span style="font-family: inherit;">Kysymyksiä mietittäväksi</span></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;"><span style="text-align: left;">Teille opetusministereille annan mietittäväksi, mitä TENK:n asema ja
tehtävät ovat 2020-luvun kansainvälisessä ja digitalisoituvassa
korkeakoulutuksessa. Toimiiko vielä 1990-luvun hallinnollinen rakenne vai
olisiko jo uudistusten aika. Tulisiko asetusta TENK:sta ja TENK:n nimeä muuttaa
ja nimetä toimikunnan nimeksi </span><b style="text-align: left;">Tiede-eettinen toimikunta</b><span style="text-align: left;"> tai </span><b style="text-align: left;">Tieteellisen
tutkimuksen eettinen toimikunta</b><span style="text-align: left;"> vastaamaan sitä, millaiseksi he ovat
itse toimintansa rajanneet? Nyt TENK:n toiminta ja HTK-ohjeistus ei enää
käsittele tutkimusta vaan tiedettä (tieteellisyyttä sen tarkemmin
määrittelemättä).</span></span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: inherit;"><b><span style="line-height: 150%;">Vai onko ylipäätään edelleen
järkevää</span></b><span style="line-height: 150%;"> satsata laaja rahoitus TENK:lle, vaikka he käsittelevät vain hyvin
kapeaa osaa Suomessa tehtävästä tutkimustoiminnasta ja ohjeet koskevat vain pientä
osaa ohjeeseen sitoutuneiden korkeakoulujen ja laitosten tutkimusta tekevästä henkilökunnasta.
Tieteellistä tutkimusta tehtäneen lähinnä yliopistoissa ja Suomen Akatemian
rahoittamissa projekteissa, vai miten itse määrittelisitte käsitteen ’tieteellinen
tutkimus’? Jos vertaatte asiaa vaikkapa Tilastokeskuksen noudattamaan
kansainväliseen määritelmään, joissa t&k on yläkäsite, joka kattaa sekä
perustutkimuksen että soveltavan tutkimuksen, huomaatte, että korkeakoulujen
osuus tutkimusmenoista vuonna 2021 oli vajaa neljännes. Jos tuosta otetaan vielä
pois ammattikorkeakoulut ja yliopistojen koulutustehtävässä tapahtuva tutkimus,
niin miten pientä osaa tutkimusta ja tutkijoita HTK-ohje itse asiassa
koskee? TENK:n tekemillä rajauksilla HTK-ohje ei sido vaikkapa teitä itseänne,
tai ministeriöiden ja ylipäätään valtion, kuntien, yritysten tai yhdistysten
palveluksessa olevia tutkijoita, tai yritysten näille tahoille tekemiä
tutkimuksia. Siis, HTK-ohje ei koske pääosaa tutkijoita/tutkimusta tekeviä.</span></span></p><p class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; mso-outline-level: 1;"><span style="font-family: inherit;"><span style="line-height: 150%;"> </span><span style="line-height: 150%;">Tilastokeskus ei tietenkään käytä sanan ’tutkimus’ edessä sanaa
’tieteellinen', mutta jos te tai vaikka TENK määrittelisitte ’tieteellisen
tutkimuksen’, niin todennäköisesti se sisältyisi käsitteeseen
’perustutkimus’. Tilastokeskus ei myöskään käytä OKM:n vuodesta 2010
käyttämää käsitettä ’TKI’, jonka ARENE edellisenä vuonna lanseerasi
ammattikorkeakoulujen käyttöön. ARENE:n moniste <i>Ammattikorkeakoulujen
tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta </i>vuodelta 2009 ei näytä
enää olevan julkinen, mutta olette OKM:ssa ottaneet tekstin ja käsitteen
käyttöön vuonna 2010 julkaisussa <i><a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75589" target="_blank">Ammattikorkeakoulujen tutkimus-,kehittämis- ja innovaatiotoiminta innovaatiojärjestelmässä</a>. </i> </span></span></p><p class="MsoNormal" style="background: white; line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; mso-outline-level: 1;"><span style="background-color: transparent; line-height: 150%;"><span style="font-family: inherit;">(Kirjoitin TKI-käsitteen käyttöönotosta vuonna 2010 artikkelissa Väistö
& Moore: <a href="https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/127407/C41_verkkoversio.pdf?sequence=1&isAllowed=y" target="_blank">SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KESKUKSEN TKI-TOIMINNAN KEHITTYMINEN 2000-LUVULLA</a>) </span></span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: inherit;"><b><span style="line-height: 150%;">Vai olisiko jo aika hylätä
vanhoillinen ja byrokraattinen</span></b><span style="line-height: 150%;"> (kansainvälisissä konferensseissa ”Soviet-style”
määritelmän saanut) TENK ja rikosoikeudellista käsittelyä mukaileva
HTK-prosessi ja alkaa tarkastelemaan toisaalta koko t&k -sektorin
toimintaan liittyviä eettisiä kysymyksiä ja toisaalta opetukseen ja opiskeluun
liittyvää vilppiä, vaikkapa Ruotsin malliin? Edellisessä kirjeessäni
käsittelin Council of Europen ministerikomitean julkaisemaa suositusta,
jonka ajatellaan auttavan jäsenvaltioita koulutuksessa tapahtuvan vilpin ja
korruption käsittelyssä. Olisiko OKM:ssa nyt aika lopulta aloittaa
koulutussektorilla tapahtuvan vilpin ja plagioinnin tarkastelu ja liittää se
tämän suosituksen toimeenpanoon - vai käsittelettekö ylipäätään mitenkään tuota
suositusta?</span></span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: inherit;">Vuonna 2012 pitämässäni esityksessä tulin ehdottaneeksi <i>”hyvän
tutkimuksen ja kehittämisen käytännön”</i> käyttöönottoa, mutta eihän tuo
esitykseni ole kymmenen vuoden aikana saanut kannatusta. Tarkastelin silloin ”<i><span style="background: white;">yliopistoissa ja
ammattikorkeakouluissa tehtävää t&k-työtä, sen määrittelyä, rahoitusta ja
laatua. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatima Hyvä tieteellinen käytäntö
-ohjeistus on etenkin opiskelijoille etäinen ja vaikea ymmärtää. Tässä
esityksessä ehdotetaan, että kukin korkeakoulu laatii itselleen
ohjeistuksen <b>"<a href="https://www.slideshare.net/ErjaMoore/hyv-tutkimuksen-ja-kehittmisen-kytnt-1942012" target="_blank">Hyvä tutkimuksen ja kehittämisen käytäntö</a>"</b>.</span></i><span style="background: white;"> </span>Esitykseni
on julkaistu SlideSharessa. Vilkaiskaapas, ei se vielä ole vanhentunut.</span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: inherit;"><span style="background: white; line-height: 150%;">Lopuksi toistan
edellisessä kirjeessäni sanomani: Tulen mielelläni esittelemään teille
tutkimusnäyttöä Suomen ammattikorkeakouluissa tapahtuvasta opiskeluvilpistä ja
plagioinnista ja annettujen tutkintojen, sekä suomenkielisten että
englanninkielisten, laadusta. </span><span style="line-height: 150%;">Olen seurannut
vilpin lisääntymistä korkeakoulutuksessa vuodesta 2005 alkaen, ja olen
julkaissut useita tieteellisiä artikkeleita. Viimeisin tutkimukseni osoittaa,
että Suomessa vilppi ja plagiointi on arkipäivää ja että korkeakoulutuksen
kansainvälistymisen myötä Suomesta voi valmistua maisteriksi huijaamalla, eli
plagioimalla tai ostamalla englanninkieliset opintosuoritukset. Mielelläni
esittelen teille aitoja esimerkkejä siitä, millaista plagiointi on
YAMK-opinnäytetöissä.</span></span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm;"><span style="font-family: inherit;">Erja Moore</span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; margin-bottom: 0cm; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">P.S. Julkaisen tämän blogissani, niin kuin aiemmatkin kirjeeni OKM:lle.</span></p><p></p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-81013798139430671172022-10-19T13:11:00.003+03:002022-10-19T13:24:08.475+03:00Kirje opetusministereille, ja tässä myös teille muille<p><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #161616;">Eilen Hesarin lukijan mielipiteenä julkaistiin lukijoiden Li Andersson ja Petri Honkonen allekirjoittama </span><span color="var(--af)"><a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009138404.html" target="_blank">Korkeakoulujen valintaperusteita on uudistettava vastuullisesti</a>. Luin kirjoituksen kahteen kertaan ja mietin, että tekstin sisältö oli kuin 1990-luvulta (on yliopisto, on nuori, on pääsykoe, on pisteytys). Keskustelussa tekstiä kummasteltiin, ja Marja Jylhä totesikin kommentissaan osuvasti: "</span><span style="background-color: white; color: #191919;"><i style="font-weight: bold;">Oli vaikea saada selvää, mitä ministerit oikein tahtoivat sanoa." </i>Tätä mietin minäkin, ja samalla mietin että ovatkohan nämä avustajakunnan "innovoimia" ajatuksia, jotka kaupattiin ministereille. Muutenkin kannattaa lukea tuo Jylhän kommentti. </span></span></p><p><span style="background-color: white; color: #191919;"><span style="font-family: inherit;">Kun eilen pähkäilin tätä kirjoitusta, niin päätin (taas kerran) kirjoittaa ministereille, ja lupasin julkaista kirjeeni myös täällä blogissa. Olkaapas hyvät!</span></span></p><p><b style="color: #222222;"><span style="color: #161616;"><span style="font-family: inherit;">Hyvät opetusministerit Li Andersson ja Petri Honkonen, ja tiedoksi myös Tuomo Puumala</span></span></b></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="font-family: inherit;"> </span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: #161616;"><span style="font-family: inherit;">Olette tänään saaneet julkaistua mielipidekirjoituksen Hesarissa. Kirjoituksessa käsittelette korkeakoulujen opiskelijavalintoja, pitkälti ylioppilastutkinnon pisteytyksen kautta. Pääasiassa kirjoituksessanne keskitytte nuoriin, jotka hakevat yliopistoihin. Toki mainitsette myös avoimen väylän. Ette ehkä muista aikaa, jolloin sana ”nuori” oli vielä yliopistolaissakin; se vaihdettiin sanaksi opiskelija 1990-luvun lopulla, kun tutkimukseni korkeakoulutuksen aikuistumisesta (<i>adultification of higher education</i>) valmistui. Silloin pääsin jopa esittämään tutkimustuloksiani silloiseen opetusministeriöön, eli silloin oli tapana kuulla tutkijoita asioiden valmistelussa. </span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: #161616;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: #161616;"><span style="font-family: inherit;">Kirjoituksestanne puuttui korkeakoulutuksen kansainvälistyminen (<i>internationalisation of higher education</i>). Suomessakin valitaan korkeakouluihin vuosittain runsaasti opiskelijoita, joiden äidinkieli ei ole suomi, ja noin 10% korkeakouluopiskelijoista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia (<i>foreign language speaking students</i>). Suomen korkeakoulut järjestävät englanninkielisiä koulutuksia, joihin myös äidinkielenään suomea/ruotsia puhuvat voivat hakea (<i>internationalisation at home</i>). Hakijoita on sekä EU:sta että EU:n ulkopuolelta, ja pääsy korkeakouluun vaikkapa etävalinnan kautta on samalla pääsy EU:n alueelle, ja tällaiseen etävalintaan voi liittyä vilppiä. Toisaalta moneen ammattikorkeakoulun YAMK-koulutukseen pääsevät kaikki hakijat, eikä mitään pisteytyksiä tarvita. </span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="font-family: inherit;"> </span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #161616;">Tällä kirjeelläni pyydän teitä miettimään, paitsi koulutusvalintojen, myös korkeakoulutuksen laatua, ja vilpillisiä käytäntöjä opiskelijavalinnoissa ja opintosuorituksissa. Tulen mielelläni esittelemään teille tutkimusnäyttöä Suomen ammattikorkeakouluissa annettujen tutkintojen, sekä suomenkielisten että englanninkielisten, laadusta. Tutkimukseni perustuvat suoraan julkaistuissa YAMK-opinnäytetöissä (EQF taso 7) havaitsemaani vilppiin, minkä perusteella voi arvioida ammattikorkeakoulujen laatua. Tutkimukseni eivät perustu valikoitujen opiskelijoiden tai opettajien kokemuksiin tai käsityksiin osaamisestaan, kuten esimerkiksi KARVIn tekemissä arvioinneissa. Ensi kuussa julkaistaan artikkelini </span><b><span lang="EN-GB">Compromising academic integrity in internationalisation of higher education</span></b><span style="color: #161616;">, jossa osoitan, että merkittävä osa Suomen ammattikorkeakoulujen englanninkielisistä Master's theses/YAMK-opinnäytetöistä on vilpillisiä. Tutkimukseni perustuu satunnaisotantaan Theseuksessa julkaistuista YAMK-opinnäytetöistä, ja jos pääsisin tutkimaan myös niitä opinnäytetöitä, joita ei ole julkaistu, tulos olisi hyvin todennäköisesti vielä paljon huonompi. Esimerkiksi XAMK jättää julkaisematta jopa puolet YAMK-opinnäytetöistä. Jos ottaisitte minut vastaan, voisin esittää, miten täysin plagioidulla työllä on suoritettu kansainvälinen maisterin tutkinto vaikkapa Haaga-Heliassa, HAMK:ssa, Laureassa ja XAMK:ssa.</span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: #161616;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #161616;">Olen aiemmin ollut yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriöön useita kertoja, vuodesta 2008 lähtien, mutta esityksiäni tutkimuksen aloittamisesta vilpistä korkeakoulutuksessa ei ole pidetty sellaisina, että niihin olisi alettu edes miettiä rahoitusta. Voitte lukea tapahtumista ja tutkimushankehakemuksistani Plagiointitutkijan blogistani: </span><a data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=http://plagiointitutkija.blogspot.com/&source=gmail&ust=1666184908590000&usg=AOvVaw3p_k9WhPzGY-yS1JwVOhTA" href="http://plagiointitutkija.blogspot.com/" style="color: #1155cc;" target="_blank">http://<wbr></wbr>plagiointitutkija.blogspot.<wbr></wbr>com/</a></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #161616;">Esitän vielä yhden asian. Council of Europen ministerikomitea julkaisi 13.7.2022 46 jäsenvaltiolle suunnatun suosituksen, jonka ajatellaan auttavan koulutuksessa tapahtuvan vilpin käsittelyssä. Te ministerit tunnette suosituksen. </span><strong style="box-sizing: content-box; color: #333333;"><span style="box-sizing: content-box;"><a href="https://search.coe.int/cm/pages/result_details.aspx?objectid=0900001680a73b90" target="_blank">Recommendation CM/Rec(2022)18</a></span></strong></span></p><span style="font-family: inherit;"><strong style="background-color: white; box-sizing: content-box; color: #333333;"><span style="box-sizing: content-box;"><a href="https://search.coe.int/cm/pages/result_details.aspx?objectid=0900001680a73b90" target="_blank">of the Committee of Ministers to member States</a> </span></strong><strong style="box-sizing: content-box; color: #333333;"><span style="box-sizing: content-box;"><a href="https://search.coe.int/cm/pages/result_details.aspx?objectid=0900001680a73b90" target="_blank">on countering education fraud</a></span></strong></span><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><strong style="box-sizing: content-box; color: #333333;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></strong></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #161616;">Otsikossa on sana fraud, jota on Suomessa vältetty eettisten kysymysten yhteydessä. Fraud on petos ja petos on Suomessa varattu rikoslain käyttöön. TENK välttelee suomenkielisessä HTK-ohjeistuksessaan petos -sanaa, mutta se on livahtanut ohjeen englanninkieliseen käännökseen, esim. TENK:n tehtäviin <i>”</i></span><span style="color: black;"><i>as well as identifying and preventing fraud and dishonesty in all research” </i>(s 28) ja TENK ei lupaa käsitellä epäiltyä asiaa <i>”if these violations do not at the same time constitute a fraud as described in the RCR guidelines”</i>. Fraud-sanaa ei kuitenkaan käytetä HTK-ohjeessa loukkausten kuvailussa, joten on vaikeaa varmasti sanoa, mitä fraud TENK:n ohjeissa tarkoittaa. Oletan että vilppiä, mitä plagiointikin on.</span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: black;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="font-family: inherit;"><span style="color: black;">Suositusta esitellään Council of Europen sivuilla seuraavalla otsikolla: </span><b><span style="color: #161616;"><a href="https://www.coe.int/en/web/portal/-/for-a-quality-education-free-of-fraud-and-corruption-a-new-recommendation-adopted-by-the-committee-of-ministers" target="_blank">For a quality education free of fraud and corruption</a></span></b><span style="color: #161616;"><a href="https://www.coe.int/en/web/portal/-/for-a-quality-education-free-of-fraud-and-corruption-a-new-recommendation-adopted-by-the-committee-of-ministers" target="_blank"> – a new Recommendation adopted by the Committee of Ministers.</a> Sivuille tiivistetyt kuusi suositusta ovat seuraavat (oma käännökseni, en pikahaulla löytänyt tätä suositusta käännettynä):</span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: #161616;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></p><p class="MsoNormal" style="background: rgb(248, 249, 250); color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: #202124;"><span style="font-family: inherit;">• edistää koulutuksen laatua poistamalla koulutuksessa tapahtuvat petokset</span></span></p><p class="MsoNormal" style="background: rgb(248, 249, 250); color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"></p><p class="MsoNormal" style="background: rgb(248, 249, 250); line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #202124;">• suojella oppilaita, opiskelijoita, tutkijoita ja henkilöstöä kaikilla koulutustasoilla sellaisilta organisaatioilta ja henkilöiltä, jotka myyvät (ja mainostavat) vilpillisiä (</span><i style="color: #202124;">fraudulent</i><span style="color: #202124;">) palveluita; </span><i><span><span style="color: #202124;">(</span><b><span style="color: red;">c</span></b></span><span style="color: red;"><b>ontract cheating</b>, helppo ostaa tekstejä ja suorituksia noin 2000 eri yritykseltä, jotka tarjoavat näitä palveluja. Toki Suomessakin on kirjoituspalveluja</span><span style="color: #202124;">)</span></i><span style="color: #222222;"></span></span></p><p class="MsoNormal" style="background: rgb(248, 249, 250); line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #202124;">• tarjota tukea ennaltaehkäisevien ja suojaavien toimenpiteiden toteuttamiselle, sekä yhtäläisten mahdollisuuksien kulttuurille kaikilla koulutustasoilla ja kaikilla aloilla, ja tarjota koulutusta siirtymävaiheessa näiden alojen välillä (</span><i><span style="color: red;">tämä viimeinen lause on vaikea, mitähän tuo tarkoittaa käytännössä? mitä koulutusta?</span></i><span style="color: #202124;">)</span><span style="color: #222222;"></span></span></p><p class="MsoNormal" style="background: rgb(248, 249, 250); line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #202124;">• seurata teknologian kehitystä, joka voisi tukea uusia petosmuotoja; (</span><i><span style="color: red;">tässä <b>tulisi pikaisesti ottaa huomioon AI</b>, jonka avulla nyt on helppo hetkessä tehdä tehtäviä, esseitä ja varmaan opinnäytetöitäkin, ainakin englanniksi. Contract cheating -yritykset tarjoavat nyt myös näitä tekoälyn tekemiä tekstejä.)</span></i><span style="color: #222222;"></span></span></p><p class="MsoNormal" style="background: rgb(248, 249, 250); color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: #202124;"><span style="font-family: inherit;">• helpottaa alan kansainvälistä yhteistyötä;</span></span></p><p class="MsoNormal" style="background: rgb(248, 249, 250); color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: #202124;"><span style="font-family: inherit;">• tukea suosituksen laajaa levittämistä.</span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: #161616;"><span style="font-family: inherit;"> </span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #161616;">Suositus määrittelee seuraavat käsitteet: </span><span style="color: #161616;">education fraud, plagiarism, different types of providers of fraudulent documents such as diploma, accreditation and visa “mills” as well as essay banks. (</span><i><span style="color: red;">Olen näistä kaikista, pl visa mill, kirjoittanut blogissani aiempina vuosina.</span></i><span style="color: #161616;">)</span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: #161616;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #161616;">Koulutus käsitellään laajana: koulutukseen pääsy, kaikki koulutuksen tasot ja toteutusmuodot, offline ja online, esiopetuksesta korkeakoulutukseen, mukaan lukien ammatillinen koulutus ja elinikäinen oppiminen. </span><span style="color: #161616;">Yksi tärkein suositus on kiinnittää huomiota vilpillisten palveluiden mainostamiseen, mikä tapahtuu internetin ja sosiaalisen median kautta. (</span><i><span style="color: red;">Yleiskäsite Contract cheating, ks blogini</span></i><span style="color: #161616;">) Kansainvälistä yhteistyötäkin pitäisi tehdä, aluksi pitäisi kansallisesti seurata vilppiä koulutuksessa, pitäisi seurata transnationaalista vilppiä ja vaihtaa tietoja. </span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: #161616;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: #161616;"><span style="font-family: inherit;">- <b>Minun ensi kuussa julkaistava tutkimukseni vastaa juuri tähän suosituksen viimeiseen kohtaan.