9.5.2022

Mahdollista Suomessa - estetiikan opinnoilla valtion talouden hoitajaksi

Seurasitte varmaan kaikki Tytti Yli-Viikarin uran ja väärinkäytösten käsittelyä oikeudessa viime vuonna. Sivujuonteena välillä uutisoitiin, että Yli-Viikarin tutkintotodistuksia ei löydy, sitten VTV tviittasi, että ne oli esitetty Kauppalehdelle. 

Yli-Viikarin CV on edelleen julkinen: Tytti Yli-Viikari, Pääjohtaja.  CV:n mukaan hänellä on kolme maisterin tutkintoa, joista mikään ei yksittäisenä kuitenkaan ole maisterin tutkinto siinä merkityksessä, mitä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tarkoitetaan EQF7-tason tutkintona.

1. 1997 M.A. in Culture and Communication Studies, Université de Paris I - Panthéon Sorbonne, France

- tämä on maitrice-tutkinto, ei vastaa Master's tasoa. 

Kauppalehden (28.3.2021) mukaan: "Yli-Viikarilla on maisteritutkinto Sorbonnen yliopistosta estetiikasta ja taideaineista, se sisältää maininnan, että Yli-Viikari hallitsee kulttuuriprojektien laatimisen ja toimeenpanon."

2. 1999 Master in European Politics and Administration, College of Europe, Belgium 

- tämä on vuoden kestoinen koulutus, opintopistemäärää ei kerrota

3. 2001 Master in Public Administration, Diplôme de l’ENA, Ecole nationale d’administration, France 

- tämäkin on vuoden kestoinen koulutus, opintopistemäärää ei kerrota

Kyllähän noista yhteenlaskettuna tulee maisterin tutkinto ja vähän ylikin, mutta ei millään kolmea erillistä maisterin tutkintoa. Kauppalehden mukaan (28.3.2021): 

Opetushallitus on tunnustanut [Sorbonnen] tutkinnon ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Lisäksi Yli-Viikarilla on ENA:sta tutkinto. Vastaava koulutus ENA:ssa kestää nykyään 13 kuukautta ja siihen sisältyy kolmen kuukauden työharjoittelu. Vastaavanlainen tutkinto Yli-Viikarilla on College of Europesta. Tämä koulutus on eurooppalaisen politiikan ja hallinnon saralta.

Opetushallitus oli siis hyväksynyt Yli-Viikarin tutkinnon vuonna 2004 vastaamaan suomalaista maisterin tutkintoa, mutta minulle ei koskaan sattunut silmään uutista päätöksen sisällöstä - mikä tutkinto rinnastettiin mihinkin. Tuo ensimmäinen tutkinto ja M.A. siinä näyttäisi kuitenkin huijaukselta, koskapa maitrice ei vastannut 2000-luvun alussa maisterin tutkintoa.

Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) paneutui ranskalaiseen korkeakoulutukseen heti seuraavana vuonna (2005), kun julkaistiin Timo Ala-Vähälän kirjoittama Korkeakoulutuksen ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmät Ranskassa. Yritin tuosta lukea, että mitähän nuo estetiikan opinnot ovat aikanaan pitäneet sisällään, tai miten laajoja ne olivat: 

Opinnot ovat alkaneet kahden vuoden valmentavalla jaksolla (Diplôme d’études universitaires générales, DEUG). Tämän jälkeen on seurannut vuoden kestävä licence -tutkinto, joka on itsenäinen tieteellisesti tai ammatillisesti painottunut korkeakoulututkinto. Tämän tutkinnon jälkeen opiskelija on voinut suorittaa maîtrise-tutkinnon, joka myös sisältää vuoden kestävät opinnot. (s. 24). 

Tämän jälkeen Ranskassa olisi vielä voinut suorittaa vuoden kestävät opinnot, joko ammatilliset tai tieteelliset.

Suomessa tosiaan Yli-Viikarin maitrice-tutkinto hyväksyttiin maisteritasoiseksi tutkinnoksi, ja tämä kulttuurialan (välillä puhutaan humanistisista taideaineista tai estetiikasta) nelivuotinen tutkinto johti nopeasti merkittävään uraan lainsäädäntöasiantuntijana ja valtiontalouden hoitajana. 

Kauppalehti kirjoitti (8.4.2021) jutussa  Näin alkoi Tytti Yli-Viikarin kova uraputki seuraavasti: "Tytti Yli-Viikari ohitti monta ammattijuristia tullessaan valituksi lainsäädäntöasiantuntijaksi VM:n controller-toimintoihin vuonna 2005." Hakijoita controlleriksi oli 19, heistä 12 oli juristeja, mutta niinpä vain Yli-Viikari valittiin.

