3.1.2023

Huijaukset julki ja askel eteenpäin

Artikkelini Compromising Academic Integrity in Internationalisation of Higher Education on nyt julkaistu kirjassa Academic Integrity: Broadening Practices, Technologies, and the Role of Students, sivuilla 289-308. Abstraktin voitte käydä lukemassa täältä.

Artikkelin sisällöstä ja sen taustoista olen kertonut aiemmissa blogikirjoituksissani, esimerkiksi helmikuussa 2022 kirjoituksessa MTV-uutiset 15.2.2022, johon olikin tullut mukavasti keskustelua. Tuolloin Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen ehti mollata artikkelini menetelmän ja tulokset näkemättä tekstiä. Aiemmin TENK ja TENK:n pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof on yrittänyt vaikuttaa kirjoittamieni, plagiointia käsittelevien  tekstien julkaisemiseen ja myöskin IPPHEAE-projektin Suomen osion tulosten julkaisemiseen. IPPHEAE Suomen raportin ja muidenkin maiden raportit voitte käydä lukemassa täältä

(Opetusministerit ja OKM:n väki, tarjouduin jo aiemmin että voin tulla esittelemään tutkimukseni tulokset teille. Nyt kun tämä hieno artikkeli on julkaistu niin toki voitte ne lukea myös julkaisusta.  Ilmoitelkaahan miltä näyttää!)

Mutta asiasta toiseen, tämä vuosi on juhlavuosi! Plagiointi alkoi Suomessa yleistyä, sähköisen julkaisemisen ja tekstitiedostojen jakamisen myötä vuonna 2003, jolloin Laura Huhtasaaren, myöhemmin plagiaatiksi paljastunut gradu hyväksyttiin Jyväskylän yliopistossa. Valmistelen parasta aikaa konferenssiabstraktia nimeltä "20 years of plagiarism in Finnish higher education". Siihen minulla onkin paljon asiaa, kun kokoan kirjoittamisen ja opiskelu/opettajamoraalin muutokset yhteen esitykseen. Plagioinnin lisäksi tulee mukaan myös esimerkki ostetusta opinnäytetyöstä, joissa työn on tehnyt joku muu kuin kirjoittajaksi mainittu opiskelija. Näitä ostetuiksi ajateltuja töitä olen kuvannut sanonnalla "too good to be true". 

Vuodesta 2016 lähtien plagiointitutkimuksessa on puhuttu myös tekoälyn käytöstä esseiden ja opinnäytetöiden kirjoittamisessa. Tekoälyn tuotos ei ole plagiaatti, koska se on aina uusi teksti - mutta ei se ole opiskelijan itsensä kirjoittamakaan, joten huijauksesta siinäkin on kysymys. Tekoäly on kehittynyt taitavaksi tekstin tuottajaksi. Kymmenen vuotta sitten, vuonna 2012 ei vielä puhuttu tekoälystä vaan puhuttiin puppugeneraattoreista. Kirjoitin tänne blogiin otsikolla Kaikenkarvaiset tieteentekijät, kun luin että tällainen silloisen tekoälyn tekemä teksti oli hyväksytty julkaistavaksi tieteellisessä lehdessä. Kokeilin tuolloin Mathgen-systeemiä, ja kissani kirjoittivat artikkelin :) Nyt tekoälysovellukset ovat kehittyneet, ja yhdellä komennolla saa varsin laadukkaan englanninkielisen esseen. Kyselin tekoälyltä plagiointiin liittyviä kysymyksiä ja sain hyvin sujuvaa tekstiä. Tässä esimerkki, kysyin How many students plagiarize in higher education? ja seuraavassa on tekoälyn vastaus. Aika hyvä, eikö vaan?

"It is difficult to determine the exact percentage of students who engage in plagiarism in higher education, as this can vary widely depending on the institution, the subject area, and the specific assignment or assessment. Some studies have estimated that anywhere from a small percentage to a significant percentage of students may engage in some form of plagiarism at some point during their higher education experience.

One study published in the Journal of Business Ethics found that approximately 20% of students admitted to copying and pasting text from a source without proper citation, while another study published in the Journal of Academic Ethics found that approximately 40% of undergraduate students admitted to plagiarizing. However, it is important to note that these studies may not be representative of all higher education institutions and the results may not be directly comparable due to differences in methodology and sample size".

 

Plagioinnin toteaminen on helppoa ja siitä on opiskelijalle - muualla kuin Suomessa - seuraamuksia, mutta ostettujen kirjallisten töiden osoittaminen ostetuiksi on edelleen vaikeaa. Ja tekoälyn tuottamien englanninkielisten tekstien toteaminen tekoälyn tuottamiksi on myös vaikeaa ellei opiskelija vahingossa paljasta tekoaan. Seuraavalla kerralla tekoäly vastaa eri sanoin, eikä esimerkin sanoja tuossa järjestyksessä ole julkaistu missään. Tekoälyn käytön takia englanninkielisellä korkeakoulutusalueella on jo alettu siirtyä esseiden kirjoittamisesta takaisin tentteihin ja suullisiin arviointikeskusteluihin, joissa opettaja tapaa opiskelijansa. Toki Suomessakin on yliopistoissa aloja, joissa toimitaan näin sen jälkeen, kun on huomattu opiskelijoiden itsenäisesti "kirjoittamien" esseiden olevan toinen toisensa kopioita. Asia on opettajan vastuulla, niin kuin on moneen kertaan todettu. Jos opettajan moraali pettää tai osaaminen ei riitä, opiskelija voi saada tutkinnon huijaamalla, ainakin tulosta tahkovissa ammattikorkeakouluosakeyhtiöissä.  

1 kommentti:

  1. Laput silmillä kulkee TENK ja Arene, mantrana "Suomessa ei ole plagiointia, Suomessa ei ole plagiointia".

    VastaaPoista