</b> Osoitan, että plagiointi on osittain transnationaalista ja kansainvälistä. Suomen amk:ssa opinnäytetöiden tekstiä ja lähteitä on avoimesti kopioitu jopa opintosuorituksia myyvän yrityksen sivuilta. </span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: #161616;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: #161616;"><span style="font-family: inherit;">Mitä sitten yksi plagiointitutkija voisi teille tarjota? Olen seurannut vilpin lisääntymistä korkeakoulutuksessa vuodesta 2005 alkaen. Olen tutkinut ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden sisältämää plagiointia, olen julkaissut useita tieteellisiä artikkeleita. Ja viimeisin tutkimukseni osuu tosiaan tuon suosituksen viimeiseen kohtaan: osoitan miten plagiointi on kansainvälistynyt.</span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: #161616;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: #161616;"><span style="font-family: inherit;"><b>Miten tutkimukseeni on Suomessa vastattu? </b>Huonosti. Minut irtisanottiin yliopettajan tehtävistä Karelia-ammattikorkeakoulusta vuonna 2014 juuri samaan aikaan kuin artikkelini plagioinnin yleisyydestä oli julkaistavana. TENK on kyseenalaistanut toimintani ja tutkimukseni monessa eri yhteydessä, esimerkiksi juuri ennen irtisanomista, vaikka ei ole pystynyt osoittamaan teksteistäni yhtään virhettä. Plagioinnin käsitettä on hämärretty kietomalla käsittelyyn tahallisuus/tahattomuus, laajuus/suppeus, tekstin laji, kirjoittajan asema, jne. ikään kuin plagiointi olisi eri asia eri yhteyksissä tai että se jollakin koulutusasteella tai jossakin tekstissä olisi hyväksyttävää.</span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: #161616;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></p><p class="MsoNormal" style="background-color: white; color: #222222; line-height: normal; margin: 0cm;"><span style="color: #161616;"><span style="font-family: inherit;">Plagioinnin ja muun vilpin käsittely kuuluu Suomessa TENK:n HTK-ohjeen piiriin, jos kyseessä on vähintään EQF7-tasoa oleva teksti. Kaikki muut tekstit käsitellään (=jätetään käsittelemättä) koulutusorganisaatioiden sisällä. Vielä vuonna 2018 TENK aluksi noudatti omaa jäykkää ja byrokraattista HTK-ohjettaan myös ammattikorkeakoulujen osalta, mutta on sittemmin ohjeistanut ainakin joitakin ammattikorkeakouluja niin, että jos kyseessä ei ole tieteellinen teksti, plagiointiepäilyä ei tarvitse käsitellä.</span></span></p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-45792874324255766922022-09-29T13:59:00.004+03:002022-09-29T13:59:53.588+03:00Lähteet puuttuivat Petterssonin edellisestä kirjasta<p><span style="font-family: inherit;"><b>Suomen historian jännät naiset</b> (2022) taitaa olla kirjaston suosikkilainojen joukossa tänä syksynä, jonotan sitä muiden mukana Vaarakirjastoista. Kun tämä uusi kirja ei ollut lainattavissa niin lainasin Petterssonin kaksi vuotta sitten julkaiseman kirjan <b>Historian jännät naiset</b> (2020). Aloin sitä lukemaan; kirja on komea, ulkoasu kuvineen on näyttävä, teksti kulkee ja on helposti luettavaa tarinaa. Kirjasta on melko laaja esittely kustantajan sivuilla, tekstiäkin voi lukea jonkun verran tästä <a href="https://kauppa.atena.fi/onix/media/2701960" target="_blank"><b>esittelystä</b></a>: https://kauppa.atena.fi/onix/media/2701960</span></p><p><span style="font-family: inherit;">Kun kohu uudesta kirjasta Suomen historian jännät naiset on käynnissä, niin aloin etsiä tästä kaksi vuotta sitten ilman otsikon "Suomen"-sanaa ilmestyneestä kirjasta lähteitä, kun itse kohukirjaa en saanut vielä lainattua. Mihin tietoon ja mihin lähteisiin perustuu tämä kooste lähes sadan merkittävän naisen lyhytelämäkerroista? No eivät ne perustu mihinkään, tässä 500-sivuisessa kirjassa ei ole lähteitä. Ainostaan yksi Shakespeare sitaatti on ilmoitettu olevan aiemmin julkaistusta suomennoksesta. </span></p><p><span style="font-family: inherit;">Lähteiden puute oli huomattu jo tämän ensimmäisen Historian jännät naiset -kirjan eri kirja-arvosteluissa. Esimerkiksi Karoliina Sjön kirjoittamassa arvioinnissa otetaan esille selkeästi ne kysymykset, josta nyt uudemman teoksen kohdalla puhutaan. Sjö otsikoi tuolloin arviointinsa: <a href="https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/102406/63098" target="_blank"><b>Pitääkö historian olla jännää ja minkä kustannuksella?</b></a> Tämä on hyvä, rauhallinen ja perusteltu kirjoitus, käykäähän lukemassa!</span></p><p><b><span style="font-family: inherit;">Mistä kuva?</span></b></p><p><span style="font-family: inherit;">Takaisin itse kirjan pariin (Historian jännät naiset, 2020). Kuvia on paljon, niissä ei kerrota tavalliseen tapaan kuvan omistajaa/lähdettä (näette esimerkin kuvien esittämisestä yllä mainitusta linkistä). Kirjassa on kuitenkin kolmesivuinen Kuvalähteet -luettelo. Osalle kuvista on tässä luettelossa annettu nimi ja lähde. Mutta, usein lähteenä on vain Wikimedia Commons tai jopa vain Creative Commons. </span></p><p><span style="font-family: inherit;">Esimerkiksi sivun 268 kuvasta sanotaan vain: "Creative Commons". Sivulla 268 on Maria Pariisilaisen kuva. Creative Commonsin hausta ei löydy kuvaa nimellä Maria Pariisilainen, ei myöskään nimellä Jelizaveta Pilenko. Google Lens -haulla kuva löytyy Pinterestistä, Mother Maria Skobtsova (St Maria of Paris) merkinnällä, että tekijänoikeudet saattavat rajoittaa kuvan käyttöä. Sama kuva samalla nimellä on myös Flickr-palvelussa, jossa Jim Forest ilmoittaa skannanneensa kuvan printistä, jonka oli saanut Fr Sergei Hackelilta, joka oli kirjoittanut kirjan "Pearl of Great Price". Kirjaa tosiaan on vielä myytävänä, vaikkapa Amazonilla, liekö kuva julkaistu tässä: <span style="background-color: white; color: #0f1111;"><a href="https://www.amazon.com/Pearl-Great-Price-Skobtsova-1891-1945/dp/0913836850" target="_blank">Pearl of Great Price: The Life of Mother Maria Skobtsova, 1891-1945</a>.</span></span></p><p><span style="font-family: inherit;">Sama kuva on julkaistu myös Kirkko ja kaupunki -lehdessä ilmestyneessä, Paula Tiihosen kirjoittamassa <b><a href="https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/jannat-nunnat-esittelyssa-kolme-hengennaista-joista-ei-kerrota-historiantunneilla" target="_blank">Jännät nunnat - esittelyssä kolme hengennaista joista ei kerrottu historian tunneilla</a>.</b> Tämä artikkeli on kirjoitettu pelkästään Petterssonin kirjan perusteella, siihen ei ole haettu muita lähteitä. Tässä Tiihosen jutussa on julkaistu kolme kuvaa Pettersonin kirjasta, edellä mainittu Maria Pariisilaisen kuva sivulta 268, Ani Pachenin kuva sivulta 256 ja <span style="background-color: white;">Maria Gaetana Agnesin kuva sivulta 84. Kuville annetaan nimet, mutta ei anneta lähdettä, ja samat kuvat ovat Petterssonin kirjassa ilman nimiä. P</span><span style="background-color: white;">etterssonin kuvalähteissä Ani Pachenin kuva on nimetty Timothy Allenin ottamaksi kuvaksi ja lähde on Eyevine/Lehtikuva. Maria Gaetana Agnesin kuvalle on annettu lähde, se on italiankileinen teos vuodelta 1812, kuvan omistajaksi ilmoitetaan Wikimedia Commons, ja kuva löytyy näillä tiedoilla. </span></span></p><p><span style="background-color: white;"><b><span style="font-family: inherit;">Mistä suora lainaus?</span></b></span></p><p><span style="font-family: inherit;">Sekä Pettersson kirjassaan (2020, s. 272) että Tiihonen Kirkko ja kaupunki -lehden artikkelissa julkaisevat Maria Pariisilaisen rukouksen. Se on molemmissa teksteissä ilmoitettu suoraksi lainaukseksi. Pettersson ilmoittaa sen löytyneen Äiti Marian jäämistöstä. Tiihonen otsikoi sen Maria Pariisilaisen rukoukseksi keskitysleirillä. Tässä rukous: </span></p><p><span style="font-family: inherit;">"Herra. älä muista vain hyviä ihmisiä vaan myös pahoja. Äläkä muista vain kärsimyksiä, joita he ovat aiheuttaneet meille, vaan myös hedelmiä, joita olemme kärsimysten ansiosta kantaneet: toveruutta, nöyryyttä, rohkeutta. Muista sydämemme suuruutta, joka kasvoi niistä. Ja kun astumme tuomioistuimesi eteen, anna kaikkien hedelmien, joita olemme kantaneet, koitus heidän anteeksiantamuksekseen. Amen."</span></p><p><span style="font-family: inherit;">Ilmeisesti kaikki Petterssonin kirjoitustapaa arvioineet ovat yhtä mieltä siitä, että vähintään suorissa lainauksissa pitää ilmoittaa lähde, kun lainaus jo sinällään tarkoittaa, että se on kopioitu jostain. Yhden kerran 500-sivuisessa kirjassaan Pettersson sen ilmoittaa (s. 203 on Shakespeare -sitaatti ja sen on ilmoitettu kirjan alun julkaisutietosivulla olevan Paavo Cajanderin suomentama kirjassa Antonius ja Kleopatra). Tässä suorana lainauksena esitetyssä rukouksessa pitäisi myös mainita paitsi lähde, myös se, kuka sen on kääntänyt suomeksi. Historiallisesti kiinnostavaa olisi mainita myös sen alkukieli ja ehkäpä jopa antaa lukijalle mahdollisuus tulkita alkuperäistä. </span></p><p><span style="font-family: inherit;">Maria Pettersson on julkaissut rukouksen Twitterissä 23.9.2019.</span></p><p><span style="font-family: inherit;">Rukous on myös esimerkiksi Helsingin ortodoksisen seurakunnan sivuilla, joilla esitellään <a href="https://www.hos.fi/kirkot/sofian-tsasouna/?area=all&church=Kulttuurikeskus%20Sofian%20tsasouna&month=09" target="_blank">Pyhän Maria Pariisilaisen tsasounaa</a> tai ortodoksi.net -sivustolla, jossa on vuonna 2014 julkaistu lyhyt <a href="https://www.ortodoksi.net/index.php/Maria_Pariisilainen" target="_blank">Maria Pariisilaisen elämäkerta</a> (ja viitteet laajempiin teoksiin). </span></p><p><span style="font-family: inherit;">Rukouksen alkukieltä tai suomentajaa en näillä pikahauilla löytänyt. Kuka tietää? </span></p><p><span style="font-family: inherit;">Oletan että vastaus löytyisi esimerkiksi tästä kirjasta: <span style="background-color: white; color: #222222;">Elina Kahla & Irina Zatulovskaja (2010): </span><span style="background-color: white; box-sizing: border-box; color: #222222; direction: ltr; line-height: inherit;"><b>Tuli ja valo – Kertomuksia pyhistä naisista.</b> Maria Pariisilainen on yksi kirjassa esitellystä seitsemästä pyhästä naisesta.</span></span></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-26615867589423477562022-09-25T12:37:00.004+03:002023-12-01T22:47:31.154+02:00(Plagiointi)Historia toistaa itseään<p><span style="font-family: inherit;">S<span style="font-family: inherit;">yyskuussa 2022 alkoi kirjoittelu Maria Petterssonin kirjasta <b>Suomen historian jännät naiset.</b> Maria Pettersson on Journalisti-lehden päätoimittaja. Aiemmin hän on julkaissut ainakin kirjan <b>Historian jännät naiset.</b></span></span></p><p><span style="font-family: inherit;">Helsingin Sanomissa ilmestyi 24.9.2022 kooste tapahtumista otsikolla <i><a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009087053.html" target="_blank">Syytökset Maria Petterssonin Suomen historian jännät naiset -kirjaa kohtaan kovenevat: Tutkijat syyttävät plagioinnista, kustantamo vetoaa juristeihin</a>. </i></span></p><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white;">20.9.2022 Tutkimusyhdistys Suoni ry:n sivulla on julkaistu blogiteksti otsikolla <i><a href="https://www.suoni.fi/etusivu/2022/9/20/plagioinnista-petterssonin-teoksessa" target="_blank">Plagioinnista Petterssonin teoksessa Suomen historian jännät naiset</a></i> . Kirjoittajia on neljä: </span><span style="background-color: white;">Susanna Välimäki, Nuppu Koivisto-Kaasik, Maarit Leskelä-Kärki ja Juha Torvinen. </span><span style="background-color: white;">Blogitekstissä esitetään, miten Pettersson on yhdessä kirjan luvussa plagioinut kolmea artikkelia ja yhtä gradua. Luvun tekstiä verrataan taulukkomuodossa noihin neljään aiemmin julkaistuun lähteeseen. </span><span style="background-color: white;"> Kirjoittajat toteavat, että Pettersonin työskentelytapa on <i>"</i></span><span style="background-color: white; letter-spacing: 0.28px; white-space: pre-wrap;"><i>mosaiikkimaista, leikkaus- ja liimaustekniikkaa muistuttavaa". </i>Tarkastelemansa<i> </i>luvun tekstissä he havaitsivat yhteneväisyyksiä myös muihin netissä vapaasti luettavana oleviin teksteihin, mutta tarkastelevat blogissa nyt yhteneväisyyksiä vain mainitsemansa neljän aiemman tekstin kanssa. </span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Helsingin Sanomien juttuun haastateltu Maarit <span style="background-color: white;">Leskelä-Kärki "<i>kertoo, että tällä hetkellä valtava tutkijajoukko keskustelee Petterssonin kirjasta ja on siitä kuohuksissaan</i>". </span><span style="background-color: white;">Pettersson ja kirjan kustantanut Atena kiistävät plagioinnin. Kustantajan lakimiehet ovat antaneet lausunnon, jossa ei käytetä tavanomaista plagioinnin määritelmää vaan se määritellään uudelleen: "</span><span style="box-sizing: border-box; letter-spacing: -0.0456px;"><i>Plagiointi eli jäljittely on toisen teoksen käyttöä lähdettä ilmoittamatta. Pettersson on ilmoittanut lähteen eikä siten ole syyllistynyt plagiointiin." </i>Juristit tarkastelevat tekstiä Tekijänoikeuslain puitteissa ja pitävät lähteiden mainitsemista lähdeluettelossa riittävänä lähteistyksenä. Atenen Kustantaja Ville Raivola puolestaan kertoo Hesarille, että "unohtuneet" lähteet täydennetään </span><span style="background-color: white;">teoksen seuraavaan painokseen ja e-kirjaan. </span><span style="background-color: white;">Juristit ottavat käyttöön lausunnossaan myös vastasyytöksen, kun he toteavat lopuksi: </span><em style="box-sizing: border-box; letter-spacing: -0.0456px;">Edellä kerrottuun viitaten on siten myös eettisistä lähtökohdista arveluttavaa syyttää Petterssonia lähdeaineiston väärinkäytöstä.</em></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><span style="box-sizing: border-box; letter-spacing: -0.0456px;">Jos Petterssonin tekstiä tarkasteltaessa olisi käytetty vaikkapa </span><span style="background-color: white; box-sizing: border-box; letter-spacing: -0.0456px;">TENK:in määritelmää plagioinnista (<b><i>"</i></b></span><span style="background-color: white;"><i>jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen esittämistä omana. Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi."</i>), blogikirjoituksessa tehtyä tekstivertailua ei voisi pitää minään muuna kuin plagiointina. Pettersson esittää omana tekstinään muiden julkituomia tekstejä/niiden osia. Pettersson ei osoita lukeneensa itse Suoni ry:n blogissa julkaistussa tekstivertailussa mainittuja lähteitä (esim. Valvanne, Rydberg, Hufvudsstadsbladetin haastattelu, Kajanus, Steiner, Moberg) vaan hän on kopioinut sekä tekstin että viittaukset lähteisiin asiasta aiemmin kirjoittaneilta. Kyseessä on siis sekundaarilähteen plagiointi. </span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; font-family: inherit;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; font-family: inherit;">Suoni ry:n blogikirjoituksessa otetaan esille alkuperäistekstistä Petterssonin tekstiin siirtynyt kielioppivirhe. Kuitenkin, Pettersson on itse kertonut Hesarille kirjoittaneensa alunperin toisin, mutta <i>"editori oli hassua kyllä muuttanut"</i> sen. </span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white;">Kerrataanpas. Suoni ry:n blogitekstissä verrataan ensin Petterssonin kirjassa s</span><span style="background-color: white;">ivulla 176 olevaa lausetta: </span><span style="background-color: white; font-style: italic;">"Rudolf Steinerin mukaan kaikki soittimet piano lukuun ottamatta on noudettu henkisestä maailmasta." </span><span style="background-color: white;">Helena Holstin (2015) pro gradussa sivulla 66 olevaan lauseeseen "</span><span style="background-color: white; font-style: italic;">Kaikki soittimet piano lukuun ottamatta on noudettu Steinerin mukaan henkisestä maailmasta." </span></span><span style="background-color: white; font-family: inherit;">Pettersson siirtää vastuun lauseiden samanlaisuudesta editorille ja kertoo lähettäneensä kustantajalle lauseen alun perin tässä muodossa: "</span><i style="background-color: white; font-family: inherit;">Rudolf Steinerilla oli runsaasti musiikkiin liittyviä näkemyksiä, joita ymmärtääkseen tosin pitäisi perehtyä hänen tuotantoonsa melko syvällisesti: hän oli esimerkiksi sitä mieltä, että kaikki soittimet on noudettu henkisestä maailmasta paitsi piano." </i><span style="background-color: white; font-family: inherit;">Tässäkin lauseessa Pettersson viittaa Steineriin ja antaa vaikutelman, että hän on itse lukenut (jonkun) Steinerin kirjoittaman teoksen. En ole nähnyt Suomen historian jännät naiset -teosta ja sen lähdeluetteloa. Holsti viittaa tässä kohdassa Steinerin vuonna 1988 suomeksi julkaistuun teokseen <i>"</i></span><i>Ihmisen sävelymmärrys. Musiikinopetuksen perusteista."</i> Tekstivertailun tekijöiden olisi helppo verrata Petterssonin lähdeluettelon tietoja vertailuteosten lähdeluetteloihin. Ovatko Pettersonin ilmoittamat lähteet itse luettuja vai onko lähteet kopioitu? </div><p><span style="font-family: inherit;">***</span></p><p><span style="font-family: inherit;">Kun muutaman vuoden välein julkisuuteen tulee jokin plagiointitapaus, mukana ovat uudet keskustelijat, jotka eivät näytä tuntevan aiempia keskusteluja - tai ainakaan mitään muutosta plagioinnin käsittelyssä ei ole tapahtunut. Plagioija kieltää ja syyttää muita, vähän aikaa väitellään, kohta TENK toteaa, että kyseessä ei ole plagiointi ja sitten keskustelu loppuu. Kunnes plagiointi kolahtaa jonkun uuden ihmisen kohdalle eli joku ottaa hänen kirjoittamansa tekstiä omiin nimiinsä, esittää kopioimaansa tekstiä omanaan. </span></p><p><span style="font-family: inherit;">Selasin läpi omaa blogiani ja löysin esim. seuraavat caset, joita hetken aikaa päiviteltiin julkisuudessa, mutta sitten keskustelu katosi nopeasti. </span></p><p></p><p class="MsoNormal"><span style="background: white; line-height: 107%;"><span style="font-family: inherit;">20.11.2008<o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="background: white; line-height: 107%;"><span style="font-family: inherit;">Saako plagioinnista
puhua?<o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;"><span style="background: white; line-height: 107%;">"kun esille tulevat
tutkijoiden tekemät ja julkaisemat plagioinnit alkaa tapahtua: keskustelua
yritetään vaimentaa erilaisilla uhkailun ja vihjailun taktiikoilla. Ikävää on,
että myös täysin sivulliset joutuvat asiasta kärsimään. Englanninkielisessä
plagiarismikirjallisuudessa tällaisia vaimentamisen taktiikoita on kuvattu
käsitteellä whistleblower-ilmiö. Whistleblower-ilmiö ilmenee esimerkiksi
"shoot the messenger", "blame the victim" tai "blame
the innocent"- taktiikkana."</span><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="background: white; line-height: 107%;"><o:p><span style="font-family: inherit;">18.1.2009</span></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="background: white; line-height: 107%;"><o:p><span style="font-family: inherit;">Vaikea aihe</span></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;"><i>"Syyllistyik</i>ö Vilen plagiointiin, <i>paljastuik</i>o työ plagioiduksi, <i>epäiltiinkö</i> plagiointia, <i>myönsikö </i>hän plagioinnin vai <i>jättikö kieltämättä</i>? Artikkelin suojaamisen ja ajoittain tulenaraksi
kuumenneen väittelyn lisäksi Eduskunnalle kuuluvan IP:n takaa tulleet
muokkaukset johtivat Iltalehden artikkeliin Wikipedian sensurointiyrityksestä."</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;"><span style="background: white; line-height: 107%;">Wikipediassa on
edelleen vuonna 2022 luettavissa vuoden 2005 ”keskustelua” asiasta. Erityisen paljon väiteltiin
sanan ”syyllistynyt” käytöstä. </span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Jari_Vil%C3%A9n">https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Jari_Vil%C3%A9n</a></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;">8.4.2009 kirjoitin Vladimir Putinista (julkaisin uudelleen tänä vuonna)</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;">27.4.2009 kokosin vanhoja ja uusia selityksiä, joita plagioijat käyttävät selittämään tapahtunutta. Samat
selitykset näkyvät käyvän tänäkin päivänä, näitä luemme aina uudelleen ja
uudelleen.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;">20.10.2009 kirjoitin Päivi Lipposen eduskunnassa tekemästä
plagioinnista ja esitin asian kuvana, tekstit vierekkäin. En saanut silloin vastausta
keneltäkään, enkä myöhemminkään. Ei kommentteja. Vilkaiskaapas.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;">21.1.2011 kirjoitin ”poliisipomon” tekemästä plagiaatista Ilta-Lehden jutun perusteella. Siitä olikin myöhemmin vaikeaa saada mitään tietoa, ratkaisu tuli vuosia
myöhemmin. Aluksi Ilta-Lehti kirjoitti tapauksesta sensaationa, myöhemmin mikään
media ei kirjoittanut tapauksesta enää. Pomon nimeä ei koskaan mainittu julkisuudessa. Iltalehti on
poistanut juttunsa. Ilta-Sanomien juttu vielä on tallella <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000373134.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000373134.html</a>
(Päivitin asiasta 27.11.2011 ja kerroin Turun yliopiston päätöksen 24.3.2012)</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;">Vuonna 2011 kirjoitin myös UEF professorin tapauksesta.
