1.12.2013

Ruotsin korkeakouluissa plagiointi edelleen yleisin syy erottamiseen

Ruotsissa aiempia Högskoleverketin tehtäviä hoitaa vuoden 2013 alusta Universitetskanslersämbetet. Korkeakouluopiskelussa esiintyvää vilppiä tilastoidaan entiseen malliin, ja tiedot julkaistaan. Julkaisun nimi on Disciplinärenden 2012 vid universitet och högskolor. Vuonna 2012 yli 800 korkeakouluopiskelijaa joutui jonkinlaisen sanktion kohteeksi opiskelussa tekemänsä vilpin vuoksi. Tavallisin sanktio vilpistä oli erottaminen, pienempi osa sanktioista (180) oli varoituksia. 

Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö tai Korkeakoulujen arviointineuvosto ei tilastoi vilppiä korkeakouluissa. Tutkimuseettiselle neuvottelukunnan toimintakertomuksen mukaan sille ilmoitettiin vuonna 2012 yhteensä viisi tapausta, joissa oli todettu vilppiä. Nämä olivat kuitenkin tutkijoiden julkasuihin liittyviä tapauksia, eikä yhtään opiskelijan kirjalliseen tuotokseen, esimerkiksi opinnäytetyöhön liittyvää tapausta tuotu esille vuonna 2012.

Ruotsissa suurin vilppimuoto on edellisten vuosien tapaan plagiointi, mutta ilmitulleiden plagiointitapausten määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta. Vuonna 2012 yhteensä 460 opiskelijaa sai sanktion plagioinnista (11% vähemmän kuin edellisenä vuonna). Kuusi korkeakoulua, jotka kaikki olivat taidekorkeakouluja, ei havainnut yhtään vilppitapausta. Kaikki muut korkeakoulut (31) ilmoittivat vilppitapauksia ja raportissa tapaukset esitetään korkeakouluittain. Tapaukset on suhteutettu opiskelijamääriin. 

Viime vuotiseen tapaan raportin liitteenä on oikeuden päätöksiä opiskelijoiden tekemistä valituksista, tosin nyt on liitteenä vain kaksi oikeustapausta. Plagiointiin syyllistynyt opiskelija ei onnistunut valituksellaan muuttamaan korkeakoulun päätöstä määräaikaisesta (8 viikkoa) erottamisesta. Tenttivilpin takia kuudeksi viikoksi erotettu opiskelija sen sijaan onnistui kumoamaan erottamispäätöksensä, koska kyseessä oli "sana sanaa vastaan".

Yksi tietty plagiointitapaus - ja koko korkeakoulutuksen laatu pohdintaan

Voiko korkeakoulun hallituksen puheenjohtaja suorittaa tutkinnon johtamassaan korkeakoulussa?
Miten (puheenjohtajan) lopputyön ulkopuoliset tarkastajat valitaan?
Mikä on työn ohjaajan vastuu siitä, että teksti täyttää edes minimaalisesti ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyön kriteerit?
Voidaanko opiskelijalle myöntää ylempi korkeakoulututkinto, jos opinnäytetyö ei täytä tutkinnon osaamisvaatimuksia?
Onko kansallisesti olemassa yhtenäisiä kriteereitä sille, millaista osaamista ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisessa työssä pitäisi vähintäänkin olla?

Tällaisia kysymyksiä pohditaan tänä syksynä Irlannissa, jossa yksi vuonna 2008 hyväksytty Master's Thesis on käynnistänyt laajan kansallisen, jopa ministeriötason keskustelun korkeakoulutuksen ja tutkintojen laadusta. Uutisointi plagiointitapauksesta alkoi viime syksynä, esimerkiksi Irish Independent kirjoitti asiasta vuosi sitten ja uudelleen toukokuussa 2013.

Flan Garvey toimi ITT:n (The Institute of Technology Tralee) hallituksen puheenjohtajana vuosina 2001-2013. Hän suoritti tuossa samaisessa korkeakoulussa Master of Arts tutkinnon vuonna 2008. Neljä vuotta sen jälkeen, vuonna 2012 yhteensä 26 ITT:n opettajaa kyseenalaisti Garveyn opinnäytetyön laadun. Sen sanottiin sisältävän sivukaupalla plagiointia, lähdeviittaukset olivat sekavat, kirjoitustyyli ja työn sisältö ei täyttänyt ylemmän korkekoulututkinnon lopputyölle asetettuja kriteereitä. Wikipedia-artikkeli Flan Garveystä sisältää myös plagioidut sivumäärät ja plagioinnin lähteet.