19.4.2021 Kauppalehden toimittaja Kaija Ahtela jatkaa asian selvittämistä otsikolla: Oliko eduskunnalla oikeaa tietoa Tytti Yli-Viikarista 24.11.2015? Tutkintotiedot muuttuivat pääjohtajahakemuksessa ja kirjoittaa: 

Kun pääjohtaja Tuomas Pöysti ja hallintopäällikkönä toiminut Mikko Koiranen vuonna 2007 palkkasivat Yli-Viikarin VTV:hen asiantuntijatehtävään, silloin VM:sta toimitetussa nimikirjanotteessa Yli-Viikarilla on vain yksi ylempi korkeakoulututkinto. Sen on myös opetushallitus vahvistanut. Tuo tutkinto on Sorbonnen yliopistosta kulttuurihallinnosta ja viestinnästä, ja yliopiston tietojen mukaan se antaa kompetenssin järjestää ja kehittää kulttuuri- ja taidetapahtumia, muun muassa festivaaleja. Samaisen nimikirjanotteen osioissa ”muut tutkinnot” ja ”muu koulutus” ei ole mitään. 
Sitten tulee vuosi 2015 ja Yli-Viikarilla on hakemuksessa kolme maisterin tutkintoa (nuo jotka ovat edelleen CV:ssä 9.5.2022): 

Pääjohtajapestiä täytettäessä 2015 eduskunta sai Yli-Viikarilta aivan toisenlaisen nimikirjanotteen ja hakemuksen. Niissä hänellä on, sarakkeessa tutkinnot, kirjattuna kolme ylempää korkeakoulututkintoa, yksi humanistisista taideaineista ja kaksi kaupalliselta ja yhteiskuntatieteelliseltä alalta.

Vaikka näyttää siltä, että Yli-Viikarille ilmestyi kaksi maisterin tutkintoa lisää vuonna 2015, ei tätä tutkintoasiaa lopulta selvitetty julkisuudessa, puhumattakaan että oikeudessa olisi oltu kiinnostuneita tästä asiasta. 21.4.2021 Kauppalehti vielä otsikoi: Tytti Yli-Viikari ei osaa selittää eroja tutkintojen kirjaamisessa.

Kaiken syrjästä katsottuna näyttää siltä, että lainsäädäntöasiantuntijan työ VALTIOVARAINMINISTERIÖSSÄ on vaativa työ, johon vaaditaan laaja yhteiskunnan, talouden ja lainsäädännön osaamista. On vaikea nähdä miten taiteen alan koulutuksella voisi hoitaa noita (controllerin) tehtäviä. Ja puhumattakaan siitä, että noilla opinnoilla Yli-Viikari katsottiin päteväksi toimimaan Suomessa erityisen tärkeän viraston, VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON pääjohtajana. 

Ja onhan se vähän hupaisaa, että ura kompastui lopulta estetiikkaan, yritykseen huolehtia omasta kauneudesta (?).  

(Jos joku luki tänne asti, niin huomaatte että kirjoittelin tätä viime vuonna, unohtui julkaisematta. Oletin silloin oikeudenkäynnin aikaan, että tutkintojen oikeellisuutta olisi käsitelty, mutta ei näistä ollut mitään mainintaa oikeuskäsittelyjen kuvauksissa. Itse en vieläkään saa selvää, että mitä ne suoritetut tutkinnot lopulta ovat ja onko niistä missään julkistettu (tarkistettuja) todistuksia. Pyydettiinkö noilta oppilaitoksilta kopiot?)


Lisäys 10.5.2022: Kuvakaappaus Iltalehden artikkelista (28.3.2021) VTV:n Yli-Viikarin tutkinnoista nousi kohua – näin niistä kertovat viralliset asiakirjat



6 kommenttia:

  1. CV:ssä tosiaan lukee: "M.A. in Culture and Communication Studies, Université de Paris I - Panthéon Sorbonne, France"

    => Eli Tyttin oman ilmoituksen mukaan hänellä on Master of Arts -tutkinto. Mutta kirjoitat, että:
    "- tämä on maitrice-tutkinto, ei vastaa Master's tasoa."

    Kysymys: Mistä tulee tuo tieto maitrice-tutkinnosta ja että se ei vastaa Master's tasoa?

    Jos tämä pitää paikkansa, Yli-Viikari on antanut valheellista tietoa omasta tutkinnostaan. Hänen tutkintonsa ei siis ole tosiasiassa "Master of Arts", vaan jotain muuta. Jos Opetushallitus on sitten mennyt hyväksymään maitrice-tutkinnon ylemmäksi kk-tutkinnoksi, niin olkoon niin, mutta silti henkilön ei tule esiintyä "Master of Arts"-tutkinnolla. Semminkin kun tuo lienee se ainoa noista tutkinnoista, jolla osoitetaan ns. akateeminen pohjakelpoisuus. CV:ssä tulisi lukea "Maitrice jne." kuten asia tosiasiallisesti on. Muutenhan kyseessä on yksiselitteisesti väärän tiedon antaminen, eikö niin? Ja tämä väärä tieto on tärkeää korjata juuri nyt, koska lehtitietojen mukaan Yli-Viikari on juuri tällä hetkellä hakemassa korkeaa virkaa.