Hänet irtisanottiin Luxembourgista vaikka tapaus liittyi hänen ohjaamaansa plagioituun
väitöskirjaan Kuopion yliopistossa. Myöhemmin väitöskirja noin vain hylättiin.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;">3.11.2013 kirjoitin Pasi Tuomisen kirjasta löytyneestä plagioinnista
ja kirjan Virtuaalimaine vetämisestä pois myynnistä. </span><i><span style="background: white; font-family: inherit;">"HS uutisoi, että Pasi Tuomisen
kirjoittama ja Talentumin kustantama </span><a href="http://cdon.fi/kirjat/tuominen,_pasi/virtuaalimaine-22301177" style="font-family: inherit;"><span style="background: white;">Virtuaalimaine</span></a><span style="background: white; font-family: inherit;"> -kirja vedetään pois myynnistä. Talentum laati asiasta myös </span><a href="http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/stt-info/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20131101/13833104923910" style="font-family: inherit;"><span style="background: white;">lehdistötiedotteen</span></a><span style="background: white; font-family: inherit;">." </span></i></p>
<p class="MsoNormal"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit;">Kirja
on edelleen luettavissa ja lainattavissa ainakin Haaga-Heliassa ja Metropoliassa.</span></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit;">21.5.2018 kirjoitin Laura Huhtasaaren gradun tutkinnasta ja kertasin jo silloin mitä kymmenen vuoden aikana oli tapahtunut. </span></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;"><span style="background: white; text-align: justify;">2.1.2019 "</span><span style="line-height: 107%; text-align: justify;">Loppusyksyn 2018 mittaan
puhuttiin Saamelaisten mytologia-kirjaan kohdistuneista plagiointiepäilyistä.
SKS päätti lopulta vetää tämän Juha Pentikäisen ja Risto Pulkkisen kirjoittaman
teoksen pois myynnistä plagiointiepäilyjen vuoksi." </span></span><span style="background-color: white; font-family: inherit; text-align: justify;">Monien selittely- ja selvittelykierrosten jälkeen HS uutisoi 31.5.2022,
että plagiointia löytyi. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008853942.html </span><span style="background-color: white; font-family: inherit;">Tätä kirjaa on yhä käytettynä myynnissä,
hauskasti hintapyynnössä voi olla mainittu, että todetun plagioinnin takia
kyseessä on harvinaisuus, ja hintapyyntö on jopa 120e.</span></p><span style="font-family: inherit;"></span><p></p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-32839102353216497872022-06-26T09:48:00.000+03:002022-06-26T09:48:19.255+03:00Sana "tieteellinen" on TENK:n suomenkielisessä HTK-ohjeessa, mutta se puuttuu käännöksistä<p><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #11151a;">Kirjoitin tänne blogiin maaliskuussa tekstin </span><a href="http://plagiointitutkija.blogspot.com/2022/03/mita-ovat-tenkn-julkiset-ohjeet-ja-mita.html" style="color: #333333; text-decoration-line: none;" target="_blank"><i><b>Mitä ovat TENK:n julkiset ohjeet ja mitä ovat TENK:n salaiset ohjeet?</b></i></a></span></p><p style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit;"><b>Kyselin kirjoituksessani, mitä tapahtui TENK:n kokouksessa 15.4.2021, </b>kun <span style="color: #11151a;">johonkin asiaan tehtiin jokin päätös? Mitä asiaa päätös koskee, ja kenen aloitteesta asiaa käsiteltiin, ei ole vieläkään selvinnyt eikä TENK ole vastannut tätä koskevaan kysymykseeni lausunnoissaan. TENK on kuitenkin lausunnoissaan 9-2022 ja 10-2022 "vapauttanut" kaksi </span><span style="color: #11151a;">ammattikorkeakoulua (Haaga-Helia ja LAB-amk) selvittämästä YAMK-opinnäytetöiden sisältämää plagiointia, sepittämistä, piittaamattomuutta ja itseltä plagiointia. Näiden ammattikorkeakoulujen ei tarvitse tutkia YAMK-opinnäytetöiden (Master's thesis) sisältämää vilppiä ja piittaamattomuutta julkisessa HTK-prosessissa. (Tosin Haaga-Helia muutti myöhemmin näkemystään toisen, tällä kertaa englanninkielisen YAMK-työn kohdalla.) </span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #11151a;">Kuten jo maaliskuussa kirjoitin, ammattikorkeakoulujen r</span><span style="color: #11151a;">ehtorineuvosto Arene julkaisi 2018 <a href="https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/AMMATTIKORKEAKOULUJEN%20OPINN%C3%84YTET%C3%96IDEN%20EETTISET%20SUOSITUKSET%202020.pdf?_t=1578480382" target="_blank">Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset</a>, joita on päivitetty vuonna 2020. Sivulla 7 todetaan, että kaikki opinnäytetyöt tulee käyttää plagiaatintunnistusjärjestelmässä. Käytettyä sanaa ei ole pohdittu eikä tässä kohtaa ole käytetty tutkittua tietoa. Plagiaatintunnistusjärjestelmiä ei ole olemassa, mikään järjestelmä ei tunnista plagiointia, vaan on tarpeen puhua tekstien samankaltaisuutta mittaavista järjestelmistä. Plagioinnin estäminen ja tunnistaminen on ammattikorkeakoulun ja opinnäytetyön ohjaajan tehtävä. Ja todellakin, vielä s</span><span style="color: #11151a;">ivuilla 7-8 todetaan, että jo hyväksyttyihin YAMK-opinnäytetöihin kohdistuvat epäilyt tutkitaan HTK-prosessissa, juuri niin kuin HTK2012-ohjeessakin todetaan. </span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #11151a;">Millä perusteella TENK sitten vapauttaa jotkin ammattikorkeakoulut? LAB-amk:n kohdalla perustelu perustuu sanaan <b><span style="font-size: medium;">tieteellinen</span></b>, joka on (minua varten?) oikein tummennettu lausunnossa 10-2022:</span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><span style="font-family: inherit;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqMJkqf_WBcFFkqUGLZzPYksgbJmq3y1jInXCCnVb_dj7y27n3rfKHCHsYejR69FgCSRzNbspyaioxrBuHx0xBUoH0fWUIHsElulWTqi8bo1aJMk1ITITnO3bEPDml64L0SaBIJrS_UpFrsmtJPEGOIm6uDyqP2gGHPV3C8cnJlJpM7Lah9jNE068U9g/s1158/P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksest%C3%A4%2010-2022.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="343" data-original-width="1158" height="158" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqMJkqf_WBcFFkqUGLZzPYksgbJmq3y1jInXCCnVb_dj7y27n3rfKHCHsYejR69FgCSRzNbspyaioxrBuHx0xBUoH0fWUIHsElulWTqi8bo1aJMk1ITITnO3bEPDml64L0SaBIJrS_UpFrsmtJPEGOIm6uDyqP2gGHPV3C8cnJlJpM7Lah9jNE068U9g/w423-h158/P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksest%C3%A4%2010-2022.png" width="423" /></a></span></div><p></p><p><span style="font-family: inherit;"><br /><span style="color: #11151a;"><br /></span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #11151a;"><br /></span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #11151a;"><br /></span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #11151a;"><br /></span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #11151a;"><br /></span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #11151a;">Tuotatuota, jos YAMK-opinnäyte kuuluu yksinomaan opintojen piiriin? Eivätkös ne kaikki kuulu opintojen piiriin? Lausunnossa ei selitetä, miksi tämä tekosyykukkanen otetaan käyttöön juuri LAB-amk:n kolmen YAMK-opinnäytetyön kohdalla. </span></span></p><p><span style="color: #11151a; font-family: inherit;">Mutta, sana <b><span style="font-size: medium;">tieteellinen</span></b> on vain HTK-ohjeen suomenkielisessä versiossa. </span><span style="color: #11151a; font-family: inherit;">Vilkaiskaapas HTK-ohjeen käännöksiä. </span><span style="color: #11151a; font-family: inherit;">Ruotsiksi, englanniksi, espanjaksi ja venäjäksi YAMK-työt kuuluvat ilman poikkeusta HTK-ohjeen piiriin:</span></p><p><span style="color: #11151a; font-family: inherit;"><b>På svenska</b>, s 22: Även misstankar om avvikelse från god vetenskaplig praxis som riktar sig till lärdomsprov för magistergraden, inklusive yrkeshögskolornas högre examina, eller för högre grad utreds enligt GVP-anvisningarna, oavsett om lärdomsprovet publicerats eller inte.</span></p><p><span style="color: #11151a; font-family: inherit;"><b>In English</b>, p 34: These guidelines also apply to the investigations of alleged RCR violations in academic theses submitted for a Master’s degree or a higher academic degree, including the higher degrees in the universities of applied sciences, even when the thesis is not published.</span></p><p><b><span style="color: #11151a; font-family: inherit;">En espa</span><span style="background-color: #f8f9fa; color: #202124; font-family: inherit; white-space: pre-wrap;">ñ</span><span style="color: #11151a; font-family: inherit;">ol</span></b><span style="color: #11151a; font-family: inherit;">, ohjeen espanjankielinen versio, s 16, eipä näy tieteellinen -sanaa täälläkään:</span></p><p><span style="color: #11151a; font-family: inherit;">Estas pautas también se aplican a las investigaciones de presuntas infracciones de las BPI en trabajos académicos presentados para un título de maestría o un grado académico superior, incluidos los títulos superiores en las universidades de ciencias aplicadas, incluso cuando la tesis no se publica.</span></p><p><span style="font-family: inherit;">Vilkaisin vielä venäjänkielistä käännöstä, </span><span style="background-color: #f8f9fa; color: #202124; font-family: inherit; white-space: pre-wrap;"><b>на русском</b></span><span style="font-family: inherit;">, eikä tässäkään käytetä sanaa tieteellinen sanan opinnäytetyön edellä:</span></p><p><span style="font-family: inherit;">В соответствии с этими инструкциями рассматриваются и подозрения в нарушении принципов ДПН в магистерских дипломных работах, включая высшие ступени обучения в университетах прикладных наук, и диссертациях, написанных для получения более высокой академической степени, даже если эти работы и диссертации не публикуются.</span></p><p><span style="font-family: inherit;">Kiinankielistä käännöstä HTK-ohjeesta en hirviä käydä tulkitsemaan, mutta jos joku lukijani taitaa kiinan kielen, niin voisitteko tarkistaa käännöksen?</span></p><p><span style="color: #11151a;">TENK:n HTK-ohjeen mukaan suomenkielisten YAMK-opinnäytetöiden pitää olla "tieteellisiä", jotta ne tutkitaan, mutta muilla kielillä kirjoitetuille YAMK-opinnäytetöille ei ole vaatimuksia tieteellisyydestä. </span></p><p>Asia mutkistuu vielä lisää, kun TENK:ltä on tullut uusia lausuntoja, joissa nyt sanotaan XAMK-ammattikorkeakoululle, että ne YAMK-työt, joista tein ilmoitukset viime vuonna, pitääkin tutkia. XAMK:lle olen tainnut tehdä kolme ilmoitusta, mutta siellä ei ole tehty HTK-ohjeen mukaisia julkisia asiakirjoja plagiointiepäilyjen selvittämiseksi. Kirjoitan noista TENK:n uusista lausunnoista seuraavassa postauksessa. </p><p>Laitoin muuten kesäkuussa 2022 HTK-loukkausepäilyilmoitukset Laureaan ja Haaga-Heliaan. Sattuivat silmään nämä vuonna 2021 julkaistut YAMK-opinnäytetyöt. </p><p><span style="color: #11151a;"><br /></span></p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-18864309270530796122022-05-09T13:20:00.019+03:002022-05-10T10:05:02.958+03:00Mahdollista Suomessa - estetiikan opinnoilla valtion talouden hoitajaksi<p><span style="font-family: inherit;">Seurasitte varmaan kaikki Tytti Yli-Viikarin uran ja väärinkäytösten käsittelyä oikeudessa viime vuonna. Sivujuonteena välillä uutisoitiin, että Yli-Viikarin <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/oikeuskansleri-poystiin-liitetyn-tytti-yli-viikarin-uralta-puuttuu-dokumentteja-kolmen-huippuyliopiston-tutkintoja-ei-vmssa-voitu-todentaa/bfb2f6d7-87ab-4d1b-b758-4a265e66c20b" target="_blank">tutkintotodistuksia ei löydy</a>, sitten <a href="https://twitter.com/vtv_fi/status/1376192612021977092" target="_blank">VTV tviittasi,</a> että ne oli esitetty Kauppalehdelle. </span></p><p><span style="font-family: inherit;">Yli-Viikarin CV on edelleen julkinen: <a href="https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/08/09103242/Tytti-Yli-Viikari-CV-FI-2.pdf" target="_blank">Tytti Yli-Viikari, Pääjohtaja.</a> CV:n mukaan hänellä on kolme maisterin tutkintoa, joista mikään ei yksittäisenä kuitenkaan ole maisterin tutkinto siinä merkityksessä, mitä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tarkoitetaan EQF7-tason tutkintona.</span></p><p><b><span style="font-family: inherit;">1. </span><span style="font-family: inherit;">1997 M.A. in Culture and Communication Studies, Université de Paris I - Panthéon Sorbonne, France</span></b></p><p><span style="font-family: inherit;">- tämä on maitrice-tutkinto, ei vastaa Master's tasoa. </span></p><p><span style="font-family: inherit;">Kauppalehden (28.3.2021) mukaan: <i>"<span style="background-color: white; letter-spacing: 0.1pt;">Yli-Viikarilla on maisteritutkinto Sorbonnen yliopistosta estetiikasta ja
taideaineista, se sisältää maininnan, että Yli-Viikari hallitsee
kulttuuriprojektien laatimisen ja toimeenpanon."</span></i></span></p><p class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; mso-margin-bottom-alt: auto;"><span style="letter-spacing: 0.1pt;"><span style="font-family: inherit;"><o:p></o:p></span></span></p><p><b><span style="font-family: inherit;">2. </span><span style="font-family: inherit;">1999 Master in European Politics and Administration, College of Europe, Belgium </span></b></p><p><span style="font-family: inherit;">- tämä on vuoden kestoinen koulutus, opintopistemäärää ei kerrota</span></p><p><b><span style="font-family: inherit;">3. </span><span style="font-family: inherit;">2001 Master in Public Administration, Diplôme de l’ENA, Ecole nationale d’administration, France </span></b></p><p><span style="font-family: inherit;">- tämäkin on vuoden kestoinen koulutus, opintopistemäärää ei kerrota</span></p><p><span style="font-family: inherit;">Kyllähän noista yhteenlaskettuna tulee maisterin tutkinto ja vähän ylikin, mutta ei millään kolmea erillistä maisterin tutkintoa. Kauppalehden mukaan (28.3.2021): </span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; mso-margin-bottom-alt: auto;"><span style="font-family: inherit;"><span style="letter-spacing: 0.1pt;"><i></i></span></span></p><blockquote><span style="font-family: inherit;"><span style="letter-spacing: 0.1pt;"><i>Opetushallitus on tunnustanut </i>[Sorbonnen]<i> tutkinnon ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. </i></span><i style="letter-spacing: 0.1pt;">Lisäksi Yli-Viikarilla on ENA:sta tutkinto. Vastaava koulutus ENA:ssa
kestää nykyään 13 kuukautta ja siihen sisältyy kolmen kuukauden työharjoittelu. </i><i style="letter-spacing: 0.1pt;">Vastaavanlainen tutkinto Yli-Viikarilla on College of Europesta. Tämä
koulutus on eurooppalaisen politiikan ja hallinnon saralta</i><span style="letter-spacing: 0.1pt;">.</span></span></blockquote><span style="font-family: inherit;"><span style="letter-spacing: 0.1pt;"></span></span><p></p><p><span style="font-family: inherit;">Opetushallitus oli siis hyväksynyt Yli-Viikarin tutkinnon vuonna 2004 vastaamaan suomalaista maisterin tutkintoa, mutta minulle ei koskaan sattunut silmään uutista päätöksen sisällöstä - mikä tutkinto rinnastettiin mihinkin. Tuo ensimmäinen tutkinto ja M.A. siinä näyttäisi kuitenkin huijaukselta, koskapa maitrice ei vastannut 2000-luvun alussa maisterin tutkintoa.</span></p><p><span style="font-family: inherit;">Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) paneutui ranskalaiseen korkeakoulutukseen heti seuraavana vuonna (2005), kun julkaistiin Timo Ala-Vähälän kirjoittama <i><a href="https://karvi.fi/app/uploads/2015/01/KKA_205.pdf" target="_blank">Korkeakoulutuksen ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmät Ranskassa.</a> </i>Yritin tuosta lukea, että mitähän nuo estetiikan opinnot ovat aikanaan pitäneet sisällään, tai miten laajoja ne olivat: </span></p><p><span style="font-family: inherit;"><i></i></span></p><blockquote><span style="font-family: inherit;"><i>Opinnot ovat alkaneet kahden vuoden valmentavalla jaksolla (Diplôme d’études universitaires générales, DEUG). Tämän jälkeen on seurannut vuoden kestävä licence -tutkinto, joka on itsenäinen
tieteellisesti tai ammatillisesti painottunut korkeakoulututkinto. Tämän tutkinnon jälkeen opiskelija on voinut suorittaa maîtrise-tutkinnon, joka myös sisältää vuoden kestävät opinnot. (s. 24). </i></span></blockquote><p></p><p><span style="font-family: inherit;">Tämän jälkeen Ranskassa olisi vielä voinut suorittaa vuoden kestävät opinnot, joko ammatilliset tai tieteelliset.</span></p><p><span style="font-family: inherit;">Suomessa tosiaan Yli-Viikarin maitrice-tutkinto hyväksyttiin maisteritasoiseksi tutkinnoksi, ja tämä kulttuurialan (välillä puhutaan humanistisista taideaineista tai estetiikasta) nelivuotinen tutkinto johti nopeasti merkittävään uraan <b>lainsäädäntöasiantuntijana </b>ja <b>valtiontalouden hoitajana. </b></span></p><p><span style="font-family: inherit;">Kauppalehti kirjoitti (8.4.2021) jutussa <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/nain-alkoi-tytti-yli-viikarin-kova-uraputki-ohitti-12-juristia-lakiasiantuntijan-haussa/ec36b247-f520-490f-9dac-013ee88b299a" target="_blank">Näin alkoi Tytti Yli-Viikarin kova uraputki</a> seuraavasti: "<span style="line-height: 107%;"><i>Tytti Yli-Viikari ohitti monta ammattijuristia tullessaan valituksi
lainsäädäntöasiantuntijaksi VM:n controller-toimintoihin vuonna 2005." </i>Hakijoita controlleriksi oli 19, heistä 12 oli juristeja, mutta niinpä vain Yli-Viikari valittiin.</span></span></p><p><span style="font-family: inherit; line-height: 107%;">19.4.2021 Kauppalehden toimittaja Kaija Ahtela jatkaa asian selvittämistä otsikolla: </span><span style="background-color: white; font-family: inherit;"><a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/oliko-eduskunnalla-oikeaa-tietoa-tytti-yli-viikarista-24112015-tutkintotiedot-muuttuivat-paajohtajahakemuksessa/3ce0099c-a73f-40d8-a4c0-8ebd1c5b9684" target="_blank">Oliko eduskunnalla oikeaa tietoa Tytti Yli-Viikarista 24.11.2015? Tutkintotiedot muuttuivat pääjohtajahakemuksessa</a> ja kirjoittaa: </span></p><p><i style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; letter-spacing: 0.1pt;"></span></i></p><blockquote><i style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; letter-spacing: 0.1pt;">Kun pääjohtaja </span><b style="background-color: white; letter-spacing: 0.1pt;">Tuomas Pöysti</b><span style="background-color: white; letter-spacing: 0.1pt;"> ja hallintopäällikkönä toiminut Mikko Koira</span><span style="background-color: white; letter-spacing: 0.1pt;">nen vuonna 2007 palkkasivat Yli-Viikarin VTV:hen asiantuntijatehtävään, silloin VM:sta toimitetussa nimikirjanotteessa Yli-Viikarilla on vain yksi ylempi korkeakoulututkinto. Sen on myös opetushallitus vahvistanut. </span></i><span style="background-color: white; font-family: inherit; letter-spacing: 0.1pt;"><i>Tuo tutkinto on Sorbonnen yliopistosta kulttuurihallinnosta ja
viestinnästä, ja yliopiston tietojen mukaan se antaa kompetenssin järjestää ja
kehittää kulttuuri- ja taidetapahtumia, muun muassa festivaaleja. </i></span><i style="font-family: inherit; letter-spacing: 0.1pt;">Samaisen
