Whistleblowing, jolle ei ole hyvää suomen kielistä vastinetta, eli vilppiepäilystä ilmoittaminen ei kannata. Siinä voi joutua työpaikkakiusaamisen kohteeksi, häirityksi, syrjityksi ja irtisanotuksi. Mutta sitten kun on eläkkeellä, niin nuo asiat eivät haittaa. Kuten vanha sanonta julkisella sektorilla oli: totuuden voi kuulla vain lasten ja eläkeläisten suusta. Kävin sitten ilmoittamassa.
Luin artikkeleita lehdestä Journal of Academic Ethics (se lehti jonne TENK aikanaan teki artikkelistani seitsemänsivuisen valituskirjelmän, eräänlaisen valtiollisen sensuuriyrityksen ilman menestystä). Huomasin yhdessä artikkelissa mielenkiintoiselta kuulostavia viitteitä aiheesta whistleblowing ja ajattelin lukea niitäkin. Mutta kun ei niitä ollut olemassa. Tarkastin saman tien artikkelin kaikki 29 lähdettä. Niistä ainakin 19 oli tekoälyn tuotoksia. Ilmoitin löydökseni lehden päätoimittajalle ja SpringerNaturen etiikkaryhmälle. Sain vakiovastauksen että "otamme asian erittäin vakavasti", mitä organisaatiot käyttävät erilaisten ilmiantojen yhteydessä. Monestihan se merkitsee samaa kuin "emme todellakaan aio tehdä asialle mitään". Sain lehdeltä ja Springeriltä myös tiedon, että minulle ei tiedoteta mitään asian etenemisestä.
Muistin sitten Retraction Watch-yhteisön ja laitoin sinne samat asiat ja tekemäni evidenssin tiedoksi.
Retraction Watch kirjoitti asiasta, käykäähän lukemassa! Onpahan asia nyt ainakin julkinen ja ihmetelkäämme yhdessä, millainen on referee-menettely lehdessä Journal of Academic Ethics - vai onkohan tuotakaan artikkelia kukaan lukenut ennen minua? Ehkäpä teköäly hoitaa myös tieteellisten artikkelien tarkastuksen? 🙈🙉🙊
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti