Fusk och plagiering

Ruotsissa on ryhdytty tuumasta toimeen: vuonna 2008 maan korkeakouluista erotettiin lähes 400 opiskelijaa vilpin takia. Näin uutisoi lehdistö helmikuussa 2009 Ruotsin radion tekemän selvityksen perusteella. Muun muassa Wasabladet uutisoi asiasta 27.2.2009, lehden pääkirjoituksen nimi oli Det akademiska fusket.

Yleisin vilpin muoto Ruotsissakin oli plagiointi, mutta myös perinteisiä lunttilappuja käytetään vielä. Uusia "lunttilappuja" ovat tietysti kännykät, joihin voi kirjata asioita ja kokeen aikana voi laittaa tekstarin oppimateriaalin ääresä odottavalle ystävälle, joka tekstittää oikean vastauksen pikavauhtia.

Wasabladet oli haastatellut Vaasan Hankenin vararehtori Sören Kockia, joka toteaa olevansa vakuuttunut siitä, että plagiointi on lisääntynyt Suomessa aivan samalla tavoin kuin Ruotsissakin. Kockin mielestä ei ole mitään syytä uskoa, että Suomen ja Ruotsin välillä olisi eroa korkeakouluissa tapahtuvan plagioinnin määrässä.

Tällaista oli siis uutisointi helmikuussa 2009.

Kesäkuussa 2009 Ruotsissa Högskoloverket julkaisi virallisen raportin Disciplinärenden 2008 vid högskolor och universitet. Raportti vahvistaa median tekemän selvityksen tulokset, kun siinä todetaan, että 417 opiskelijaa suljettiin pois opinnoista eri pituisiksi ajoiksi vilpin takia, ja lisäksi 126 opiskelijaa sai varoituksen tekemästään vilpistä. Plagiointia ja sepittämistä ilmoitettiin vuoden 2008 aikana todetun 302 tapausta, joista 256 johti opiskelijan erottamiseen.

***

Wasabladetin helmikuinen pääkirjoitus sai aikaan muutaman kommentin. Nimimerkki Ostraffade brott (kommentar 2) kirjoitti seuraavan viestin, joka esitettäköön nyt ruotsalaisuuden päivän kunniaksi alkuperäisessä muodossaan:

"I detta sammanhang finns det också fusk av allvarligare slag. Det är inte ovanligt att forskare av låg rang eller studerande som i sina examensarbeten kommit på något nytt och värdefullt blivit bestulna på resultatet. Överordnade forskare, docenter och professorer kan i praktiken ostraffat knycka detta utan att den verkliga upphovsmannen har den minsta möjlighet att försvara sina rättigheter. Tom. en rekryt i armén har bättre rättsskydd än personerna lägst ner i den akademiska hierarkin."