nimikirjanotteen osioissa ”muut tutkinnot” ja ”muu koulutus” ei ole mitään. </i></blockquote><i style="font-family: inherit; letter-spacing: 0.1pt;"></i><span style="font-family: inherit; letter-spacing: 0.133333px;">Sitten tulee vuosi 2015 ja Yli-Viikarilla on hakemuksessa kolme maisterin tutkintoa (nuo jotka ovat edelleen CV:ssä 9.5.2022): </span><p></p><p><i style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; letter-spacing: 0.1pt;"></span></i></p><blockquote><i style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; letter-spacing: 0.1pt;">Pääjohtajapestiä täytettäessä 2015 eduskunta sai Yli-Viikarilta aivan
toisenlaisen nimikirjanotteen ja hakemuksen. </span><span style="background-color: white; letter-spacing: 0.1pt;">Niissä hänellä on, sarakkeessa tutkinnot, kirjattuna kolme ylempää
korkeakoulututkintoa, yksi humanistisista taideaineista ja kaksi kaupalliselta
ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta.</span></i></blockquote><i style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; letter-spacing: 0.1pt;"></span></i><p></p><p><span style="font-family: inherit;">Vaikka näyttää siltä, että Yli-Viikarille ilmestyi kaksi maisterin tutkintoa lisää vuonna 2015, ei tätä tutkintoasiaa lopulta selvitetty julkisuudessa, puhumattakaan että oikeudessa olisi oltu kiinnostuneita tästä asiasta. 21.4.2021 Kauppalehti vielä otsikoi: <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tytti-yli-viikari-ei-osaa-selittaa-eroja-tutkintojen-kirjaamisessa/2c5b2037-abe7-4959-91e7-f4374f1b90fb" target="_blank">Tytti Yli-Viikari ei osaa selittää eroja tutkintojen kirjaamisessa.</a></span></p><p><span style="font-family: inherit;">Kaiken syrjästä katsottuna näyttää siltä, että lainsäädäntöasiantuntijan työ </span><b style="font-family: inherit;">VALTIOVARAINMINISTERIÖSSÄ</b><span style="font-family: inherit;"> on vaativa työ, johon vaaditaan laaja yhteiskunnan, talouden ja lainsäädännön osaamista. On vaikea nähdä miten taiteen alan koulutuksella voisi hoitaa noita (controllerin) tehtäviä. Ja puhumattakaan siitä, että noilla opinnoilla Yli-Viikari katsottiin päteväksi toimimaan Suomessa erityisen tärkeän viraston, </span><b style="font-family: inherit;">VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON</b><span style="font-family: inherit;"> pääjohtajana. </span></p><p><span style="font-family: inherit;">Ja onhan se vähän hupaisaa, että ura kompastui lopulta estetiikkaan, yritykseen huolehtia omasta kauneudesta (?). </span></p><p><span style="font-family: inherit;">(Jos joku luki tänne asti, niin huomaatte että kirjoittelin tätä viime vuonna, unohtui julkaisematta. Oletin silloin oikeudenkäynnin aikaan, että tutkintojen oikeellisuutta olisi käsitelty, mutta ei näistä ollut mitään mainintaa oikeuskäsittelyjen kuvauksissa. Itse en vieläkään saa selvää, että mitä ne suoritetut tutkinnot lopulta ovat ja onko niistä missään julkistettu (tarkistettuja) todistuksia. Pyydettiinkö noilta oppilaitoksilta kopiot?)</span></p><p><span style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p><span style="font-family: inherit;">Lisäys 10.5.2022: </span><span style="font-family: inherit;">Kuvakaappaus Iltalehden artikkelista (28.3.2021) </span><span style="color: #222222; font-family: inherit; letter-spacing: -0.01em;"><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/476d494a-0b8e-48c7-a677-3d126b7171f7" target="_blank">VTV:n Yli-Viikarin tutkinnoista nousi kohua – näin niistä kertovat viralliset asiakirjat</a></span></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixY1EAnnSNC_eZR1126KYXIywsqYKaadG-gBpcq0MuY9MoezUZD9dHY2KlkHvSHCgmD3q7MnrxfKPczZnIMy4NVun3ITrQNdUkwVz-sKuxeC4KfXLnl3y7mQfuVpGC-E_jbvxaJ-GDoMdKvPx9JZjiOz-4odTRkhCb-5CdakYLoCS-d-Q4dskfxUt1vA/s941/Yli-Viikarin%20maitrice%20nimikirjassa.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="581" data-original-width="941" height="268" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixY1EAnnSNC_eZR1126KYXIywsqYKaadG-gBpcq0MuY9MoezUZD9dHY2KlkHvSHCgmD3q7MnrxfKPczZnIMy4NVun3ITrQNdUkwVz-sKuxeC4KfXLnl3y7mQfuVpGC-E_jbvxaJ-GDoMdKvPx9JZjiOz-4odTRkhCb-5CdakYLoCS-d-Q4dskfxUt1vA/w430-h268/Yli-Viikarin%20maitrice%20nimikirjassa.png" width="430" /></a></div><br /><span style="font-family: inherit;"><br /></span><p></p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-17246651995664175942022-03-26T14:58:00.001+02:002022-04-01T15:54:36.325+03:00Mitä ovat TENK:n julkiset ohjeet ja mitä ovat TENK:n salaiset ohjeet? <p><span style="font-family: inherit;">Opettajat ja muutkin korkeakoulun käyneet on opetettu käyttämään tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjetta hyvästä tieteellisestä käytännöstä silloin, kun kohdalle sattuu teksti, joka vaikuttaa vilpilliseltä. Jos lukija miettii, että onko tämä kirjoittajan itsensä tekemää tekstiä ollenkaan, onko tämä osittain tai kokonaan kopioitu (plagiointi) ja pitääköhän tuo asia ja lähdeviite paikkaansa (sepittäminen), niin <a href="https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf" target="_blank">HTK2012</a>-ohje auttaa tilanteessa,</span></p><p><b>vai auttaako? </b></p><p><span style="font-family: inherit;">Nämä TENK:n hyvän tieteellisen käytännöt ohjeet koskevat laajalti muitakin kuin tieteellisiä tutkimusjulkaisuja ja opinnäytetöitä. TENK:n omin sanoin asia on ilmaistu näin (HTK2012-ohje, s. 7):</span></p><blockquote><p><i>"Käytännöt koskevat tutkimustoiminnan ohella opetusmateriaaleja, kirjallisesti ja suullisesti annettuja lausuntoja, arviointeja, ansio- ja julkaisuluetteloita sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tilanteita niin painetuissa kuin sähköisissäkin julkaisukanavissa, myös sosiaalisessa mediassa."</i></p></blockquote><p><span style="font-family: inherit;">Kaikki korkeakoulut ovat sitoutuneet noudattamaan HTK-ohjetta. Ohjeessa (s. 10) vielä erikseen sanotaan että ohjeet koskevat korkeakouluissa ylempiä tutkintoja:</span></p><p></p><blockquote><span style="font-family: inherit;"><i>"Myös maisteritasoisen, mukaan lukien ammattikorkeakoulujen ylemmät tutkinnot, tai sitä korkeamman oppiarvon saavuttamiseksi tehtyihin tieteellisiin opinnäytteisiin kohdistuvat HTK-loukkausepäilyt tutkitaan näiden ohjeiden mukaan, vaikka opinnäytettä ei olisi julkaistu."</i></span></blockquote><p></p><p><span style="font-family: inherit;">HTK-ohjetta on joten kuten noudatettu paria viime vuotta lukuun ottamatta. Esimerkiksi ARENEn vuonna 2018 julkaisemat <a href="https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/AMMATTIKORKEAKOULUJEN%20OPINN%C3%84YTET%C3%96IDEN%20EETTISET%20SUOSITUKSET%202020.pdf?_t=1578480382" target="_blank">Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset </a> toteavat yksiselitteisesti sivulla 24: </span></p><p></p><blockquote><span style="font-family: inherit;"><i>"Jos YAMK-opinnäytetyö on jo hyväksytty tai HTK-loukkauksesta epäilty niin vaatii, tutkitaan loukkausepäily HTK-ohjeen mukaisessa HTK-prosessissa."</i></span></blockquote><p></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="text-align: justify;">Vielä v</span><span style="text-align: justify;">uonna 2016 TENK lausui itsekin ammattikorkeakouluista näin:</span></span></p><p><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;"><i></i></span></p><blockquote><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;"><i>"TENK katsoi, että <b>ammattikorkeakoulut ovat tutkimusorganisaatioita </b>ja niiden <b>opetushenkilökunta kuuluu korkeakoulun tiedeyhteisöön</b>. Heidän tulee siksi noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä myös tiedeyhteisön ulkopuolisissa vuorovaikutustilanteissa, myös sosiaalisessa mediassa, jos asiayhteys liittyy heidän opetus- tai tutkimusalaansa."</i></span></blockquote><p><span style="font-family: inherit;">TENK:n vuosikertomuksissa kuvattiin aiemmin myös ammattikorkeakouluista tulleita HTK-loukkausilmoituksia ja niiden käsittelystä oli tapauskuvauksia muiden joukossa. <span style="background-color: white; color: #11151a;">Vuonna 2019 jotain muuttui: TENK muutti vuosikertomustensa rakennetta niin, että ammattikorkeakouluja koskevia lausuntoja ei enää julkaista. Asia kuitattiin yhdellä lauseella näin:</span></span></p><p><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;"></span></p><blockquote><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;"><i>"</i><i style="background-color: transparent;">Muut vuonna 2019 annetut lausunnot koskivat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöiden plagiointiepäilyjen käsittelyä ammattikorkeakouluissa."</i></span></blockquote><p><span style="font-family: inherit;">Vuonna 2020 TENK kirjelmöi lehdelle Journal of Academic Ethics, että HTK2012-ohje ei Suomessa koskekaan ammattikorkeakouluja, vaikka ammattikorkeakoulut olivat itse siinä käsityksessä. Vieläpä televisiohaastattelussa TENK:n pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof nimesi ammattikorkeakoulujen maisteritasoiset opinnäytetyöt harjoitustöiksi, joista ei saisi tehdä HTK-ilmoituksia. Tämä harjoitustyölausuma upposi kansaan kuin voi puuroon, ketään ei asia kummastuttanut. Maailmalla kuitenkin on paljonkin henkilöitä, jotka ovat valmistuneet suomalaisista ammattikorkeakouluista niin, että tutkinnon nimessä on Master's degree ja julkaistussa YAMK-työssä on Master's thesis. He ovat hakeneet työtä maistereina, jotka ovat ennen tutkinnon valmistumista kirjoittaneet Master's thesis -tasoisen tekstin, ei siis pelkkiä harjoitustöitä, vaan vaativan, eurooppalaisen osaamistasokuvauksen mukaisen tason EQF7 tekstin.</span></p><p><b>Mutta mitä tapahtui 15.4.2021? </b></p><p></p><p><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;">15.4.2021 TENK:n kokouksessa ilmeisesti tehdään johonkin asiaan jokin päätös. Mitä asiaa päätös koskee, ja kenen aloitteesta asiaa käsiteltiin, ei ole vielä selvinnyt eikä TENK ole julkaissut asiaa, en ainakaan ole huomannut. </span></p><p><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;">Kaksi ammattikorkeakoulua (Haaga-Helia ja LAB-amk) vastasi ilmoituksiini 26.4.2021, 11 päivää tuon päätöksen jälkeen. Ilmoitukset HTK-loukkausepäilystä olin laittanut helmikuussa 2021. Nämä ammattikorkeakoulut eivät enää tutki YAMK-työn (Master's thesis) sisältämää anastamista, plagiointia, sepittämistä tai piittaamattomuutta seuraavilla perusteilla: </span></p><p><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;"><b>Haaga-Helia, rehtorin päätös 26.4.2021</b>:</span></p><blockquote style="font-style: italic;"><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;">TENK:n uuden linjauksen mukaan (pöytäkirjanote 15.4.2021):</span></blockquote><blockquote style="font-style: italic;"><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;">"Mikäli opinnäytetyö kuuluu laajempaan tutkimushankkeeseen ja/tai sen pohjalta julkaistaan tieteellinen artikkeli, opinnäytettä voidaan pitää tieteellisenä ja näin ollen asian käsittelyn voi katsoa kuuluvan HTK-ohjeen alaan. Jos opinnäyte kuuluu yksinomaan opintojen piiriin, siihen kohdistuva vilppiepäily voidaan käsitellä opintovilppinä oppilaitoksen omassa prosessissa.” </span></blockquote><p><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;">Rehtori Teemu Kokko tekee päätöksen siteeraamansa TENK:n 15.4.2021 kokouspäätöksen mukaisesti ja toteaa, että ilmoitustani "<i>ei käsitellä htk-loukkausepäilynä vaan opintovilppinä</i>". Nyttemmin tämä kyseinen YAMK-työ on kadonnut Theseuksesta, vaikka kyseisen opiskelijan Master-opintoja käsittelevä artikkeli on vielä luettavissa. Siinä ei mainita sanaa opinnäytetyö tai Master's thesis.</span></p><p><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;">LAB-amk vastasi kolmeen ilmoitukseeni samana päivänä kuin Haaga-Helia. LAB-amk:n rehtori ei viittaa päätöksessään suoraan TENKn 15.4.2021 pöytäkirjaan. Sen sijaan rehtori Turo Kilpeläinen toteaa, että maisteritason tekstiä ei tutkita, koska se ei ole tieteellinen:</span></p><p><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;"><b>LAB-amk, rehtorin päätös 26.4.2021: </b></span></p><p></p><blockquote><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;"><i>"(...) ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon saavuttamiseksi tehty opinnäytetyö ei ole tieteellinen vaan sen sijaan kyseessä on käytäntölähtöinen toiminnan kehittäminen ja ongelmien ratkaiseminen. Tilanne, jossa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö olisi tieteellinen on harvinainen ja pääosa töistä ei täytä tieteellisyyden kriteeriä."</i></span></blockquote><p></p><p></p><p><span style="font-family: inherit;">Turo Kilpeläinen muistuttaa tässä samalla, että tieteellinen opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa on harvinainen, mistä varmaan kaikki olemme samaa mieltä. Taitaa laissakin olla, että tieteen tekeminen kuuluu yliopistoille.</span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #11151a;"><b>Ensimmäisessä päätöksessä (</b></span><span style="background-color: white; color: #11151a;">LAB-amk 26.4.2021)</span><span style="background-color: white; color: #11151a;">, jossa on kyseessä juuri valmistunut Master's thesis MBA-opinnoissa, rehtori Turo Kilpeläinen toteaa seuraavasti:</span></span></p><p><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;"></span></p><blockquote><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;"><i>Sekä aiheensa että työn tarkoituksen perusteella on selvää, että (...) opinnäytetyö ei ole luonteeltaan tieteellinen vaan sen sijaan käytäntölähtöistä toiminnan kehittämistä. Edellä kerrotun perusteella totean, että (...) opinnäytetyö ei kuulu TENKin HTK-ohjeen soveltamisalaan, koska kyseessä ei ole tieteellinen opinnäyte. Tämän takia päätän, että HTK-prosessia ei aloiteta.</i></span></blockquote><p></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #11151a;"><b>Toisessa päätöksessä (</b></span><span style="background-color: white; color: #11151a;">LAB-amk 26.4.2021)</span><span style="background-color: white; color: #11151a;">, jossa on kyseessä pari vuotta vanha YAMK-opinnäytetyö, </span><span style="background-color: white; color: #11151a;">rehtori Turo Kilpeläinen toteaa seuraavasti:</span></span></p><p><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;"></span></p><blockquote><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;"><i>Sekä aiheensa että työn tarkoituksen perusteella on selvää, että (...) opinnäytetyö ei ole luonteeltaan tieteellinen vaan sen sijaan käytäntölähtöistä toiminnan kehittämistä. Edellä kerrotun perusteella totean, että (...) opinnäytetyö ei kuulu TENKin HTK-ohjeen soveltamisalaan, koska kyseessä ei ole tieteellinen opinnäyte. Tämän takia päätän, että HTK-prosessia ei aloiteta.</i></span></blockquote><p></p><p><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;"><b>Kolmannessa päätöksessä</b> (LAB-amk 26.4.2021) käsitellään ilmoitustani, joka koski plagioinnin ketjuuntumista. Tämä oli mielenkiintoinen case, kun samaa tekstiä lähdeviitteineen oli kahdessa eri alojen työssä eri vuosina (tekijöillä, ehkä sattumaa, sama sukunimi). Nyt rehtori Turo Kilpeläisen päätöksen perusteluna ei ole tieteellisyyden puuttuminen vaan opinnäytetyön ikä:</span></p><p><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;"></span></p><blockquote><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;"><i>"TENK on todennut mm. Mooren pyynnön perusteella antamassaan lausunnossa 27.8.2019 (Mooren lausuntopyyntö Karelia-ammattikorkeakoulun päätöksestä jättää tutkimatta (...) opinnäytetyötä koskeva ilmoitus), että Karelian rehtori oli käyttänyt HTK-ohjeen hänelle suomaa harkintavaltaa päättäessään olla käynnistämättä HTK-prosessia kahta vuotta vanhempiin YAMK-opinnäytetöihin, ellei epäilyn esittäjä ole asianosainen tai ellei asiaan liity muuta erityistä syytä. Tässä tapauksessa kyseessä on yli kaksi vuotta vanha opinnäytetyö. Ilmoituksen tehnyt Moore ei myöskään ole asianomainen asiassa. Näiden syiden (aika, työn laji ja ilmoittajan asema) takia katson, että tutkinnalla ei ole merkitystä tutkimuseettisesti kestävien käytäntöjen, tutkimuksen laadun varmistamisen eikä muiden oikeusturvan kannalta. Asian tutkimiseen TENKin HTK-prosessissa ei ole myöskään muita erityisiä syitä. Edellä kerrotun perusteella totean, että (...) opinnäytetyöhön liittyvän ilmoituksen nojalla ei käynnistetä HTK-prosessia."</i></span></blockquote><p><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;">Siirrytään tähän vuoteen. Vuonna 2022 sekä XAMK että LAB-amk jättävät käsittelemättä ilmoitukseni koskien YAMK-opinnäytetöissä näkyvillä olevaa laajaa plagiointia. XAMK:n rehtori Heikki Silvennoinen viittaa TENK:n 15.4.2021 kokoukseen seuraavasti: </span></p><p></p><p><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;"><b>XAMK, rehtorin kirje 9.2.2022</b>: </span></p><p><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;"></span></p><blockquote><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #11151a;">"</span><i><a name="_Hlk99611831"><span style="color: #2c363a; line-height: 17.12px; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-language: AR-SA; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Tutkimuseettisen neuvottelukunnan 15.4.2021 kokouksessa käsitellyn </span></a><span style="color: #2c363a; line-height: 17.12px;">mukaisesti emme sovella HTK-ohjetta työhön, joka ei liity laajempaan tutkimushankkeeseen</span><span style="color: #2c363a; line-height: 17.12px;">."</span></i></span></blockquote><p><b style="color: #11151a; font-family: inherit;">LAB-amk, rehtorin päätös 21.1.2022. Käytössä on samaa tekstiä kuin kahdessa vuoden 2021 päätöksessä, hieman muokattuna: </b><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;"> </span></p><p><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;"></span></p><blockquote><span style="font-family: inherit;"><i>Sekä otsikon että aiheen perusteella on selvää, että (...) opinnäytetyö ei ole luonteeltaan tieteellinen vaan sen sijaan käytäntölähtöistä toiminnan kehittämistä. Edellä kerrotun perusteella totean, että (...) opinnäytetyö ei kuulu TENKin HTK-ohjeen soveltamisalaan, koska kyseessä ei ole tieteellinen opinnäyte. Tämän takia päätän, että HTK-prosessia ei aloiteta.</i></span></blockquote><p></p><p><span style="color: #11151a; font-family: inherit;">Näissä kieltäytymisissä tutkimisesta käytetään siis kolmea perustetta: </span></p><p><span style="color: #11151a; font-family: inherit;">1. YAMK-työ on yli kaksi vuotta vanha (TENK:n lausunto)</span></p><p><span style="color: #11151a; font-family: inherit;">2. TENK:n kokous 15.4.2021</span></p><p><span style="color: #11151a; font-family: inherit;">3. Työ ei ole tieteellinen tai se ei ole osa laajempaa tutkimushanketta, josta julkaistaan tieteellinen artikkeli.