25.9.2022

(Plagiointi)Historia toistaa itseään

Syyskuussa 2022 alkoi kirjoittelu Maria Petterssonin kirjasta Suomen historian jännät naiset.  Maria Pettersson on Journalisti-lehden päätoimittaja. Aiemmin hän on julkaissut ainakin kirjan Historian jännät naiset.

Helsingin Sanomissa ilmestyi 24.9.2022 kooste tapahtumista otsikolla Syytökset Maria Petterssonin Suomen historian jännät naiset -kirjaa kohtaan kovenevat: Tutkijat syyttävät plagioinnista, kustantamo vetoaa juristeihin

20.9.2022 Tutkimusyhdistys Suoni ry:n sivulla on julkaistu blogiteksti otsikolla Plagioinnista Petterssonin teoksessa Suomen historian jännät naiset . Kirjoittajia on neljä: Susanna Välimäki, Nuppu Koivisto-Kaasik, Maarit Leskelä-Kärki ja Juha Torvinen. Blogitekstissä esitetään, miten Pettersson on yhdessä kirjan luvussa plagioinut kolmea artikkelia ja yhtä gradua. Luvun tekstiä verrataan taulukkomuodossa noihin neljään aiemmin julkaistuun lähteeseen.  Kirjoittajat toteavat, että Pettersonin työskentelytapa on "mosaiikkimaista, leikkaus- ja liimaustekniikkaa muistuttavaa". Tarkastelemansa luvun tekstissä he havaitsivat yhteneväisyyksiä myös muihin netissä vapaasti luettavana oleviin teksteihin, mutta tarkastelevat blogissa nyt yhteneväisyyksiä vain mainitsemansa neljän aiemman tekstin kanssa.

Helsingin Sanomien juttuun haastateltu Maarit Leskelä-Kärki "kertoo, että tällä hetkellä valtava tutkijajoukko keskustelee Petterssonin kirjasta ja on siitä kuohuksissaan". Pettersson ja kirjan kustantanut Atena kiistävät plagioinnin. Kustantajan lakimiehet ovat antaneet lausunnon, jossa ei käytetä tavanomaista plagioinnin määritelmää vaan se määritellään uudelleen: "Plagiointi eli jäljittely on toisen teoksen käyttöä lähdettä ilmoittamatta. Pettersson on ilmoittanut lähteen eikä siten ole syyllistynyt plagiointiin." Juristit tarkastelevat tekstiä Tekijänoikeuslain puitteissa ja pitävät lähteiden mainitsemista lähdeluettelossa riittävänä lähteistyksenä. Atenen Kustantaja Ville Raivola puolestaan kertoo Hesarille, että "unohtuneet" lähteet täydennetään teoksen seuraavaan painokseen ja e-kirjaan. Juristit ottavat käyttöön lausunnossaan myös vastasyytöksen, kun he toteavat lopuksi: Edellä kerrottuun viitaten on siten myös eettisistä lähtökohdista arveluttavaa syyttää Petterssonia lähdeaineiston väärinkäytöstä.

Jos Petterssonin tekstiä tarkasteltaessa olisi käytetty vaikkapa TENK:in määritelmää plagioinnista  ("jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen esittämistä omana. Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi."), blogikirjoituksessa tehtyä tekstivertailua ei voisi pitää minään muuna kuin plagiointina. Pettersson esittää omana tekstinään muiden julkituomia tekstejä/niiden osia. Pettersson ei osoita lukeneensa itse Suoni ry:n blogissa julkaistussa tekstivertailussa mainittuja lähteitä (esim. Valvanne, Rydberg, Hufvudsstadsbladetin haastattelu, Kajanus, Steiner, Moberg) vaan hän on kopioinut sekä tekstin että viittaukset lähteisiin asiasta aiemmin kirjoittaneilta. Kyseessä on siis sekundaarilähteen plagiointi.  

Suoni ry:n blogikirjoituksessa otetaan esille alkuperäistekstistä Petterssonin tekstiin siirtynyt kielioppivirhe. Kuitenkin, Pettersson on itse kertonut Hesarille kirjoittaneensa alunperin toisin, mutta "editori oli hassua kyllä muuttanut" sen. 