Network for Educational Standards ylläpitää Irlannissa samannimistä blogia, johon tästä Traleen plagiointitapauksesta on koottu kaksi pitkähköä blogikirjoitusta. 14.10.2013 ilmestyi QQI: The Tralee Challenge ja seuraavana päivänä The Chairman's Thesis. Blogiin on linkitetty myös 25-sivuinen analyysi Garveyn tekstin tasosta, sen puutteista ja puutteellisista lähdeviittauksista. Raportissa todetaan lopuksi:
- ennen tarkastukseen jättämistä tekstiä ei oltu oikoluettu, kirjoitusvirheitä ja kielioppivirheitä on läpi työn, jopa otsikon sana education oli kirjoitettu väärin,
- teksti osoittaa piittaamattomuuta tai tietämättömyyttä kaikkein perustavammastakin tieteellisen kirjoittamisen tavasta (viittauskäytännöistä),
- työssä ei ole yhtenäistä teemaa tai tarkoitusta,
- työssä ei näy minkäänlaista yleisesti hyväksyttyä ymmärrystä tieteellisestä työstä.

Tarkastelussa oleva Master's Thesis on pitkä, lähes 300-sivuinen teksti, jossa on useita kymmeniä sivuja sanatarkkoja kopioita aiemmin julkaistuista lähteistä ilman lähdeviitteitä. Jos lähdeviitteitä on, ne eivät ole yhtenäisesti muotoiltuja vaan samaankin tekstiin on viitattu usealla eri tavalla. 

Plagioinnista puhuminen ei ole helppoa Irlannissakaan. Plagioinnin esille ottaneet saivat moitteita asian tuomisesta julkisuuteen. ITT:n rehtori Dr Oliver Murphy esitti uhkauksia, että asian julkisuuteen vuotaneet kohtaavat kurinpidollisia toimia ("disciplinary actions"). Ja sitten tämäkin uhkaus vuodettiin julkisuuteen - kirjoituksia aiheesta esimerkiksi täällä tai edellä mainitussa Wikipedia-artikkelissa. Eikä plagioinnista tai sen seuraamuksistakaan oikein osata päättää. Plagioinnin selvittämiseksi nimetty ensimmäinen kolmihenkinen asiantuntijaryhmä jätti asiasta lausuman, jonka mukaan Garveyn työ on plagiaatti, ja se ei oikeuta ylempää korkeakoulututkintoon. Garvey kuitenkin vetosi omaan korkeakouluunsa ja se päätti asiantuntijaryhmän päätöksen vastaisesti, että tutkinto oli oikeutettu, koska Garvey ei ymmärtänyt että plagiointi voi olla tahatonta (en tiedä osasinko kääntää The Chairman's Thesis -tekstiä, näin asia on ilmaistu: "On an appeal by Mr Garvey to a committee that was appointed by IT Tralee, the decision that the MA was unjustified was reversed on the basis that Garvey didn’t understand that plagiarism could be unintentional.")


Garvey erosi ITT:n hallituksen puheenjohtajan pallilta heinäkuussa 2013. Hän on kuitenkin ilmoittanut jatkavansa opintojaan ja tekee väitöskirjaa - samaan korkeakouluun.

QQI, Quality and Qualifications Ireland, siis käsittelee tapausta. Koko kyseisen korkeakoulun (ITT) laatu on arvioitavana, kun QQI pohtii, miten on mahdollista, että tällainen työ on ensinnäkin hyväksytty tarkastukseen ja toiseksi, miten on mahdollista, että se on hyväksytty. Korkeakoulun oikeus antaa jatkotutkintoja (siis ylempiä korkeakoulututkintoja) saattaa olla vaakalaudalla. Kansalliseen keskusteluun on tämän yhden tapauksen myötä palautettu keskustelu koko Technological Institute -järjestelmän tasosta, ja niiden oikeudesta antaa ylempiä korkeakoulututkintoja.