</span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="color: #11151a;">Mutta, vaikka Haaga-Helia ja XAMK eivät välitä plagioinnista opinnäytetöissään, jotkut ammattikorkeakoulut e</span><span style="color: #11151a;">delleenkin noudattavat HTK-ohjetta, johon kaikki korkeakoulut ovat sitoutuneet. Ne toimivat ARENEn eettisisten suositusten ja HTK2012 ohjeen mukaisesti ja YAMK-opinnäytetyötä pidetään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen kuuluvana, gradutasoisena tekstinä. </span></span><span style="color: #11151a; font-family: inherit;">Esimerkiksi Novia teki ilmoitukseni perusteella ainakin päällisin puolin aidolta näyttävän tutkinnan ja totesi plagioinnin. </span><span style="background-color: white; color: #11151a; font-family: inherit;">Myös Haaga-Helia tutki vuoden 2022 puolella yhden YAMK-työn, totesi vilpin ja poisti työn Theseuksesta, vaikka ei vuonna 2021 suostunutkaan tutkimaan silloin ilmoittamaani työtä. </span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #11151a;"><b><br /></b></span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #11151a;"><b>Keksittekö te lukijat sanat tämän tekstin loppupäätelmäksi? </b></span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #11151a;"><b>Mitä järkeä on sellaisessa korkeakoulussa, jonka tuotoksia ei voi arvioida? Mitä tarkoittaa, että yksi korkeakoulu noudattaa julkisia ohjeita ja toisille annetaan eri ohjeet?</b></span></span></p><p></p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-51296828716253406312022-03-01T15:35:00.000+02:002022-03-31T19:50:41.896+03:00Onko se plagiointia vai eikö se ole ? <p><span style="background-color: white; color: #11151a;"><span style="font-family: inherit;">Tarkastelen tässä postauksessa TENK:n kuvauksia HTK-prosesseista ja lausumia poimittuna <a href="https://tenk.fi/fi/tenk/toimintakertomukset" target="_blank">toimintakertomuksista</a>.</span></span></p><p><span style="background-color: white; color: #11151a;"><span style="font-family: inherit;">TENK:n mukaan plagiointia ehkä voi ollakin, mutta kyllä se voi olla olemattakin, ja jos se olisikin niin kyllä se voidaan määritellä uudelleenkin.</span></span></p><p><span style="background-color: white; color: #11151a;"><span style="font-family: inherit;"><b>Aloitetaan vääristelystä</b></span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #11151a;">V</span><span style="background-color: white; color: #11151a;">uonna 2017 TENK lausui, että </span>epäily havaintojen ja tulosten vääristelystä <i>"ei ollut tutkimuseettinen kysymys eikä HTK-loukkaus vaan näkemysero"</i>. </span></p><p><span style="font-family: inherit;">Tätä voi soveltaa moniin korona-aikaan näkemiimme tilastojen väärin lukemisiin. Kun antivakserit vääristelevät THL:n ilmoittamia tilastoja esimerkiksi niin, että koronaan kuolleiden lukumäärä onkin heidän mielestään rokotteisiin kuolleiden lukumäärä, niin kyseessähän on vain näkemysero. </span></p><p><span style="font-family: inherit;"><b>Jatketaan anastamisella</b></span></p><p><span style="font-family: inherit;">Vuonna 2018 TENK arvioi lausunnossaan epäillyn anastuksen olevan laatukysymys, joka on aivan eri asia kuin anastus: "<i>Laajempaan anastusväitteeseen liittyen oli kyse TENKin näkemyksen mukaan väitöstyön yleiseen laatuun liittyvästä kritiikistä. Tämän TENK katsoi olevan tieteellinen kiista eikä se näin ollen ottanut siihen kantaa."</i> </span></p><p><span style="font-family: inherit;">Väitöstyötä voi siis kritisoida anastamisesta, mutta siinä ei siis keskustella vilpistä vaan laadusta. Jos väittelijä esittää toisen tekemää työtä omanaan, niin kyse on tieteellisestä kiistasta. Ööö, hetkinen, luulin tätä ennen, että kiistassa ollaan eri mieltä jostain asiasta, vaikkapa tulosten tulkinnasta. Jos väittelijä anasti tekstiä toiselta, niin mikä oli kiista ja kuka oli eri mieltä ja kenen kanssa?</span></p><p><span style="font-family: inherit;"><b>Seuraavissa plagiointia on, tai ei sitten olekaan</b></span></p><p><span style="font-family: inherit;">Vuonna 2014 TENK lausui näin asiasta, jota <a href="http://plagiointitutkija.blogspot.com/2013/11/kunnia-menee-mutta-maine-kasvaa.html" target="_blank">käsiteltiin julkisuudessa</a> vuonna 2013: </span></p><p></p><blockquote><i><span style="font-family: inherit;">"Esiselvityksen mukaan lehtori oli lainannut suoraan ja ilman lähdeviitteitä tutkija X:n pro gradu -työtä kaupallisen kustantajan julkaisemassa tietokirjassa. Lehtori myönsi lähdeviittausten puuttumisen ja suorat lainaukset aikaisemmista teoksista ilman asianmukaisia viittauksia. Päätöksen mukaan lehtorin todettiin syyllistyneen hyvän tieteellisen käytännön vastaiseen piittaamattomuuteen."</span></i></blockquote><p> <span style="font-family: inherit;">Tämä oli kauaskantoinen päätös, jossa TENK jo 2014 määritteli oman 2012-ohjeensa vastaisesti plagioinnin piittaamattomuudeksi, ei vilpiksi. Kirjoittajan ulkomailla valmistunutta väitöskirjaa ei koskaan tutkittu, tai asiasta ei ainakaan kerrottu, vaikka <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede-ja-teknologia/suomalaistutkijan-vaitoskirjassa-suoria-lainauksia-ilman-lahdetta/?shared=22922-360d3192-4" target="_blank">Suomen Kuvalehti julkaisi siitä jutun</a>. Myös TENK:llä olisi ollut mahdollisuus toimia itsenäisesti omien sääntöjensä puitteissa, mutta TENK ei esittänyt asiassa tutkintaa. (<i>Myös tutkimuseettinen neuvottelukunta voi ehdottaa tietoonsa tulleen epäilyn
tutkimista kyseisessä organisaatiossa.", </i>H</span>TK2012-ohje, s. 12.) Ulkomailla voisi siis suorittaa tutkinnon, jossa on vilppiä, mutta se ei kuulu meille. </p><p><span style="font-family: inherit;">Vuonna 2014 ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyössä todettiin plagiointia: </span></p><p></p><blockquote><i><span style="font-family: inherit;">"Eräässä yliopistossa epäiltiin pro gradu -tutkielmaan sisältyvän plagiointia. Tutkielman tekijä myönsi esitutkinnan yhteydessä teon, mutta totesi sen olleen huolimattomuutta. Selvityksen mukaan kyse oli erehdyksestä, jolloin kiireessä muistiinpanomaisesti lainatuista teksteistä lähde on jäänyt merkitsemättä. Rehtorin päätöksen mukaan asiassa on tapahtunut HTK-loukkaus eikä tarvetta varsinaiselle tutkinnalle ole edellyttäen, että tekijä tekee asianomaiset korjaukset erillisellä tutkielmaan liitettävällä lisälehdellä."</span></i></blockquote><p><span style="font-family: inherit;">Rehtori päätti tässä, että kyseessä oli HTK-loukkaus, plagiointi. Sekin kuitenkin hyväksyttiin huolimattomuutena (eli piittaamattomuutena?). Ehdotettiin lisättäväksi korjauslehti. </span></p><p></p><p><span style="font-family: inherit;">Samana vuonna annetussa toisessa lausunnossa TENK selväsanaisesti hyväksyy tekstin plagioinnin ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyössä:</span></p><p></p><blockquote><blockquote><i><span style="font-family: inherit;">Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta pyydettiin kantaa erityisesti tutkimusprosessia kuvaavien tekstiosuuksien samankaltaisuuteen lausunnonpyytäjän tekstiin nähden. Asiassa oli riidatonta se, että graduntekijä oli toistanut lausunnonpyytäjän tutkimuksen asetelman saadakseen vertailukelpoisia tuloksia tämän kanssa. Lausunnossaan TENK katsoi, että vertaileva tutkimusasetelma on johtanut kielenkäytön samankaltaisuuteen etenkin tutkimusasetelmaa ja edeltävää tutkimusta kuvaavissa luvuissa. Kun tarkoituksena oli ollut aikaisemmin tehdyn tutkimuksen toistaminen, tämän nähtiin olevan ymmärrettävää. Pitkien, useita virkkeitä käsittävien parafraasien käyttöä ilman sitaatteja voidaan kuitenkin pitää ongelmallisena, sillä parafraasit hämärtävät helposti tekijän oman ja siteeratun tekstin suhdetta. Lausuntopyynnön kohteena olleessa tutkimuksessa olisi voitu tuoda nykyistä paremmin näkyviin, että paitsi tutkimusasetelma, myös sen kuvaus on lainattu lausunnonpyytäjän tutkimuksesta. (...) neuvottelukunta katsoi, ettei selvityksessä tullut esille sellaista piittaamattomuutta, jota voitaisiin pitää hyvän tieteellisen käytännön loukkauksena.</span></i></blockquote></blockquote><p></p><p><span style="font-family: inherit;">Vuonna 2015 toimittiin sitten seuraavasti eikä TENK:llä ei ole asiaan tämän enempää sanottavaa. Vaikka olisikin plagiointia niin eipä mitään, koska henkilöä ei tavoiteta.</span></p><p></p><blockquote><blockquote><i><span style="font-family: inherit;">"Eräässä yliopistossa todettiin kaupallisen alan pro gradu -tutkielmassa plagiaatintunnistusjärjestelmän antaman raportin perusteella useita viitteettömiä lainauksia tutkimuskirjallisuudesta. Asiassa suoritetun varsinaisen tutkinnan perusteella rehtori totesi tekijän syyllistyneen HTK-loukkaukseen. Suoraa plagiointia ei kuitenkaan voitu näyttää toteen. Epäiltyä ei tavoitettu kuulemista varten."</span></i></blockquote></blockquote><p></p><p><span style="font-family: inherit;">Vuonna 2016 TENK ottaa taas selkeästi kantaa siihen, että kyse ei ole plagioinnista: </span></p><p></p><blockquote><blockquote><i><span style="font-family: inherit;">TENKin mukaan puutteet kirjallisuuskatsauksen viittauskäytännöissä eivät riittäneet täyttämään plagioinnin tunnusmerkkejä ja puutteet oli tullut huomioida tutkielman arvostelussa.</span></i></blockquote></blockquote><p><span style="font-family: inherit;">Tässä lukija ei tiedä mitä "puutteet viittauskäytännöissä" ovat, puuttuivatko lähdeviitteet vai oliko kopioitu tekstiä lähdeviitteineen. Jos tuota lauseen loppua yrittää tulkita, niin puutteet joko oli huomioitu arvostelussa tai sitten puutteet olisi pitänyt huomioida arvostelussa. </span></p><p><span style="font-family: inherit;">Vuonna 2017 TENK:n uusi tulkinta plagioinnista on jo siirtynyt korkeakouluihin, kun TENK hyväksyy tämän:</span></p><blockquote><i>Esiselvittäjä totesi jatko-opiskelijan syyllistyneen sekä vilppiin (plagiointi) että piittaamattomuuteen (itseplagiointi). Koska tekoa ei kuitenkaan pidetty törkeänä tai tiedeyhteisöä tieten tahtoen harhauttavana, yliopisto katsoi, ettei kyse ollut vilpistä, vaan jatko-opiskelija oli syyllistynyt piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä.</i></blockquote><p><span style="font-family: inherit;"></span></p><p><span style="font-family: inherit;">Tässä kuvauksessa siis todetaan, että oli syyllistytty vilppiin, mutta ei oltu syyllistytty vilppiin. </span></p><p></p><p><span style="font-family: inherit;">Ja vuonna 2017 TENK myötäilee yliopistoa, kun puuttuvat lähdeviitteet (=plagiointi) on jälleen kerran tulkittu piittaamattomuudeksi: </span></p><p></p><blockquote><i><span style="font-family: inherit;">Luonnontieteiden alan tohtorikoulutettavan rahoitushakemuksen epäiltiin sisältävän muualta kopioituja tekstipätkiä, joista puuttuivat asianmukaiset lähdeviitteet. Yliopiston suorittaman esitutkinnan perusteella tohtorikoulutettavan todettiin syyllistyneen piittaamattomuuteen, joka ilmeni puutteellisena ja epäasiallisena viittaamisena muiden tutkijoiden työhön. </span></i></blockquote><p></p><p><span style="font-family: inherit;">Tässäkin todetaan, että plagiointia oli, kun oli kopioituja tekstipätkiä ja viittaukset toisten teksteihin olivat puutteellisia ja epäasiallisia. Mutta se olikin piittaamattomuutta.</span></p><p> </p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><p style="text-align: left;"><b><span style="font-size: medium;">🙈 Asiahan on aivan selvä, vai onko? 🙈</span></b></p></blockquote>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-49146713968418250322022-02-28T16:09:00.001+02:002022-02-28T16:09:54.294+02:00Tapaus Vladimir Putin, uudelleenjulkaisu<p>Julkaisen tässä uudelleen kolmetoista vuotta sitten kirjoittamani, ja 8.4.2009 julkaisemani tekstin <a href="http://plagiointitutkija.blogspot.com/2009/04/tapaus-vladimir-putin.html" target="_blank">Tapaus Vladimir Putin</a>. Tämän tekstin kautta jokainen voi miettiä mitä seuraamuksia voi olla siitä, että plagiointia katsotaan läpi sormien ja korkeakouluissa hyväksytään plagioituja tekstejä.</p><p>8.4.2009</p><p>Eräs kuuluisa plagiointiin syyllistynyt henkilö on Vladimir Putin. Vaikka kyseessä on sangen merkittävässä asemassa oleva henkilö, tämä plagiointitapaus ei ole herättänyt lähellekään yhtä paljon keskustelua kuin ne tapaukset, joissa plagiointiin ovat syyllistyneet yliopistoprofessorit. Vladimir Putinin epäiltiin plagioineen osan väitöskirjansa <span style="font-style: italic;">The Strategic Planning of Regional Resources Under the Formation of Market Relations </span>teksteistä. Häntä epäiltiin ja epäillään myös siitä, että väitöskirja ei olisikaan ollut hänen itsensä kirjoittama vaan ostettu jostain ”paper mill” –yrityksestä. </p><p>Epäilyjen takia Brookings Institution asetti tutkijat Clifford G.Gaddyn ja Igor Danchenkon tutkailemaan Putinin väitöskirjatekstin alkuperää. Plagiointiepäilyjen vahvistuminen on julkaistu maailmalla useissa lehdissä. Esimerkiksi Washington Times uutisoi jutun 24.3.2006 otsikolla <span style="background-color: white; font-family: Montserrat, Helmet, Freesans, sans-serif;"><i><span style="color: red;">Researchers peg Putin as a plagiarist over thesis</span></i></span></p><p><a href="http://www.washingtontimes.com/news/2006/mar/24/20060324-104106-9971r/">http://www.washingtontimes.com/news/2006/mar/24/20060324-104106-9971r/</a> </p><p>Myös The Sunday Times raportoi 26.3.2006 Putinia koskeneiden plagiointiepäilyjen saaneen vahvistuksen: <a href="http://www.timesonline.co.uk/tol/news/world/article695235.ece">http://www.timesonline.co.uk/tol/news/world/article695235.ece</a> </p><p><span style="color: red;">(Tämä linkki ei enää toimi 28.2.2022)</span></p><p>Suuria osia Putinin väitöskirjan keskeisistä argumenteista on otettu lähes sanatarkasti vuonna 1978 ilmestyneestä teoksesta <span style="font-style: italic;">Strategic Planning and Policy</span>, jonka olivat kirjoittaneet Pittsburgin yliopiston professorit William R. King ja David I. Cleland. Putinin väitöskirjan keskeisen luvun 20 sivusta 16 on kopioitu sanatarkasti tai pienin muutoksin näiden amerikkalaisten professorien kirjoittamasta kirjasta. Kirja oli käännetty (”by a KGB-related institute”) venäjäksi 1990-luvun alussa. Putinin väitöskirjassa on myös kuusi kuviota ja taulukkoa, jotka muistuttavat muodoltaan ja sisällöltään amerikkalaisten tekemiä.</p><p><span style="color: red;">Punaisella kirjoitetut lisätty 28.2.2022.</span></p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-8488476341973853742022-02-16T11:50:00.005+02:002022-02-16T11:54:29.928+02:00MTV-uutiset 15.2.2022<p>Kesäkuussa 2021 pitämäni konferenssiesityksen tulokset ylittivät uutiskynnyksen yllättäen helmikuussa 2022. Olen kirjoittanut tutkimuksestani aiemmin täällä blogissa (3.8.2021, jossa linkki konferenssin pitkään abstraktiin ja 27.12.2021 postauksessa on vielä jotain lisää).</p><p>MTV pyöritti uutista koko eilisen päivän, puhelinhaastatteluni oli tehty viime viikolla. </p><p>Tässä linkki uutiseen, otsikkona on tuo puheestani otettu "Kuin TikTok-filmeistä kasattu":</p><p><a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuin-tiktok-videoista-kasattu-satunnaisotanta-paljasti-vilppia-nyt-englanninkielisista-yamk-opinnaytetoista/8352934">https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuin-tiktok-videoista-kasattu-satunnaisotanta-paljasti-vilppia-nyt-englanninkielisista-yamk-opinnaytetoista/8352934</a></p><p>Sivulla on aluksi videona eilinen uutinen, joka esitettiin eilisissä uutislähetyksissä useaan kertaan. Sivulla on myös tekstiä, jota ei ollut tv-uutisessa ja lopussa sivun alareunassa on pitempi video.</p><p>Kirjoitin konferenssiesitykseni perusteella artikkelin, joka on nyt käynyt läpi referee-menettelyn ja on julkaistavana. Artikkelin otsikko on:</p><p><span lang="EN-GB"><b>Compromising academic integrity in internationalisation
of higher education.</b></span></p><p><span lang="EN-GB">Tutkimusta varten otin tammikuussa 2021 </span>Theseuksessa vuonna 2020 julkaistuista englanninkielisistä YAMK-opinnäytetöistä (Master's thesis) otoksen. Se tapahtui seuraavasti: Vuonna 2020 oli julkaistu yhteensä 2800 YAMK-työtä, englanninkieliset siellä seassa. Laskin että, että englanninkielisiä töitä on 10 prosenttia, eli noin 280. Otin Theseuksesta yhden työn jokaiselta sadan työn sivulta (2800 YAMK-työtä > 28 sivua, joilla 100 työtä), aloitin sivun selaamisen alhaalta päin ja otin yhden työn kohdasta 20. työ, sitä seuraava englanninkielinen. Otos oli 10 prosenttia englanninkielisistä opinnäytetöistä, jotka kaikki oli nimetty Master's thesis, koska sitä tasoahan YAMK-työ on. Olen kirjoittanut artikkelin osioon Limitations of the study, että otos on otettu julkaistuista YAMK-töistä ja että ei ole tietoa töiden kokonaislukumäärästä.</p><p>Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen oli jo eilen aamulla ensimmäisten uutislähetysten jälkeen kyseenalaistanut tutkimukseni Twitterissä. Seuraavassa on kuva, jossa Mielityinen vastaa Riitta Simoilan eilisaamuiseen tviittiin, jossa Simoila väittää, että <i>"YAMK-tutkinnot ja yliopistojen maisteritutkinnot eivät ole samantasoisia" </i>seuraavasti:</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjChv10adpDLk8BTc8UXJlyC1zIRLtmEk0dZkdtGFH3YB0RUY3_UEVbC9HzwxqzttOfyQ4Vg6mk_zDli-X8U6V-9puIW4MahI1D7AUoan3ogELiDr0_SAO9FFxRxVHMIvFq6umQEsQ_-GyWcnuMg3oExzULTr6ixfteGTBMoF6eqCCQFg2VtWC3DN5VSw" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="1036" data-original-width="1080" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjChv10adpDLk8BTc8UXJlyC1zIRLtmEk0dZkdtGFH3YB0RUY3_UEVbC9HzwxqzttOfyQ4Vg6mk_zDli-X8U6V-9puIW4MahI1D7AUoan3ogELiDr0_SAO9FFxRxVHMIvFq6umQEsQ_-GyWcnuMg3oExzULTr6ixfteGTBMoF6eqCCQFg2VtWC3DN5VSw" width="250" /></a></div><br /><br /><p></p><div dir="auto">Mielityinen sanoo tuossa, ilmeisesti uutista tarkoittaen, että "Tarkoitushakuinen juttu". Hän ei kuitenkaan avaa, mitä tarkoitusta uutisella mahdollisesti haetaan. Sitten Mielityinen arvioi tutkimukseni tutkimuseettisesti kyseenalaiseksi ja sanoo että, olen ottanut 20 työtä 4600 työstä. Mielityisen mukaan yamk-töitä on 4600, tarkoittaneeko hän vuotta 2020? Jos tuo on oikea luku, niin 1800 työtä olisi jätetty julkaisematta Theseuksessa vuonna 2020. Oletukseni on, että julkaisematta jätetään huonot työt. </div><div dir="auto"><br /></div><div dir="auto">Vielä Mielityinen sanoo, että "plagiointi nostetaan esimerkiksi, muuten puhutaan "puutteista"." Nyt en kyllä ymmärrä, mihin tuo lausuma liittyy. Voi olla, että saamme lisää tietoa asiasta piakkoin, seurataan asiaa. Ja tähän postaukseen voitte kommentoida joko nimellä tai anonyymisti. </div><div><br /></div><div><br /></div>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-1302991956522829952022-01-25T09:58:00.000+02:002022-01-25T09:58:32.940+02:00Sopimus vilpistä<p><i><b>Contract cheating</b></i> on vakiintunut käsitteeksi kuvaamaan tilanteita, joissa opiskelija tekee sopimuksen siitä, että joku muu kuin hän itse tekee esseen tai opinnäytetyön tai osan siitä. Tavanomaisessa plagioinnissa ajatellaan, että opiskelija on itse kopioinut jotain tekstiä jostakin ja esittää sitä omanaan. <b><i>Contract cheating </i></b>-käsite pitää sisällään sen, että kirjoitetun tehtävän tekemisessä on toinenkin osapuoli, ja opintosuorituksena tarjottu teksti ei ole opiskelijan omaa tuotosta.