Kerrataanpas. Suoni ry:n blogitekstissä verrataan ensin Petterssonin kirjassa sivulla 176 olevaa lausetta: "Rudolf Steinerin mukaan kaikki soittimet piano lukuun ottamatta on noudettu henkisestä maailmasta." Helena Holstin (2015) pro gradussa sivulla 66 olevaan lauseeseen "Kaikki soittimet piano lukuun ottamatta on noudettu Steinerin mukaan henkisestä maailmasta."  Pettersson siirtää vastuun lauseiden samanlaisuudesta editorille ja kertoo lähettäneensä kustantajalle lauseen alun perin tässä muodossa: "Rudolf Steinerilla oli runsaasti musiikkiin liittyviä näkemyksiä, joita ymmärtääkseen tosin pitäisi perehtyä hänen tuotantoonsa melko syvällisesti: hän oli esimerkiksi sitä mieltä, että kaikki soittimet on noudettu henkisestä maailmasta paitsi piano." Tässäkin lauseessa Pettersson viittaa Steineriin ja antaa vaikutelman, että hän on itse lukenut (jonkun) Steinerin kirjoittaman teoksen. En ole nähnyt Suomen historian jännät naiset -teosta ja sen lähdeluetteloa. Holsti viittaa tässä kohdassa Steinerin vuonna 1988 suomeksi julkaistuun teokseen "Ihmisen sävelymmärrys. Musiikinopetuksen perusteista." Tekstivertailun tekijöiden olisi helppo verrata Petterssonin lähdeluettelon tietoja vertailuteosten lähdeluetteloihin. Ovatko Pettersonin ilmoittamat lähteet itse luettuja vai onko lähteet kopioitu?  

***

Kun muutaman vuoden välein julkisuuteen tulee jokin plagiointitapaus, mukana ovat uudet keskustelijat,  jotka eivät näytä tuntevan aiempia keskusteluja - tai ainakaan mitään muutosta plagioinnin käsittelyssä ei ole tapahtunut. Plagioija kieltää ja syyttää muita, vähän aikaa väitellään, kohta TENK toteaa, että kyseessä ei ole plagiointi ja sitten keskustelu loppuu. Kunnes plagiointi kolahtaa jonkun uuden ihmisen kohdalle eli joku ottaa hänen kirjoittamansa tekstiä omiin nimiinsä, esittää kopioimaansa tekstiä omanaan. 

Selasin läpi omaa blogiani ja löysin esim. seuraavat caset, joita hetken aikaa päiviteltiin julkisuudessa, mutta sitten keskustelu katosi nopeasti. 

20.11.2008

Saako plagioinnista puhua?

"kun esille tulevat tutkijoiden tekemät ja julkaisemat plagioinnit alkaa tapahtua: keskustelua yritetään vaimentaa erilaisilla uhkailun ja vihjailun taktiikoilla. Ikävää on, että myös täysin sivulliset joutuvat asiasta kärsimään. Englanninkielisessä plagiarismikirjallisuudessa tällaisia vaimentamisen taktiikoita on kuvattu käsitteellä whistleblower-ilmiö. Whistleblower-ilmiö ilmenee esimerkiksi "shoot the messenger", "blame the victim" tai "blame the innocent"- taktiikkana."

18.1.2009

Vaikea aihe

"Syyllistyikö Vilen plagiointiin, paljastuiko työ plagioiduksi, epäiltiinkö plagiointia, myönsikö hän plagioinnin vai jättikö kieltämättä? Artikkelin suojaamisen ja ajoittain tulenaraksi kuumenneen väittelyn lisäksi Eduskunnalle kuuluvan IP:n takaa tulleet muokkaukset johtivat Iltalehden artikkeliin Wikipedian sensurointiyrityksestä."

Wikipediassa on edelleen vuonna 2022 luettavissa vuoden 2005 ”keskustelua” asiasta. Erityisen paljon väiteltiin sanan ”syyllistynyt” käytöstä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Jari_Vil%C3%A9n

8.4.2009 kirjoitin Vladimir Putinista (julkaisin uudelleen tänä vuonna)

27.4.2009 kokosin vanhoja ja uusia selityksiä, joita plagioijat käyttävät selittämään tapahtunutta. Samat selitykset näkyvät käyvän tänäkin päivänä, näitä luemme aina uudelleen ja uudelleen.