    VastaaPoista
  2. Muistaakseni ainoastaan Iltalehti lopulta julkaisi osan Yli-Viikarin nimikirjaotteesta. Todistuksista ei kerrottu mitään. Lisäsin postaukseen kuvan Iltalehden 28.3.2021 artikkelista. Kuvassa näkyy, että maitricelle on tehty "oh:n rinnastuspäätös 23.11.2004". Mihin maitrice-tutkinto rinnastettiin Suomessa, se ei selviä muuten kuin näkemällä tuo Opetushallituksen päätös.
    Jo 2005 tosiaan selvitettiin ranskalaisten tutkintojen vastaavuutta suomalaisiin tutkintoihin (KKA 2005, linkki yllä). Vaikeaselkoisesta järjestelmästä ja raportista voi lukea että maitrice = neljän vuoden opinnot. Sen jälkeen oli vielä vuoden kestävät "Maîtrise-tutkintoa seuraavat opinnot", joiden jälkeen rinnastus suomalaiseen maisteritason tutkintoon olisi selkeä. Pelkkä maîtrise olisi jotain kandin ja maisteritutkinnon välissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan. Ehkäpä "maitrisen" voidaan tulkita siis vastaavan meilläkin aiemmin käytössä ollutta 4-vuotista maisterin tutkintoa. Ei siis ongelma sinänsä. Se kuitenkin ihmetyttää, että käytetään M.A. -tutkintoa, eli Master of Arts -tutkintoa, joka on pikemmin anglosaksisissa maissa käytetty tutkintonimike (lähinnä kai vastaa meillä filosofian maisterin nimikettä). En tiedä kovin tarkkaan ranskalaisista nimikkeistä, mutta jos on ranskan kielellä opiskeltu, niin maitrice ei ole sama kuin M.A. Yli-Viikari haluaa selvästi CV:llään antaa itsestään paremman kuvan opiskelutaustan suhteen kuin mitä todellisuudessa on. Toki maisteriohjelmia on paljon, mutta joku klausuuli tai selite noissa pitäisi olla. On esimerkiksi eri asia olla vaikkapa MBA kuin eMBA. Nuo Tyttin "lisämaisterintutkinnot" vastaavat lähinnä eMBA-tutkintoja, jos niitäkään. On harhaanjohtavaa tituleerata itseään triplamaisteriksi, jos ei sitä todellisuudessa ole. Good work. Again.

      Poista
    2. Entäs gradu? Onko kukaan nähnyt? Long Play -artikkelissa sanottiin että "Runojen ja hypermedian yhdistäminen kiinnosti Yli-Viikaria niin paljon, että hän päätyi tekemään aiheesta gradunsa Sorbonneen." (Paananen & Karisto 2021, Nyt puhuu Tytti Yli-Viikari)

      Poista
  3. Minua kiinnostaisi eräs asia liittyen tutkintotodistuksen purkamiseen… Oletetaan, että opiskelija B on valmistunut energiatekniikan insinööriksi (240 op) ammattikorkeakoulusta ja noin vuoden kuluttua selviää, että että B on auttanut toista opiskelijaa kolmessa etätentissä ja toinen opiskelija on näin saanut kolmesta opintojaksosta erinomaisen arvosanan B:n avustuksen ansiosta. Kyseessä on siis tentti vilppi molempien osalta. Lisäksi B on pyytänyt toiselta kaverilta, joka on edellisen vuoden opiskelija, valmiin tehtävän ja saanut sen ja palauttanut sellaisenaan opettajalle (toinen opintojakso). Kyseisen tehtävän painoarvo on 30% opintojakson arvosanasta, ja kyseessä on myös vilppi. Yhteenveto: yhteensä neljässä opintojaksossa on toimittu vilpillisesti, joista 3 on ollut toiselle opiskelijalle tehty tentti. Tämä kaikki selviää siis valmistumisen jälkeen eli silloin, kun B:lle on jo myönnetty tutkintotodistus.
    Johtaisiko kyseinen tapaus purkuhakemukseen ja jos mikäli purkuhakemus menestyisi, mitkä ovat opiskelijan mahdollisuudet saada tutkintotodistus takaisin? Vai kuvaamani kaltainen tapaus ei ylitä tutkintotodistuksen purkamisen kynnystä? Asia siis kiinnostaa yleisellä tasolla.

    VastaaPoista
  4. Asia tapetilla taas, ja vaikka henkilöön käyvä kommentointi mediassa onkin klikkijahtailua niin aika hiljaa näistä on oltu. Pätevyyksillä ja pätemättömyyksillä ei näytä olevan mitään merkitystä kun voimaantuneena jyrätään itseään melko tärkeille paikoille. Koska mä voin ja haluan.

    VastaaPoista