</p><p>Olen kirjoittanut asiasta täällä blogissa vuonna 2009 otsikolla <a href="http://plagiointitutkija.blogspot.com/2009/10/osta-essee-osta-opinnaytetyo.html" target="_blank">Osta essee, osta opinnäytetyö </a>, vuonna 2011 otsikolla <a href="http://plagiointitutkija.blogspot.com/2011/03/vilpillista-opiskelua-britanniassa.html" target="_blank">Vilpillistä opiskelua Britanniassa</a> ja vuonna 2013 otsikolla <a href="http://plagiointitutkija.blogspot.com/2013/09/kirjoittajapalveluista.html" target="_blank">Kirjoittajapalveluista</a>. En ole nähnyt asiasta muuten kirjoitettavan Suomessa. Laittakaa linkkejä kommenttiosioon, jos olette kirjoittaneet tai lukeneet asiasta suomen kielellä! </p><p>Käsite on siis <b><i>contract cheating. </i></b>Miten käsitteen voisi kääntää suomeksi? Laitoin otsikkoon "<i><b>sopimus vilpistä</b></i>", sanakirja tarjoaa "<b><i>sopimuspeto</i></b>s", mutta mikä olisi hyvä käännös?</p><p>Briteissä erityisesti Thomas Lancaster on perehtynyt asiaan ja hän on jo monena vuonna pitänyt esitelmiä aiheesta ja julkaissut artikkeleita. Häntä haastateltiin myös viime vuoden puolella ilmestyneessä <a href="https://www.ft.com/content/ffc1c843-40c2-4fdf-b6f5-c118b363ad90" target="_blank">Financial Times</a> -lehden artikkelissa (Cook ym. 2021), jossa arvioidaan, että on yli 2000 yritystä, jotka tarjoavat ja myyvät englanninkielisiä esseitä ja opinnäytetöitä (väitöskirjaan asti) korkeakouluopiskelijoille. On arvioitu että 5-10 prosenttia korkeakouluopiskelijoista Britanniassa ostaa näitä palveluja ainakin kerran opintojensa aikana. </p><p>2000-luvun alussa asiasta puhuttiin käsitteellä "Essay mill" (mikä on FT:n artikkelin otsikossakin), mutta käsitettä laajennettiin. Lancaster määrittelee sen <a href="http://thomaslancaster.co.uk/contract-cheating/" target="_blank">omilla nettisivuillaan</a> näin:</p><p><span style="background-color: white; color: #333333; text-align: justify;"></span></p><blockquote style="font-style: italic;"><span style="background-color: white; color: #333333; text-align: justify;"><span style="font-family: inherit;">Contract cheating describes the process through which students can have original work produced for them, which they can then submit as if this were their own work. Often this involves the payment of a fee and this can be facilitated using online auction sites.</span></span></blockquote><p><span style="background-color: white; color: #333333; text-align: justify;">Elikkäs: Sopimusvilppi kuvaa tilannetta, jossa joku muu tuottaa opiskelijalle alkuperäistä tekstiä, jonka hän voi palauttaa omana työnään. Usein opiskelija maksaa työstä ja käyttää verkossa olevaa palvelua. Tuossa on "<i>auction sites</i>", joka todellakin tarkoittaa huutokauppaa. On sivustoja, joilla opiskelija voi jättää "tarjouspyynnön", että tarvitsen vaikkapa tutkimusetiikkaa käsittelevän esseen ensi maanantaiksi. Siihen tulee tarjouksia ja opiskelija valitsee, tilaa ja maksaa itselleen sopivan hintaisen kirjoituksen. </span></p><p><span style="background-color: white; color: #333333; text-align: justify;">Laitan tähän vielä toisen määrittelyn, <span style="background-color: transparent; text-align: left;">Lee (2019) määrittelee käsitettä </span><a href="https://www.turnitin.com/blog/what-is-contract-cheating-why-does-it-matter" style="background-color: transparent; text-align: left;" target="_blank">Turnitin -yhtiön</a><span style="background-color: transparent; text-align: left;"> sivuilla näin: </span></span></p><p></p><p><span style="font-family: inherit;"></span></p><blockquote><p><span style="font-family: inherit;">"<span style="background-color: white; color: #575757;">Contract cheating is the practice of students engaging a third-party to complete assignments. It occurs when someone other than the student completes an assignment--and which the student then submits for assessment/credit."</span></span></p></blockquote><p>Yliopiston ja opiskelijan lisäksi tehtävässä on mukana kolmas osapuoli. Joku muu kuin opiskelija itse on tehnyt kirjoitustyön.</p><blockquote><p style="background-color: white; border-color: rgb(238, 239, 241); border-style: solid; border-width: 0px; box-sizing: border-box; color: #575757; line-height: 24px; margin: 0px 0px 24px; scroll-margin-top: 110px;"><span style="font-family: inherit;">"This exchange can happen when a student swaps papers with another. This could be a student asking a friend or family member for a favor, with no money changing hands."</span></p></blockquote><p>Opiskelija voi pyytää ystävää tai perheenjäsentä tekemään tehtävää. Rahaa ei käytetä. </p><blockquote><p style="background-color: white; border-color: rgb(238, 239, 241); border-style: solid; border-width: 0px; box-sizing: border-box; color: #575757; line-height: 24px; margin: 0px 0px 24px; scroll-margin-top: 110px;"><span style="font-family: inherit;">"Sometimes, students download a paper from a “free” essay site--and that, too, constitutes contract cheating."</span></p></blockquote><p>Opiskelija voi ladata tehtävän ilmaisesta esseepankista. </p><blockquote><p style="background-color: white; border-color: rgb(238, 239, 241); border-style: solid; border-width: 0px; box-sizing: border-box; color: #575757; line-height: 24px; margin: 0px 0px 24px; scroll-margin-top: 110px;"><span style="font-family: inherit;">"Or in the most nefarious of scenarios: this exchange can happen when a student contacts <a href="https://www.turnitin.com/blog/straight-talk-from-an-essay-mill-insider-part-1" style="background-color: transparent; border-color: rgb(238, 239, 241); border-style: solid; border-width: 0px; box-sizing: border-box; color: #0096ff; font-weight: 700; scroll-margin-top: 110px; text-decoration-line: none; transition: all 0.2s ease-out 0s;">an essay mill </a>to write an essay in exchange for money."</span></p></blockquote><p>Pahin skenaario: opiskelija ottaa yhteyttä kirjoituspalveluun ja maksaa tehtävästä. </p><p>***</p><p>Onko Suomen korkeakouluissa saatu opintopisteitä ostetuilla teksteillä? Onko hyväksytty ostettuja opinnäytetöitä, graduja, väitöskirjoja? Hyvin todennäköisesti on, mutta tämän asian toteaminen jälkikäteen on vaikeaa. Ainoastaan työn ohjaaja voi asian varmuudella todeta, me muut voimme vain ihmetellä julkaistuja tekstejä. Haulla "kirjoituspalvelu" löytyy useita yrityksiä, jokunen "kirjoittajapalvelu" on tainnut jo lopettaa.</p><p>Itselleni epäilys on herännyt muutaman englanninkielisen opinnäytetyön kohdalla, joissa on lähteenä erikoisia, monesti Aasiassa julkaistuja tekstejä. Kun plagiointia sisältävissä opinnäytetöissä käytetään vuodesta toiseen samoja menetelmälähteitä ja samoja lauseita, ostetussa tekstissä saattaa olla sellaisia menetelmälähteitä, joita ei koskaan aiemmin ole käytetty Suomessa. </p><p><br /></p><p><br /></p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-72169908031921150722022-01-16T18:36:00.000+02:002022-01-16T18:36:05.443+02:00Esimerkki "YAMK-opinnäytetyöstä" - mutta kuka on syyllinen? <p><span style="font-family: inherit;">Sain vinkin kirjoittaa tapausesimerkin yhdestä rimanalituksesta ylemmän korkeakoulututkinnon myöntämisessä Suomessa. <b>Rimanalittajan palkinnon saa tällä kertaa Metropolia-ammattikorkeakoulu.</b> Ja nimenomaan ammattikorkeakoulu, joka on antanut opiskelijan ymmärtää, että ylemmän korkeakoulututkinnon voi suorittaa ilman, että osoittaa edes lukiotason osaamista tiedonhausta ja kirjoittamisesta. Plagiointi ei ole amk-opinnäytetöiden ainoa ongelma, osa töistä ei täytä kriteereitä ilman plagiointiakaan.</span></p><p><span style="font-family: inherit;">Mutta tämä vaatii hieman taustatietoa, jonka pitäisi kyllä olla selvää koko korkeakouluväelle. Koska vielä viime syksynä eräs <b>yamk-opettaja sekoili</b> pahasti näiden seuraavien perusasioiden kanssa, niin tässä alkuluento ennen varsinaista tapausta. Luento alkaa:</span></p><p><span style="font-family: inherit;">Ammattikorkeakoulujen <b>YAMK-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto</b> ja se vastaa tasoltaan yliopistoissa suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa. YAMK-tutkinto oikeuttaa hakemaan työpaikkoja, joissa vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja se oikeuttaa hakemaan jatko-opintoihin yliopistoissa. Mutta, jatkuvasti kuulen väitteitä, että näin ei olisi, että YAMK on jotain "alempaa" kuin ylempi. Jopa Tutkimuseettinen neuvottelukunta on lausumissaan vähätellyt YAMK-tutkinnon opinnäytetyötä kuvaamalla sitä harjoitustyöksi, mikä on täysin ristiriidassa korkeakoululainsäädännön, tutkintojen viitekehyksen ja myös TENK:n oman ohjeen kanssa. </span></p><p><span style="font-family: inherit;"><a href="https://europa.eu/europass/system/files/2020-05/EQF%20Brochure-FI.pdf" target="_blank">Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF)</a> määrittelee koulutuksen tasoille 1-8, ja ylemmän korkeakoulututkinnon tasoksi 7. Tasot kertovat työnantajille, mitä tutkinnon suorittanut tietää, osaa ja ymmärtää (=oppimistulokset). <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78889/tr24.pdf?sequence=1" target="_blank">Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys</a> määritteli vuonna 2009 suomalaiset tutkinnot tasoille 1-8, ja jo silloin YAMK-tutkinto määritettiin yliopistojen maisterin tutkinnon rinnalle. <span>Kun EQF päivitettiin, piti päivitys tehdä Suomessakin. Lainsäädäntö päivitettiin: L<span style="background-color: white; color: #000a48;">93/2017 ja A120/2017, ja l</span></span>aadittiin uusi <a href="https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_fi_sv_en.pdf" target="_blank">Kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys</a>.</span></p><p><span style="font-family: inherit;"><b>Mitä EQF taso 7 edellyttää YAMK-tutkinnon suorittajalta?</b> <b>- Paljon. </b></span></p><p><span style="font-family: inherit;">YAMK-tutkinnon suorittanut "<i>hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana", </i><i>"viestii hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään"</i> ja <i>"toisella kotimaisella kielellä"</i> ja vieläpä <i>"kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen omalla alallaan ainakin yhdellä vieraalla kielellä."</i> </span></p><p><b><span style="font-family: inherit;">Täyttyvätkö EQF tason 7 kriteerit kaikissa YAMK-opinnäytetöissä? - Ei. </span></b></p><p><span style="font-family: inherit;">Olen osoittanut jo yli 50 YAMK-opinnäytetyössä laajamittaista plagiointia eikä sellaisella osaamattomuudella ja vilpillä olisi herunut tutkintopaperia muissa Euroopan maissa. Ongelmana YAMK:ssa ei ole pelkästään plagiointi. Vaatimustaso on tiputettu niin alas, että välillä "maisterin" teksti vaikuttaa peruskoululaisen tuotokselta, eikä olla lähelläkään edellä kuvattua EQF -tasoa 7. Ja kannattaa muistaa vielä se, että voin tutkailla ainoastaan Theseuksessa julkaistuja tekstejä, koska ammattikorkeakoulut eivät julkaise kaikkia opinnäytetöitä. Millaisiakahan ovat laadultaan ne opinnäytetyöt, joita ei edes julkaista? </span></p><p><b><span style="font-family: inherit;">Tapausesimerkki:</span></b></p><p><span style="font-family: inherit;"><b>YAMK-opinnäytetyö</b>, laajuus 30 op. Tehty, arvioitu, hyväksytty Metropoliassa vuonna 2020.</span></p><p><span style="font-family: inherit;"><b>Lyhyt: </b>Työssä on väljästi aseteltuna tekstiä 14 sivulla. Wordille siirrettynä tekstiä on 7 sivua, ja sanoja on tekstiosiossa lähdeviitteineen yhteensä 3087.</span></p><p><span style="font-family: inherit;"><b>Tieto:</b> Työssä ei ole tehty aiheenmukaisia tietohakuja, ei ole tietoperustaa/teoreettista viitekehystä. Aihe kerrotaan ja sitä käsitellään lähdeviitteineen kopioitujen tekstipätkien kautta. Tekijä kirjoittaa laista, mutta ei huomaa, että viittaa (kopioidussa) tekstissä sekä vanhaan että uuteen lakiin, ja vain uusi on lähdeluettelossa. </span></p><p><span style="font-family: inherit;"><b>Mitä tehtiin?</b> Ei ole tutkimuskysymystä tai -tehtävää. Tavoitteeksi on nimetty ottaa käyttöön uusi toimintatapa, mutta työn lopuksi toimintatavan testaus ja käyttöönotto siirretään työntekijöille tulevaisuuteen. </span></p><p><span style="font-family: inherit;"><b>Miten tehtiin?</b> Teksti on pääosin kopioitu aiemmasta opinnäytetyöstä lähdeviitteineen ja lähdetietoineen. Höysteenä yksi englanninkielinen lähteeksi merkitty lähde, josta ei kuitenkaan ole kerrottu yhtään sanaa uutta tietoa kopioidun tiedon lisäksi.</span></p><p><span style="font-family: inherit;"><b>Lähteet: </b>13 lähdettä, joista suurin osa on kopioitu vuonna 2016 samassa korkeakoulussa valmistuneesta, samaa aihetta käsitelleestä YAMK-opinnäytetyöstä.</span></p><p><b><span style="font-family: inherit;">Kuka on vastuussa? </span></b></p><p><span style="font-family: inherit;">- <b>Metropolia.</b> Opinnäytetyön ohjaaja ja tarkastaja ovat hyväksyneet työn, joka ei täytä minkään korkeakoulututkinnon osaamisvaatimuksia, ei edes EQF -tasoa 6. Voi olla, että lukion opettajillakin olisi vaikeuksia hyväksyä tällainen työ esseenä tasolla EQF 4.</span></p><p><span style="font-family: inherit;">En halua, niin kuin en ennenkään, syyttää vain yksittäistä opiskelijaa. Korkeakoulun opettajalla tulee olla sen verran vastuuta, osaamista ja työmoraalia, että ei anna kenellekään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajalle vaikutelmaa, että tällainen työ olisi kelvollinen tärkeimmäksi osaksi ylempää korkeakoulututkintoa.</span></p><p><span style="font-family: inherit;">- <b>TENK.</b> TENK on antanut lausunnoissaan ammattikorkeakouluille vallan päättää myös plagioinnin hyväksymisestä ja rakentanut "varjojärjestelmän", jossa korkeakouluopiskelijoita kohdellaan eriarvoisesti. </span></p><p><span style="font-family: inherit;">- <b>OKM.</b> Ammattikorkeakoulujen tutkintotehtailua ja tutkintojen laatua ei valvota. YAMK-tutkintoja ei ole kokeiluvaiheen jälkeen arvioitu. Plagiointia ei ole haluttu tutkia. Olen lähettänyt k<span style="color: #222222; white-space: pre-wrap;">irjoittamiani näytöllä perusteltuja tutkimussuunnitelmia <a href="http://plagiointitutkija.blogspot.com/2018/12/opetus-ja-kulttuuriministeriolle.html" target="_blank">OKM:lle vuonna</a> 2008, 2010, 2012, 2014, 2016, 2018. Vastaus on ollut ei. </span></span></p><p><span style="font-family: inherit;">- </span><b style="font-family: inherit;">KARVI</b><span style="font-family: inherit;">. On keskitytty tekemään laatujärjestelmän auditointeja. EQF-uudistus vaati tehtäväksi kansallisia teema-arviointeja. Nyt valmistuneissa koulutusala-arvioinneissa on arvioitu (kirjoitettuja) opetussuunnitelmia, ei niiden toteutusta eikä oppimistuloksia.</span></p><p><span style="font-family: inherit;">- <b>KHO. </b>Vuonna 2019 Korkein hallinto-oikeus ei purkanut YAMK-tutkintoa plagioinnin perusteella, vaikka samassa tilanteessa maisterin tutkinto oli purettu. O<span face=""Open Sans", -apple-system, BlinkMacSystemFont, "Segoe UI", Roboto, Oxygen-Sans, Ubuntu, Cantarell, "Helvetica Neue", sans-serif" style="background-color: white; color: #222222;">ikeusneuvokset Eija Siitari, Outi Suviranta, Janne Aer ja Petri Helander kelpuuttivat plagiaatin EQF -tason 7 suoritukseksi. Ainoastaan yksi </span>KHOn jäsen, oikeusneuvos Toomas Kotkas, oli eri mieltä ja kirjautti eriävän mielipiteensä: "<i>...<span face=""Open Sans", -apple-system, BlinkMacSystemFont, "Segoe UI", Roboto, Oxygen-Sans, Ubuntu, Cantarell, "Helvetica Neue", sans-serif" style="background-color: white; color: #222222;"> julkinen etu vaatii tutkinnon myöntämistä koskevan päätöksen purkamista. <b>Yhteiskunnan eri toimijoiden – kuten viranomaisten, työnantajien ja kuluttajien – on voitava luottaa siihen, että korkeakoulujen myöntämiä tutkintoja ei ole saavutettu vilpillisin keinoin.</b>"</span></i></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span face=""Open Sans", -apple-system, BlinkMacSystemFont, "Segoe UI", Roboto, Oxygen-Sans, Ubuntu, Cantarell, "Helvetica Neue", sans-serif" style="background-color: white; color: #222222;"><b><br /></b></span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span face=""Open Sans", -apple-system, BlinkMacSystemFont, "Segoe UI", Roboto, Oxygen-Sans, Ubuntu, Cantarell, "Helvetica Neue", sans-serif" style="background-color: white; color: #222222;"><b>Loppupäätelmä</b></span></span></p><p>Viranomaiset, työnantajat ja kuluttajat eivät voi luottaa siihen, että tutkinnot olisi saavutettu rehellisesti. Vilpillisin keinoin hankitut YAMK-tutkinnot hyväksytään. </p><p><br /></p><p><br /></p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-4873707962988616052021-12-27T10:32:00.067+02:002022-01-03T22:38:28.116+02:00Vuonna 2021 tehtyä <p>Olin syyskuussa alkanut tehdä tänne blogiin koostetta tänä vuonna tekemistäni plagiointiepäilyilmoituksista ja lausuntopyynnöistä TENK:lle, mutta kirjoitus oli jäänyt kesken. Kerron tässä postauksessa tämän vuoden "tilastot" tiedoksenne ja iloksenne. Aloitan kuitenkin viime vuodesta, koskapa 2020 taisin tehdä vain kaksi ilmoitusta. Ne molemmat koskivat merkittävissä asemissa olleita henkilöitä, jotka olivat suorittaneet ammattikorkeakoulussa tutkinnon ja joiden opinnäytetyössä oli laajaa plagiointia. Ammattikorkeakoulut eivät tutkineet näitä tapauksia. </p><p>Talvi 2020-21 oli tosi kylmä, päivät istuin sohvalla ja innostuin tutkimaan Theseusta uudelleen. TENK oli vakuuttanut useissa yhteyksissä, että amkit ovat korjanneet toimintaansa eikä plagiointia enää ole. Mutta uusistakin YAMK-opinnäytetöistä alkoi löytyä vaikka mitä, ei laatu ollutkaan parantunut. Tein siis alkuvuodesta kymmenen ilmoitusta plagiointiepäilyistä alle kaksi vuotta vanhoissa YAMK-opinnäytetöissä. Näistä kirjoitin 2.5.2021 postauksessa, ja kerroin millaisia vastauksia tuli. Noiden kymmenen lisäksi laitoin loppukesästä yhteensä viisi ilmoitusta lisää. Plagiointiepäilyilmoituksen saivat kesällä ja syksyllä XAMK, Haaga-Helia, Savonia, Novia ja TAMK. Lisäksi tietokoneellani näkyy olevan kolme ilmoitusta "vaiheessa" ja niiden lähettäminen menee vuoden 2022 puolelle.</p><p>Epäyhtenäisyys amkien vastauksissa jatkuu, ja XAMK:lta tuli ehkä kaikkien aikojen hauskin vastaus, jonka voisi tiivistää näin: "Opiskelija on palauttanut Theseukseen keskeneräisen version." Rehtori ei vastannut mitään, asiaa ei tutkittu, jäi vaikutelma että ei edes ymmärretty ilmoitustani, vaikka olin tehnyt pitkän rautalankaversion tekstivertailuineen. Vastauksen mukaan liitetty "oikea" opinnäytetyöteksti oli aivan sama kuin Theseuksessakin, ainoa ero oli liitteissä. </p><p>Vielä aloin viime talvena tutkailemaan englanninkielisiä YAMK-opinnäytetöitä, joita on julkaistu Theseuksessa. Tein aiheesta esityksen kesäkuun Plagiarismi-konferenssiin ja syksyllä viimeistelin tekstin artikkeliksi. Tiukalle otti artikkelin kirjoitus, dataa oli liikaa ja lopulta jaoin esityksen kolmeen eri teemaan. Yhdestä teemasta kirjoitin, ja kaksi muuta samasta aineistosta kirjoitettavaa artikkelia ovat alkuvaiheessa. Artikkelin nimeksi tuli lopulta <span lang="EN-GB"><b>Compromising academic integrity in internationalisation