20.10.2009 kirjoitin Päivi Lipposen eduskunnassa tekemästä plagioinnista ja esitin asian kuvana, tekstit vierekkäin. En saanut silloin vastausta keneltäkään, enkä myöhemminkään. Ei kommentteja. Vilkaiskaapas.

21.1.2011 kirjoitin ”poliisipomon” tekemästä plagiaatista Ilta-Lehden jutun perusteella. Siitä olikin myöhemmin vaikeaa saada mitään tietoa, ratkaisu tuli vuosia myöhemmin. Aluksi Ilta-Lehti kirjoitti tapauksesta sensaationa, myöhemmin mikään media ei kirjoittanut tapauksesta enää. Pomon nimeä ei koskaan mainittu julkisuudessa. Iltalehti on poistanut juttunsa. Ilta-Sanomien juttu vielä on tallella https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000373134.html (Päivitin asiasta 27.11.2011 ja kerroin Turun yliopiston päätöksen 24.3.2012)

Vuonna 2011 kirjoitin myös UEF professorin tapauksesta. Hänet irtisanottiin Luxembourgista vaikka tapaus liittyi hänen ohjaamaansa plagioituun väitöskirjaan Kuopion yliopistossa. Myöhemmin väitöskirja noin vain hylättiin.

3.11.2013 kirjoitin Pasi Tuomisen kirjasta löytyneestä plagioinnista ja kirjan Virtuaalimaine vetämisestä pois myynnistä. "HS uutisoi, että Pasi Tuomisen kirjoittama ja Talentumin kustantama Virtuaalimaine -kirja vedetään pois myynnistä. Talentum laati asiasta myös lehdistötiedotteen."  

Kirja on edelleen luettavissa ja lainattavissa ainakin Haaga-Heliassa ja Metropoliassa.

21.5.2018 kirjoitin Laura Huhtasaaren gradun tutkinnasta ja kertasin jo silloin mitä kymmenen vuoden aikana oli tapahtunut. 

2.1.2019 "Loppusyksyn 2018 mittaan puhuttiin Saamelaisten mytologia-kirjaan kohdistuneista plagiointiepäilyistä. SKS päätti lopulta vetää tämän Juha Pentikäisen ja Risto Pulkkisen kirjoittaman teoksen pois myynnistä plagiointiepäilyjen vuoksi." Monien selittely- ja selvittelykierrosten jälkeen HS uutisoi 31.5.2022, että plagiointia löytyi. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008853942.html  Tätä kirjaa on yhä käytettynä myynnissä, hauskasti hintapyynnössä voi olla mainittu, että todetun plagioinnin takia kyseessä on harvinaisuus, ja hintapyyntö on jopa 120e.

3 kommenttia:

  1. Erinomainen ja tärkeä kooste, laitoin kiittäen FBiin. Todella tärkeä työtä olet tehnyt. Harmittaa miten kaiken tämän olemme unohtaneet… Kiitos!

    VastaaPoista
  2. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ritvapuolakka/onko-sannan-gradu-copypaste/

    Pääministeri Sanna Marinin gradun väitetään olevan plagiaatti. Tulisiko tähän suhtautua varauksella vai vakavuudella? Miten tätä voisi tutkia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin läpi linkittämäsi Ritva Puolakan puheenvuoron. Hän kertoo, että Ylilauta-foorumilla käydään läpi Marinin gradua. Asiaa voi tutkia niin, että (perusteltu) plagiointiepäily esitetään yliopiston rehtorille. Kun rehtori ottaa asiakirjan vastaan ja vastaa siihen, siitä tulee jo silloin julkinen asiakirja, jonka voi pyytää käyttöönsä yliopistolta. Jokainen voi tutkia kenen tahansa gradua tai YAMK-työtä (tai väitöskirjaa), ne ovat julkisia. Plagiointiepäily esitetään työn hyväksyneen korkeakoulun rehtorille, joka päättää, miten asiassa toimitaan. Tähän on selkeät ohjeet TENK:n sivuilla: Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkauspäilyjen käsitteleminen Suomessa. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf

      Poista