of higher education. </b>Näistä korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen liittyvistä YAMK-opinnäytetöistä (Master's thesis) löytyi paljon plagiointia ja piittaamattomuutta. Plagiointi on kansainvälistä: Suomessa maiseritason tekstiin saa kopioida tekstiä ja lähteitä mistä päin maailmaa tahansa. Edes lähdeluetteloa ei tarvitse itse tehdä, voi kätevästi vaikkapa kopioida jonkun toisen tekstin lähdeluettelon, eikä tekstin lähdeviitteiden tarvitse vastata lähdeluetteloa. </span></p><p>Saa nähdä otetaanko artikkelini julkaistavaksi vai alkaako liikkua vastustavia voimia kuten edellisen artikkelini kohdalla 🙈</p><p class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"><b><span lang="EN-GB"><o:p></o:p></span></b></p><p>Vuonna 2021 olen laittanut TENK:lle yhteensä kuusi lausuntopyyntöä, seitsemäs on lähes valmis ja ehtinee tämän vuoden tekosiksi. Lausuntopyynnöt koskevat Metropolian, Haaga-Helian, Centrian, LAB-ammattikorkeakoulun, XAMK-ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattikorkeakoulun menettelyjä plagiointiepäilyn tutkimisessa, plagioinnin tunnistamisessa ja tunnustamisessa ja seuraamusten määrittelyssä. Seitsemäs lausuntopyyntö koskee HAMK:n tekemää varsinaista tutkintaa.</p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-18059068327190445492021-12-18T07:32:00.001+02:002022-01-03T17:56:57.515+02:00Kreodissa kirjoitettua: Plagiointi edelleen yleistä ammattikorkeakouluissa.<p>Kreodi on ammattikorkeakoulukirjastojen verkkolehti, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Vuoden 2021 numerossa 5 on Minna Marjamaan kirjoittama artikkeli, johon hän haastatteli minua. Artikkeli ilmestyi otsikolla <a href="https://www.kreodi.fi/arkisto/artikkelit/plagiointitutkija-erja-moore-plagiointi-on-edelleen-yleista-ammattikorkeakouluissa" target="_blank"><b>Plagiointitutkija Erja Moore: "Plagiointi on edelleen yleistä ammattikorkeakouluissa".</b></a> </p><p>Artikkelissa käydään läpi plagioinnin määrittelyä ja sitä miten ammattikorkeakoulut ovat suhtautuneet plagiointi(epäily)ilmoituksiin. Kansainvälisyysnäkökulmaakin avataan ja totean taas kerran, että ylemmän korkeakoulututkinnon tulee olla ylemmän korkeakoulututkinnon tasoinen. YAMK-opinnäytetöiden tulee olla valmiita, EQF tason 7 osaamista ilmentäviä tekstejä, eivätkä ne ole harjoitustöitä.</p><p>Artikkelia varten minulta kysyttiin, kuinka monta ilmoitusta olen tehnyt plagiointiepäilyistä ja vastasin että yli 50. Onhan noita, monta on vielä tekemättä</p><p><br /></p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-24287134784437679202021-08-03T13:07:00.003+03:002021-08-03T13:07:51.600+03:00Konferensseissa tuli puhuttua näin<p>Osallistuin kesäkuussa kahteen konferenssiin, ensimmäinen oli Tromssassa järjestetty <a href="https://site.uit.no/ck2020/" target="_blank">Creating Knowledge</a>. Esitykseni <a href="https://site.uit.no/ck2020/files/2021/04/Moore_What%E2%80%99s-new-copycat.pdf" target="_blank">What's new copycat? Alternative facts in interpretations of RCR guidelines in Finland</a> sujui hyvin! Vauhdikasta esitystäni seuranneet kolmisenkymmentä osallistujaa eivät oikein muuta osanneet kysyä kuin, että miksi TENK muuttaa ohjeitaan ja miksi korkeakouluissa tapahtuva plagiointi salataan. Kutsun tässä esityksessäni plagiointiepäilyjen käsittelyä Suomessa hallinnolliseksi rumbaksi. Kirjoitellaan kirjeitä, laaditaan vastineita, ja määritellään ohjeita ja määritelmiä uusiksi :) Julkaisin esitykseni Slide Sharessa, käykääpäs vilkaisemassa noita "vaihtoehtoisia faktoja": </p><p>https://www.slideshare.net/ErjaMoore/moore-erja-presentation-ck2021</p><p>Diassa 6 on TENK:n tilaaman Tutkimusetiikan barometrin englanninkielisen version sivulla 16 julkaistu kuva. Diassa 7 on siitä tehty johtopäätös: 82% vastaajista ei juurikaan tiedä plagiointia tapahtuvan. Itse kun tuijotan kuvaa ja lasken, niin vastaajista 61% on kyllä tietoisia plagioinnista. </p><p>Toinen konferenssi, johon osallistuin oli European Conference on Academic Integrity and Plagiarism 2021. Jos vilkaisette konferenssin <a href="https://academicintegrity.eu/conference/conference-program/" target="_blank">ohjelmaa</a>, niin näette kuinka paljon esityksiä oli. Itse pääsin esittämään esitykseni heti ensimmäisenä konferenssipäivänä aloitusluennon jälkeen ja hyvin sekin meni, vaikka aloitin esitykseni tunti sen jälkeen, kun sain toisen koronarokotteeni :) </p><p>Ennen esityksen hyväksymistä pitkät abstraktit kävivät kahteen kertaan referee-menettelyssä. Esitykseni otsikko oli <b><i>Accuracy of referencing in Master's theses reflecting integrity in academic writing. </i></b> Koko pitkä abstrakti on julkaistu abstraktikirjassa <a href="https://academicintegrity.eu/conference/proceedings/2021/book_of_abstracts2021.pdf" target="_blank">täällä</a>, sivuilla 170-171. Aineistonani ovat Theseuksessa vuonna 2020 julkaistut Master's theses/YAMK-opinnäytetyöt, joista otin satunnaisotoksen ja katsoin kaikista töistä viittausten asianmukaisuuden. Päätulokset voitte lukea tuosta abstraktista. Konferenssin jälkeen olen tehnyt kolme ilmoitusta eri ammattikorkeakouluihin tässä otoksessa ilmenneistä plagioinneista, pari ilmoitusta on vielä "vaiheessa". </p><p><br /></p><h1 class="page-title" style="background-color: white; border: 0px; clear: both; color: #202020; display: table-cell; font-family: "Open Sans", Helvetica, Arial; font-size: 28px; font-weight: inherit; line-height: 1; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-transform: uppercase; transition: all 0.3s ease 0s; vertical-align: baseline;"><br /></h1><p><br /></p><p> </p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-70462034023986322492021-05-02T14:39:00.004+03:002021-05-02T14:39:51.327+03:00Vastauksia hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyilmoituksiin vuonna 2021, osa 1 <p>Artikkelini korkeakoulujen vastauksista vuonna 2018 tekemiini ilmoituksiin plagioinnista YAMK-opinnäytetöissä julkaistiin vuonna 2019 sähköisesti ja vuonna 2020 paperiversiossa lehdessä Journal of Academic Ethics. Asia ja otsikko oli, että vastaukset ja käsittelyt ovat epäyhtenäisiä ja plagiointikin määritellään eri tavoin eri korkeakouluissa. Artikkelin kirjoitusaikana osa tapauksista oli TENK:n lausuttavana. Artikkelista TENK hermostui, vaikka lausuntoja siinä ei vielä analysoitukaan, ja kirjoitti lehdelle piiiitkän kirjeen, josta kerroin jo viime vuoden <a href="http://plagiointitutkija.blogspot.com/2020/12/lausuntopyynto-tutkimuseettiselle.html" target="_blank">postauksissa.</a> </p><p><a href="https://tenk.fi/sites/default/files/2020-06/TENK_toimintakertomus_2019_SU.pdf" target="_blank">Toimintakertomuksessa 2019 </a>TENK ei kerro näistä lausunnoista mitään, vaan kuittaa, että <i>"Muut vuonna 2019 annetut lausunnot koskivat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon
opinnäytetöiden plagiointiepäilyjen käsittelyä ammattikorkeakouluissa."</i></p><p>Laitoin alkuvuodesta 2021 kymmenen ilmoitusta hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyistä eri ammattikorkeakouluille. Vastauksia on tipahdellut ja epäyhtenäiseltä käsittely näyttää edelleen, vaikka HTK2012-ohje on edelleen voimassa. Näin on vastattu:</p><p><b>Turun amk</b> käsitteli asiallisesti ja HTK-ohjeen mukaisesti. Plagiointi todettiin.</p><p><b>Lapin amk</b> käsitteli asiallisesti ja HTK-ohjeen mukaisesti. Plagiointi todettiin.</p><p><b>Savonia</b> käsitteli asiallisesti ja totesi piittaamattomuuden (ilmoitukseni koski virheellisiä lähdeviitteitä).</p><p><b>Metropolia</b> teki päätöksen asian käsittelyn lopettamisesta, plagiointia tai piittaamattomuutta ei löytynyt. Yksisivuisen esiselvityksessä todetaan, että "<i>Työ on ennen hyväksymistä tarkastettu kahteen kertaan plagioinninpaljastusohjelmalla, eikä toinen tarkistusraportti tunnistanut plagiointia ensimmäisen raportin perusteella tehtyjen korjausten jälkeen."</i> (=ensimmäisessä tuli esille plagiointia, eikä vaan?) Esiselvityksessä ei käsitellä ilmoituksessa osoittamiani samankaltaisuuksia aiempien tekstien kanssa tai virheellisiä lähdeviitteitä. Rehtori kertoo päätöksen perustelut seuraavin sanoin: <i>"Lausunnossaan esiselvittäjä toteaa, että esiselvityksen perusteella ei synny vaikutelmaa tarkoituksellisesta plagioinnista tai anastamisesta, muusta piittaamattomuudesta tai pyrkimyksestä johtaa tiedeyhteisöä harhaan."</i></p><p><b>Centria</b> käsitteli asian esiselvityksessä. Plagiointia, itseltä plagiointia tai lähdeviittausvirheitä ei todettu. </p><p><b>Haaga-Helia</b> toteutti esiselvityksen "sisäisenä selvityksenä" ja teki päätöksen. Vilppiä ei löytynyt, sen sijaan oli puutteita lähdeviitetekniikassa. Esiselvittäjä piti ilmoitustani muutamassa kohdassa moitittavana, ja jopa asiattomana. Kun olin verrannut tämän opinnäytetyön tekstiä kahdeksaan eri teokseen, yksi niistä olikin kirjoittajan vuonna 2009 toisessa ammattikorkeakoulussa valmistunut amk-opinnäytetyö. Minun olisi pitänyt tietää, että kyseessä oli sama henkilö (eri sukunimi). Nimittäin, aiemman opinnäytetyön tekstin kopioiminen lähdeviitteineen ei ole Haaga-Helian mukaan itseplagiointia vaan AHOT-menettelyyn kuuluvaa aiemmin opitun tunnustamista. 😮 (<b>Centria</b> hyväksyy myös aiemman amk-opinnäytetyön tekstin ja lähteiden siirtämisen YAMK-opinnäytetyöhön, edes lukupäivää ei tarvitse vaihtaa, kahdeksan vuoden takainen lukupäivä käy hyvin.)</p><p><b>LAB-amk</b>:lle lähteneitä ilmoituksia ei käsitelty. Rehtori päätti, että yksi on liian vanha (se joka tuli esille plagioinnin "ketjutuksessa") ja kahta ei tarvitse käsitellä, koska ne eivät ole tieteellisiä töitä.</p><p>Hämeen ammattikorkeakoulussa ilmoitustani käsitellään esiselvityksessä. </p><p><b>Väliyhteenveto: </b>YAMK-opinnäytetöitä koskevien plagiointi-ilmoitusten käsittely ja päätökset ammattikorkeakouluissa ovat edelleen epäyhtenäisiä, minkä totesin TENK:n hermostuttaneessa artikkelissa, jonka otsikko oli <b>Inconsistent responses...</b> </p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-18230275251680966112021-04-01T13:43:00.094+03:002021-05-02T14:18:47.911+03:00TENK ei lausu - kolme (naista) jääväsi itsensä<p><span style="font-family: inherit;">Kirjoitin <a href="http://plagiointitutkija.blogspot.com/2020/12/lausuntopyynto-tutkimuseettiselle.html" target="_blank">täällä blogissa ennen joulua</a>, että tein Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle lausuntopyynnön heidän omista sanomisistaan,
eli lehdelle Journal of Academic Ethics lähetetystä kirjeestä ja pääsihteeri
Sanna-Kaisa Spoofin julkisuuteen antamista lausumista. </span></p><p><span style="font-family: inherit;">Sain vastauksena pöytäkirjanotteen TENK:n 12.2.2021 kokouksesta, jossa todetaan:</span></p><span style="line-height: 107%;"><span style="font-family: inherit;"><blockquote>"TENK ei anna lausuntoa TENKin esittämistä kommenteista. TENK antaa
lausuntoja<br />
viranomaisille tai HTK-prosesseihin liittyen. TENK huomauttaa, että TENKin
jäsenille ei voi osoittaa lausuntopyyntöjä. Yhteydenotot tulee ohjata TENKiä koskevissa asioissa
aina<br />
TENKin viralliseen osoitteeseen, ei yksittäisille jäsenille. Riitta Keiski,
Sanna-Kaisa Spoof ja Iina Kohonen jääväsivät itsensä asian käsittelystä ja
poistuivat kokouksesta."</blockquote></span></span><div><span style="line-height: 107%;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div><span style="line-height: 107%;"><span style="font-family: inherit;">Pöytäkirjanotteessa ei anneta perusteluja sille, minkä takia puheenjohtaja
Riitta Keiski, pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof ja TENK:n erityisasiantuntija Iina
Kohonen jääväsivät itsensä, miten jääviydestä päätettiin ja missä vaiheessa kokousta he itsensä jääväsivät. Jäävääminen on tuossa kirjoitettu asian käsittelyn jälkeen, ei ennen asian käsittelyä. <span style="color: #990000;"><b>Olisiko teillä lukijoilla arvauksia, mistä tässä jääviys-hommassa mahtaa olla kysymys?</b></span></span></span></div><div><span style="line-height: 107%;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div><span style="line-height: 107%;"><span style="font-family: inherit;">TENK antaa lausuntoja </span></span>HTK-prosesseihin liittyen, mutta ei kuitenkaan anna lausuntoa omasta kirjeestään lehdelle Journal of Academic Ethics eikä julkaise tuota tekstiä, jossa on useita HTK-ohjeesta poikkeavia väitteitä. </div><div><span style="line-height: 107%;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div><span style="font-family: inherit;">Muuten, </span><a href="https://tenk.fi/sites/default/files/2020-12/Finnish_Research_Integrity_Barometer_2018.pdf" style="font-family: inherit;" target="_blank">Tutkimusetiikan barometri </a><span style="font-family: inherit;">on ilmestynyt myös englanniksi. TENK vetoaa kirjeessään lehdelle Journal of Academic Ethics tähän barometriin, että Suomessa ei juurikaan ole plagiointia. (Ja siihen, että ilmoituksia plagioinnista tulee TENK:lle vain muutamia vuodessa.) </span></div><div><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div><span style="font-family: inherit;">Lukaiskaapas barometri läpi, suomeksi tai englanniksi - tutkittiinko siinä plagioinnin yleisyyttä suomalaisissa korkeakouluissa? </span><span style="font-family: inherit;">No ei tutkittu tuossa eikä ole kukaan muukaan asiaa tutkinut Suomessa. </span></div><div><span style="line-height: 107%;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div><span style="line-height: 107%;"><span style="font-family: inherit;">Sen sijaan Ruotsin korkeakoulutus jatkaa avointa linjaa vilpin raportoinnissa. </span></span><a href="file:///C:/Users/Omistaja/Desktop/Plagiarism%20conference%202019/CK2021%20aineisto/Rapport%202021-03-16%20Disciplin%C3%A4renden%202019%20och%202020%20vid%20universitet%20och%20h%C3%B6gskolor.pdf" target="_blank">Disciplinärenden 2019 och 2020vid universitet och högskolor</a> kertoo tämän hetken plagiointitilanteesta Ruotsin korkeakouluissa. Ruotsin tavasta paneutua plagiointiin jo opintojen aikana kerroin aiemminkin, piti ihan käydä selaamassa milloin. Ainakin vuonna 2012 on tällainen tietoisku:</div><div><a href="http://plagiointitutkija.blogspot.com/2012/09/plagiointi-ja-vilppi-ruotsin.html" target="_blank">Plagiointi ja vilppi Ruotsin korkeakouluissa vuonna 2011</a>. Tuo on perehtyneesti kirjoitettu blogikirjoitus vaikka itse sanonkin. (Liekö kukaan lukenut, ehkä ei :)</div><div><br /></div><div><br /></div>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-84984186351275613202021-03-04T14:47:00.000+02:002021-03-04T14:47:04.116+02:00Vielä muutama ilmoitus lähti TENKn lomakkeella <p>Edellisessä postauksessani kerroin TENK:n lomakkeesta, jolla plagiointiepäilyt pitää ilmoittaa suoraan organisaation ylimmälle johtajalle. </p><p><span style="font-family: inherit;">Tämän vuoden puolella olen laittanut 10 ilmoitusta eri ammattikorkeakouluille, nämä YAMK-opinnäytetyöt on julkaistu vuonna 2019, 2020 tai 2021. Ilmoituksia lähti Metropolialle (esiselvitys alettu), Turun amk:lle (esiselvitys aloitettu), Centrialle (esiselvitys aloitettu ja lopetettu), LAB-amk:lle 3 kpl (ei vastausta, näistä yksi oli kahta vuotta vanhempi opinnäytetyö, tuli esille plagioinnin "ketjutuksessa"), Lapin amk:lle (esiselvitys aloitettu). Laitoin helmikuussa ilmoitukset myös Savoniaan (ei vastausta) ja Haaga-Heliaan (esiselvitys aloitettu) ja tänään laitoin vielä yhden ilmoituksen, tällä kertaa Hämeen ammattikorkeakoululle. </span></p><h1><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><p><span style="font-weight: normal;">Nyt YAMK-opinnäytetöissä taitaa olla vähemmän suoraa kopiointia kuin aiemmin, mutta sitäkin on. Paljon on muokattua kopiointia, eli on opittu muokkaamaan tekstiä niin paljon että plagiaatintunnistin ei tunnista. Välillä tekstiä on muokattu niin paljon, että lukijana luen uudelleen ja uudelleen ja ihmettelen, että mitähän tuolla lauseella tarkoitetaan. Kahdessa opinnäytetyössä on itseltä plagiointia (aiemman oman opinnäytetyön tekstiä lähdeviitteineen julkaistaan uudelleen). Monessa työssä on paljon virheitä lähdeviittausmerkinnöissä - aiemmin jo kerroin siitä, että aakkostus saatetaan ottaa niin kirjaimellisesti, että julkaisun kirjoittajatkin aakkostetaan. Joskus etunimi ja sukunimi menevät sekaisin, varsinkin jos kirjoittaja on eri kielialueelta. Voi siis olla aito virhe, kun joku on tulkinnut lukemansa teoksen kirjoittajan etunimen sukunimeksi ja viittaa väärin etunimellä. Kun tämä virhe sitten kopioituu tekstinsisäisenä lähdeviitteenä ja lähdeluettelomerkintänä, kyse on plagioinnista - varsinkin kun pääosa muistakin lähteistä on kopioitu (mahdollisine virheineen). Molemmissa tapauksissa kyse on myös siitä, että kukaan ei lukenut lähdeluetteloa ennen työn hyväksymistä - kyllä ohjaajan ja tarkastajan olisi helppo huomata etunimivirhe, jos vaan tulisi opiskelijan teksti edes kerran luettua. Niinpä meillä on nyt julkaistuna opinnäytetöitä, joissa viitataan tekstissä vaikkapa Marie & Peter ja lähdeluettelossa teos löytyy sukunimestä riippumatta M-kirjaimen kohdalta. </span><span style="font-family: inherit;"> </span></p><p><br /></p><p><br /></p></span></h1>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-80060943698774177472021-02-13T19:13:00.000+02:002021-02-13T19:13:07.472+02:00Uusia ilmoituksia TENK:n lomakkeella<p><span style="font-family: inherit;">Laitoin helmikuun alussa muutamia ilmoituksia vilppiepäilystä tuoreissa YAMK-opinnäytetöissä ammattikorkeakouluille. Nämä kaikki olivat Theseuksessa julkaistuja töitä (kaikkia valmistuneita YAMK-töitä ei julkaista). </span></p><p><span style="font-family: inherit;">TENK on laatinut vilppiepäilyn ilmoittajalle lomakkeen. Se on nimeltään <span style="background-color: white; box-sizing: border-box; color: black;"><a href="https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK-loukkausepailyn_ilmoituslomake.docx" style="background-color: white; box-sizing: border-box; color: black;" target="_blank">Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyn ilmoituslomake (DOCX</a>). Lomake on TENK:n nettisivuilla, josta sen voi ladata omalle tietokoneelleen. Lomakkeen voi täyttää sähköisesti, mutta sitä ei voi muokata. Lomakkeessa on seitsemän sivua. Ensimmäisellä sivulla on </span>Ohjeita ilmoituksen tekijälle. Ohjeen mukaan "<b>Ilmoitus
toimitetaan suoraan organisaation rehtorille/johtajalle.</b><b> Rehtorin/johtajan yhteystiedot
löytyvät organisaation verkkosivuilta." </b>Lisäksi muistutetaan julkisuuslaista:</span></p><blockquote><span style="font-family: inherit;"><b>"<span style="line-height: 107%;">TENKin
toimintaa ohjaa laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta" (...) </span><span style="line-height: 107%;">"</span></b><span style="line-height: 107%;"><b>Näin ollen kenellä tahansa on
pääsääntöisesti oikeus saada tieto TENKille lähetetyistä HTK-prosessin
asiakirjoista niiltä osin kuin niihin ei sisälly salassa pidettäviä osia (esim.
terveystietoja tai yrityssalaisuuksia)"</b>.</span></span></blockquote><p><span style="font-family: inherit;"> </span></p><p></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Lomakkeessa ilmoitetaan ensin ilmoittajan tiedot, sitten epäillyn tiedot, ja sitten valitaan valikosta mistä epäilystä on kyse (ohjeen mukaan pitäisi valita yksi, mikä johtaisi siihen että samassa työssä olevista vilpin eri muodoista ja piittaamattomuudesta pitäisi tehdä eri ilmoitukset. Olen ohjeen vastaisesti ruksannut useamman kohdan). Kohdassa 4 (tapahtumainkulku) todetaan näin: </span></p><h1><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><blockquote>"Kerro lyhyesti, mistä asiassa
on kyse. Lisätietoja kuten asian kannalta keskeistä todistusaineistoa voi tarvittaessa
esittää liitteissä."</blockquote><p><span style="font-weight: normal;">Tässä on ensimmäinen kohta, jossa aletaan käyttää rikossanastoa, eli puhutaan keskeisestä todistusaineistosta. Kohdassa 5 pyydetään nimeämään julkaisu, josssa HTK-loukkauksen epäillään tapahtuneen ja sitten velvoitetaan ilmoittajaa: "</span>Plagiointia epäiltäessä on osoitettava plagioitu tekstikohta." <span style="font-weight: normal;">Tässä vastuu plagioinnin osoittamisesta (todistamisesta?) vieritetään ilmoittajalle. Tätä kohtaa on jo aiemmin sovellettu vuosina 2018-2020 niissä selvityksissä, joissa oli päätetty että koko työtä ei tarvitse tutkia, tutkitaan vain ne tekstikohdat, jotka oli ilmoitettu.</span></p><p><span style="font-weight: normal;">Kohdassa 6 kysytään Milloin? ja kohdassa 7 pyydetään uudelleen perustelemaan epäily (plagiointihan piti jo osoittaa kohdassa 5). Kohdassa 8 tulee selvittää asian käsittely muissa organisaatioissa ja kohdassa 9 voi antaa lisätietoja. Kohta 10 on Liiteluettelo, ja nyt ilmoittajaa velvoitetaan uudelleen todistamaan epäily oikeaksi: "</span>Liitteet
on numeroitava ja niiden on osoitettava selkeästi tukevan edellä esitettyä
epäilyä HTK-loukkauksesta." <span style="font-weight: normal;">Kohdassa 11 sitten jo pääseekin allekirjoittamaan ilmoituksen.</span></p><p><span style="font-weight: normal;">Olen käyttänyt tätä ilmoituslomaketta nyt kymmenisen kertaa. Tämän vuoden puolella olen laittanut ilmoitukset Metropolialle, Turun amk:lle, Centrialle, LAB-amk:lle (tänne meni kolme ilmoitusta, caset Lappeenrannassa ja Lahdessa) ja Lapin amk:lle. Turku ja Lappi vastasivat asianmukaisesti ja käynnistivät esiselvityksen välittömästi, noista muista ei ole kuulunut. Nyt on tekeillä on nyt yksi ilmoitus Savoniaan (2021 julkaistu) ja yksi Haaga-Heliaan (2019 julkaistu, oli jäänyt minulta kesken aiemmissa kiireissä, nyt löysin koneeltani). </span></p><p><span style="font-weight: normal;">Näiden tänä vuonna tekemieni ilmoitusten joukossa on YAMK-opinnäytetöitä, jossa on suoraa plagiointia, itseltä plagiointia ja karmeita virheitä lähdeviittausmerkinnöissä. Voi siis olla että tekstin ja siihen merkatun lähdeviitteen välillä ei ole mitään yhteyttä, asiaa ei ole mainitussa lähdeteoksessa tai sitä ei ole mainitulla sivulla. Voi olla, että viitattu teos ei löydy lähdeluettelosta tai sitä ei ole edes olemassa, tai lähdeluettelossa annetaan väärät bibliografiset tiedot. Ääritapauksessa koko lähdeluettelossa ei ole yhtään kirjoitusohjeiden mukaan ilmoitettua lähdettä. Olen laittanut noihin ilmoituksiini liitteeksi runsaasti esimerkkejä plagioinnista ja piittaamattomudesta ja kaupan päälle analysoinut lähdeluettelon.</span></p><p><span style="font-weight: normal;">***</span></p><p><span style="font-weight: normal;">Viime kesänä Tromssan konferenssi Creating Knowledge peruttiin. Tänä vuonna konferenssi pidetään, esitän (25 min) tällaisen paperin: </span><b><span lang="EN-GB">What’s new copycat? </span></b><b><span lang="EN-GB">Alternative facts in interpretations of RCR guidelines
in Finland. </span></b></p><p><span lang="EN-GB" style="font-weight: normal;">Katsotaan ehtiikö TENK:ltä pyytämäni lausunto aineistoksi tähän konferenssiesitykseen. Nyt on yli 8 viikkoa siitä, kun lähetin lausuntopyyntöni TENK:lle TENK:n omista sanomisista - ei ole kuulunut vastausta.</span></p></span></h1><p><br /></p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-26292149521438321572021-01-29T10:51:00.000+02:002021-01-29T10:51:49.006+02:00Kovin on hiljaista kaikilla rintamilla<p>Yli kuukausi sitten laitoin Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle lausuntopyynnön heidän omista sanomisistaan (ks edellinen blogikirjoitukseni), vastausta ei ole kuulunut. </p><p>Syksyllä 2018 siis laitoin kolmisenkymmentä selvityspyyntöä eri ammattikorkeakouluille YAMK-opinnäytetöiden plagioinnista (muutama pyyntö jäi 2019 puolelle). Osa selvitti, osa ei. Jotkut selvittivät asiaa vasta sen jälkeen kun TENK pyysi tekemään varsinaisen tutkinnan. Mitään yhtenäistä käytäntöä esiselvityksissä tai varsinaisissa tutkinnoissa ei noudatettu. Useat amkit ensin kielsivät plagioinnin, sitten myönsivät. Varsinaisten tutkintojen lausunnot ovat hyvin heterogeenisiä, yleisimmin koko opinnäytetyötä ei tutkittu, katsottiin vain ilmoittamani muutamat esimerkit. Toimenpidesuositukset monin paikoin puuttuvat. Asian käsittely päättyy siihen, että todetaan: "no joo, onhan tuo plagiointia" ja piste. Opinnäytetyöt ovat edelleen julkisia ilman "varoitusta" lukijalle, että tekstissä on plagiointia.</p><p>Viime vuonna 2020 laitoin muutamia selvityspyyntöjä muutamalle ammattikorkeakoululle YAMK-opinnäytetöiden sisältämästä plagioinnista, osaan ei ole vielä vastattu. Esimerkiksi Poliisiammattikorkeakoulu ei ole tehnyt lupaamaansa varsinaista tutkintaa 7.12.2018 tekemäni selvityspyynnön perusteella. Laitoin heille toisen casen syksyllä 2020, mutta eipä siihenkään ole vastattu. Ei siis ole edelleenkään vakiintunutta käytäntöä, miten asioita selvitetään. </p><p>Syksyllä 2020 tein selvityspyynnön eräästä hoitotyön AMK-opinnäytetyöstä, jonka tekijä on merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa (kaupunginvaltuusto ja -hallitus). Henkilö itse vastasi minulle hyvin ylimielisesti, ammattikorkeakoulun rehtori myötäili ja päätti olla tutkimatta asiaa. Tässähän on mielenkiintoinen kuvio kun kyseinen alumni on kaupunginhallituksessa esimiesasemassa rehtoriin, kun ammattikorkeakoulu on kaupungin omistama osakeyhtiö. Tein myös selvityspyynnön samaisen ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenen vuonna 2015 valmistuneesta YAMK-työstä (toisessa amkissa), mutta kyseinen amk vastasi, että asiaa ei tutkita.</p><p>Joulun aikoihin innostuin tutkailemaan Theseusta uudelleen. Katsoin uudempia YAMK-töitä, kun TENK on vakuuttanut sekä Suomessa että kansainvälisesti, että ammattikorkeakoulut ovat korjanneet toimintaansa eikä meillä hyväksytä plagioitua tekstiä. Yhtä helposti plagiointia löytyi kuin pari vuotta aiemminkin. Suoraa plagiointia on ehkä vähemmän, kun on opittu muokkaamaan kopioitua tekstiä, mutta tekstin eteneminen, kopioidut lähdeviitteet ja lähdeluettelomerkinnät osoittavat, että tekijä ei itse lukenut ilmoittamaansa lähdettä. </p><p>Joissakin YAMK-opinnäytetöissä lähteiden käyttö on erittäin erittäin huolimatonta ja paikoin lähteet näyttävät keksityiltä. Yksi virhe on se, että ohje lähdeluettelon aakkostamisesta kirjoittajan mukaan ymmärretään "konreettisten operaatioiden" kautta niin, että julkaisujen kirjoittajajärjestyskin muutetaan aakkosjärjestykseen. Lopulta lähdeluettelossa ja lähdeviittauksissa ei pidä paikkaansa muut kuin ne, joissa on yksi kirjoittaja tai joissa kirjoittajat alunperinkin ovat aakkosjärjestyksessä. </p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-71802683351845686722020-12-18T12:28:00.000+02:002020-12-18T12:28:05.565+02:00Lausuntopyyntö Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle<p><span style="font-family: georgia;"><a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/raikeita-plagiointeja-yamk-opinnaytetoista-loytanyt-nainen-paljastaa-siella-on-ylempia-toimihenkiloita-seka-politiikassa-ja-kunnanvaltuustoissa-toimivia-henkiloita/7989762#gs.oed9pb" target="_blank">MTV Live Uutisissa 24.11.2020</a> todettiin, että: </span></p><p><span style="background-color: white; color: #303030; letter-spacing: 0.2px;"></span></p><blockquote><span style="font-family: georgia;"><i>Tiedelehdessä julkaistu Mooren artikkeli on hermostuttanut Suomessa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK), vaikka se pitääkin Mooren plagiointilöydöksiä oikeina. Neuvottelukunnan lehdelle lähettämässä korjauspyynnössä pidetään Mooren toimintaa epäeettisenä ja muistutetaan, että Moore ei edusta mitään virallista organisaatiota.</i></span></blockquote><p></p><p><span style="background-color: white; color: #303030; font-family: "FS Emeric", Tahoma, Geneva, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 18px; letter-spacing: 0.2px;"><br /></span></p><p><span style="font-family: georgia;">Näin on. </span><a href="https://tenk.fi/fi/tenk" style="font-family: georgia;" target="_blank">Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK)</a><span style="font-family: georgia;"> on lähettänyt artikkeliani koskevan kirjeen lehdelle Journal of Academic Ethics 3.7.2020. Lehti pyysi minulta vastineen, jonka lähetin lehdelle 30.7.2020. TENK:n kirjettä tai vastinettani ei ole julkaistu lehdessä tai TENK:n sivuilla. </span></p><p><span style="font-family: georgia;">Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on <i>"opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka edistää hyvää tieteellistä käytäntöä, ennaltaehkäisee tiedevilppiä sekä edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua ja tiedotusta." </i> Kaudella 2019-2021 TENK toimii seuraavalla <a href="https://tenk.fi/fi/tenk/jasenet" target="_blank">kokoonpanolla</a>: </span></p><p><span style="font-family: georgia;"><span style="background-color: white; font-weight: bolder;">Puheenjohtaja o</span><span style="background-color: white;">n</span><span style="background-color: white; font-weight: bolder;"> </span><span style="background-color: white;">Professori, dekaani </span><span style="box-sizing: border-box; font-weight: bolder;">Riitta Keiski</span><span style="background-color: white;">, Oulun yliopisto</span></span></p><p style="background-color: white; box-sizing: border-box; line-height: 1.8rem; margin-bottom: 1.5rem; margin-top: 0px;"><span style="font-family: georgia;"><span style="box-sizing: border-box; font-weight: bolder;">Varapuheenjohtaja </span><span style="box-sizing: border-box;">on</span><span style="box-sizing: border-box; font-weight: bolder;"> </span>Professori <span style="box-sizing: border-box; font-weight: bolder;">Erika Löfström,</span> Helsingin yliopisto</span></p><p style="background-color: white; box-sizing: border-box; line-height: 1.8rem; margin-bottom: 1.5rem; margin-top: 0px;"><span style="box-sizing: border-box; font-weight: bolder;"><span style="font-family: georgia;">Neuvottelukunnan jäseniä ovat: </span></span></p><ul style="background-color: white; box-sizing: border-box; margin-bottom: 1.5rem; margin-top: 0px;"><li style="box-sizing: border-box;"><span style="font-family: georgia;"> Johtava tutkija <span style="box-sizing: border-box; font-weight: bolder;">Kari Hämälainen</span>, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT</span></li><li style="box-sizing: border-box;"><span style="font-family: georgia;">Lakiasiainjohtaja <span style="box-sizing: border-box; font-weight: bolder;">Matti Karhunen</span>, VTT</span></li><li style="box-sizing: border-box;"><span style="font-family: georgia;">Kehitysjohtaja <span style="box-sizing: border-box; font-weight: bolder;">Leena Liimatainen</span>, Jyväskylän ammattikorkeakoulu</span></li><li style="box-sizing: border-box;"><span style="font-family: georgia;">Erityisasiantuntija <span style="box-sizing: border-box; font-weight: bolder;">Susanna Näreaho</span>, Metropolia</span></li><li style="box-sizing: border-box;"><span style="font-family: georgia;">Professori <span style="box-sizing: border-box; font-weight: bolder;">Riitta Salmelin</span>, Aalto yliopisto</span></li><li style="box-sizing: border-box;"><span style="font-family: georgia;">Ohjelmajohtaja <span style="box-sizing: border-box; font-weight: bolder;">Sirpa Thessler</span>, Luonnonvarakeskus</span></li><li style="box-sizing: border-box;"><span style="font-family: georgia;">Apulaisprofessori <span style="box-sizing: border-box; font-weight: bolder;">Aleksi Tornio</span>, Turun yliopisto</span></li><li style="box-sizing: border-box;"><span style="font-family: georgia;">Professori <span style="box-sizing: border-box; font-weight: bolder;">Risto Turunen</span>, ltä-Suomen yliopisto</span></li></ul><p style="background-color: white; box-sizing: border-box; line-height: 1.8rem; margin-bottom: 1.5rem; margin-top: 0px;"><span style="font-family: georgia;"><span style="background-color: transparent;">Olen lähettänyt TENK:lle lausuntopyynnön koskien neuvottelukunnan lehdelle Journal of Academic Ethics lähettämää kirjettä. </span><span style="background-color: transparent;">Tässä lausuntopyyntöni tekstiosa: </span></span></p><p class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: 0cm;"></p><p style="background: white; margin-bottom: 12.0pt; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm;"><span style="font-family: georgia;"><span lang="EN-US">"Lausuntopyyntö laatimastanne</span><span lang="EN-US"> </span><b><span lang="EN-GB">Request for
correction concerning the article by Erja Moore published in 2019, titled
Inconsistent Responses to Notifications of Suspected Plagiarism in Finnish
Higher Education, Journal of Academic Ethics (2020) 18:1–16.</span></b><b><span lang="EN-GB"><o:p></o:p></span></b></span></p>
<p class="MsoBodyText"><span style="font-family: georgia;">Tutkimuseettisen neuvottelukunnan
puheenjohtaja Riitta Keiski ja pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof ovat
lähettäneet 3.7.2020 minua koskevan kirjeen lehdelle <i>Journal of Academic Ethics</i>. Kirje on nimetty suomen kielellä oikaisupyynnöksi ja
englannin kielellä korjauspyynnöksi (<i>request for correction</i>). Siinä on saatekirjeen
lisäksi julkaistavaksi tarkoitettu teksti (kohdat 1-3) ja ei-julkaistavaksi
tarkoitettu teksti (kohdat 1-7). Julkaistavaksi tarkoitettu korjauspyyntö ei
kuitenkaan sisällä tietoa siitä, mitä pyydätte korjattavaksi. Kirjeessä on
lukuisia epäselviä kohtia ja toimintaani kyseenalaistavia lausumia. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoBodyText"><span style="font-family: georgia;">Lausuntopyyntööni 29.10.2020 olen
saanut vastaukseksi pöytäkirjanotteita, joista selviää, että neuvottelukunta on
tehnyt yksimielisen päätöksen yllä mainitun kirjeen lähettämisestä. Olette
kokouksessanne 7.4.-8.4.2020 päättäneet ottaa ”Mooren artikkelin seuraavan
kokouksen asialistalle”. Kokouksessa 9.6.2020 Iina Kohonen ja Sanna-Kaisa Spoof
ovat esitelleet asiaa, olette keskustelleet asiasta, todenneet että
artikkelissani on virheitä, ja että olen toiminut epäeettisesti. Olette tehneet
tulkinnan aineistonkeruusta ja epäeettisestä toiminnasta olematta yhteydessä
minuun. Lehdelle Journal of Academic Ethics lähettämänne kirje on kantelun
tyyppinen, ja siinä esitetään minuun ja toimintaani kohdistuvia syytöksiä,
jotka pääosin eivät koske artikkelin sisältöä. Varsinaisessa korjauspyynnössä
ei esitetä korjauksia. Olette käsitelleet 3.7.2020 lähetetyn kirjeen
kokouksessanne 26.8.2020.</span></p>
<p class="MsoBodyText"><span style="font-family: georgia;">Pyydän lausuntoanne ja
perustelujanne 3.7.2020 lähettämänne kirjeen sisältöön. Lisäksi pyydän teitä
käsittelemään ja perustelemaan Sanna-Kaisa Spoofin MTV Live Uutisissa
24.11.2020 esittämät tulkinnat ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyöstä ja
HTK-ohjeen käytöstä."</span></p><p class="MsoBodyText"><span style="font-family: georgia;">Olen liittänyt lausuntopyyntööni taulukon, jossa TENK:n lähettämän kirjeen teksti on vasemmassa sarakkeessa ja perustelu- ja täsmennyspyyntöni oikeassa sarakkeessa. </span></p><p class="MsoBodyText"><span style="font-family: georgia;">TENK:n kirje lehdelle on pitkä, siinä on monia minuun ja toimintaani kohdistuvia syytöksiä ja omituisia väittämiä, kerron niistä tarkemmin myöhemmin. (Jos haluatte lukea TENK:n lähettämän kirjeen ja vastineeni siihen niin laittakaa pyyntö sähköpostina tai kommenttikenttään). Joitakin kohtia kerron jo nyt, että pääsette jyvälle asiasta: </span></p><p class="MsoBodyText"><span style="font-family: georgia;">- TENK sanoo, että artikkelissani on <b>factual errors</b>, joita ei kuitenkaan nimetä. </span></p><p class="MsoBodyText"><span style="font-family: georgia;">- Minua ja lehteä syytetään <b>yleisen tietosuoja-asetuksen rikkomisesta</b>, mutta TENK ei nimeä mitä asetuksen kohtaa on rikottu ja miten. </span></p><p class="MsoBodyText"><span style="font-family: georgia;">- TENK kertoo kansainväliselle lehdelle että minä olen käyttänyt <b>vääriä perusteluja </b>ja että olen <b>ottanut </b><b><span style="line-height: 107%;">epäreilua etua</span></b><span style="line-height: 107%;"> sekä 1) lehdeltä Journal of Academic
Ethics että 2) Suomen HTK-prosessista, kun olen jatkanut ilmoitusten tekemistä. Vääriä perusteluja ja saavuttamiani etuja ei kuitenkaan nimetä. </span></span></p><p class="MsoBodyText"><span style="line-height: 107%;"><span style="font-family: georgia;">- TENKin mukaan Theseuksessa julkaistut opinnäytetyöt eivät ole julkaisuja eikä Theseus ole julkaisutietokanta. </span></span></p><p class="MsoBodyText"><span style="line-height: 107%;"><span style="font-family: georgia;">- Ja tässä kirjeessä tosiaan esitettiin ensimmäistä kertaa tuo 24.11.2020 MTV Live Uutisissa ääneen kerrottu väittämä, että meillä olisi kaksi erillistä vilppityyppiä (opiskelija- ja tutkijavilppi) ja kaksi erillistä ohjeistusta julkaisuissa olevien vilppiepäilyjen tutkimiselle. </span></span></p><p class="MsoBodyText"><span style="line-height: 107%;"><span style="font-family: georgia;">Ja paljon muuta epäselvää, pitkä juttu siis tulossa. </span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><br /></p><br /><p></p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-1473746140293468108.post-77925883077859427442020-12-06T14:35:00.028+02:002020-12-16T15:15:48.798+02:00MTV Live Uutiset 24.11.2020<p>Plagiointi kiinnostaa Suomessa harvoja toimittajia. Pohjois-Karjalan mediassa (YLE Pohjois-Karjala, Karjalainen) aihe ei ole ylittänyt uutiskynnystä syksyn 2018 jälkeen, vaikka ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon julkaistujen opinnäytetöiden plagioinneista on tehty jos jonkinnäköisiä päätöksiä ammattikorkeakouluissa, Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja Tutkimuseettisessä neuvottelukunnassa.</p><p class="MsoNormal">MTV Live Uutiset esitti 24.11.2020 yhdenlaisen päivityksen aiheeseen. Siellä kiinnostuttiin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan lausunnoista sen jälkeen, kun Tutkimuseettinen neuvottelukunta lähetti "korjauspyynnön" lehdelle Journal of Academic Ethics koskien lehdessä julkaistua artikkeliani (tietoja artikkelista edellisissä päivityksissäni). </p><p class="MsoNormal">Tässä poimintoja uutisesta: </p><p class="MsoNormal" style="text-align: left;"><span style="letter-spacing: 0.15pt;">"Neuvottelukunnan
pääsihteerin </span><span class="person" style="letter-spacing: 0.15pt;"><b><span style="border: none windowtext 1.0pt; mso-border-alt: none windowtext 0cm; padding: 0cm;"><span style="outline: 0px;">Sanna-Kaisa
Spoofin </span></span></b></span><span style="letter-spacing: 0.15pt;">mielestä yamk-opinnäytetöiden
plagiointipaljastuksissa Moore on käyttänyt liian järeitä toimenpiteitä
varsinaisiin epäkohtiin nähden, ja samalla on sekoitettu keskenään tiedevilppi
ja opiskelijavilppi."</span></p>
<p class="MsoNormal" style="outline: 0px;">Spoof puhuu: "No siinä hän osuu oikeaan, että plagiointia sieltä löytyi,
mutta tää selvityspyyntö sinänsä millä tavalla nämä opinnäytetyöt sitten tarkastettiin,
niin tää tarkastustyökalu oli oli turhan
järeä, tähän tarkoitukseen."</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ahjopalo kysyy: "Mitä tarkoitat tällä?"<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Spoof vastaa: "Tiedevilppi ja ja opiskelijavilppi on eri asia,
elikkä tässä tää plagiointiepäily kohdistu opinnäytetöihin, ja nehän on
harjoitustöitä joissa opiskelijat vasta harjoittelee muun muassa tieteellistä
kirjoittamista. Ja sitten niinku niissä se vastuu on erityisesti opinnäytetöiden
ohjaajilla et sinne se pitäs se huomio tässä erityisesti kiinnittää. Ja sitten meillä
taas Tutkimuseettinen neuvottelukunta on antanut niinku ammattitutkijoille
ohjeiston siitä, että mitä on tiedevilppi ja miten sitä tutkitaan ja nää
opintotyöt, niin niitä ei pitäs opiskelijoiden tekeminä tässä raskaassa
prosessissa lähtee selvittämään. Suurin vastuu tässä on näiden opinnäytetöiden
ohjaajilla ja ilman muuta sitten ammattikorkeakouluilla, et siellä on ollut
puutteita näiden ohjaajien osaamisessa, mutta että kun tää asia sitten nousi nousi
esiin niin ammattikorkeakoulut ovat kyllä parantaneet ja ovat ohjanneet opettajia
sitten koulutukseen liittyen tähän tutkimuseettiseen osaamiseen."<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Ahjopalo puhuu:<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">"Vaikka pääsihteeri Spoof sanookin, että selvitysprosessi on
liian raskas Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle, neuvottelukunnan omilla nettisivuilla
annetaan ymmärtää toisin. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Näemme nyt
ruudussa tekstin. Sivuilla kerrotaan, että myös ammattikorkeakoulujen ylempien
tutkintojen opinnäytteisiin kohdistuvat epäilyt tutkitaan."<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span><em><span style="border: 1pt none windowtext; font-family: Calibri, sans-serif; letter-spacing: 0.15pt; line-height: 107%; padding: 0cm;">"Myös maisteritasoisen,
mukaan lukien ammattikorkeakoulujen ylemmät tutkinnot, tai sitä korkeamman
oppiarvon saavuttamiseksi tehtyihin tieteellisiin opinnäytteisiin kohdistuvat
HTK-loukkausepäilyt tutkitaan näiden ohjeiden mukaan, vaikka opinnäytettä ei olisi
julkaistu."</span></em><span style="letter-spacing: 0.15pt; line-height: 107%;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><em><span style="border: 1pt none windowtext; font-family: Calibri, sans-serif; letter-spacing: 0.15pt; line-height: 107%; padding: 0cm;"><br /></span></em></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family: inherit;"><span style="letter-spacing: 0.15pt;">Toimittaja Ahjopalo haastatteli myös minua. Jos asia kiinnostaa niin käykää katsomassa uutinen, kestää kahdeksan minuuttia. Otsikko on: </span><span style="background-color: white; letter-spacing: 0.3px;"><b><a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/raikeita-plagiointeja-yamk-opinnaytetoista-loytanyt-nainen-paljastaa-siella-on-ylempia-toimihenkiloita-seka-politiikassa-ja-kunnanvaltuustoissa-toimivia-henkiloita/7989762#gs.o8qbbo" target="_blank">Räikeitä plagiointeja opinnäytetöistä löytänyt nainen paljastaa: "Siellä on ylempiä toimihenkilöitä sekä politiikassa ja kunnanvaltuustoissa toimivia henkilöitä"</a></b></span></span></p><p class="MsoNormal"><span style="background-color: white; letter-spacing: 0.3px;"><span style="font-family: inherit;">TENKn lehdelle Journal of Academic Ethics lähettämässä korjauspyynnössä sanottiin ylläolevan haastattelulainauksen tapaan, että meillä on Suomessa kaksi eri vilppityyppiä (academic ja scientific) julkaistuissa teksteissä ja kaksi eri tutkimusprosessia, ja että (vain) minä olen tulkinnut HTK-ohjeen väärin. (Onneksi HTK-ohje on aikanaan käännetty myös ruotsiksi ja englanniksi ja lehden oli helppo tarkistaa, että TENK puhui omia ohjeitaan vastaan.)</span></span></p><p class="MsoNormal"><span style="background-color: white; letter-spacing: 0.3px;"><span style="font-family: inherit;">Tunnistatteko te vilppityypit ja oletteko nähneet TENKn puheiden mukaisia ohjeistuksia? Laittakaahan kommentteja! </span></span></p><p class="MsoNormal"><span style="background-color: white; letter-spacing: 0.3px;"><span style="font-family: inherit;">Mitäs mieltä olette, pitäisikö ammattikorkeakouluissa opettavien tietää plagioinnista ja opinnäytetyön eettisistä kysymyksistä jo opettajaksi mennessään? Miten jälkikäteisellä "pakkokoulutuksella" saadaan korjattua viimeisen kymmenen vuoden aikana hyväksytyt vilpilliset opintosuoritukset ja opinnäytetyöt? </span></span></p>Erja Moorehttp://www.blogger.com/profile/12439858510798461028noreply@blogger.com5