3.8.2021

Konferensseissa tuli puhuttua näin

Osallistuin kesäkuussa kahteen konferenssiin, ensimmäinen oli Tromssassa järjestetty Creating Knowledge. Esitykseni  What's new copycat? Alternative facts in interpretations of RCR guidelines in Finland sujui hyvin! Vauhdikasta esitystäni seuranneet kolmisenkymmentä osallistujaa eivät oikein muuta osanneet kysyä kuin, että miksi TENK muuttaa ohjeitaan ja miksi korkeakouluissa tapahtuva plagiointi salataan. Kutsun tässä esityksessäni plagiointiepäilyjen käsittelyä Suomessa hallinnolliseksi rumbaksi. Kirjoitellaan kirjeitä, laaditaan vastineita, ja määritellään ohjeita ja määritelmiä uusiksi :) Julkaisin esitykseni Slide Sharessa, käykääpäs vilkaisemassa noita "vaihtoehtoisia faktoja": 

https://www.slideshare.net/ErjaMoore/moore-erja-presentation-ck2021

Diassa 6 on TENK:n tilaaman Tutkimusetiikan barometrin englanninkielisen version sivulla 16 julkaistu kuva. Diassa 7 on siitä tehty johtopäätös: 82% vastaajista ei juurikaan tiedä plagiointia tapahtuvan. Itse kun tuijotan kuvaa ja lasken, niin vastaajista 61% on kyllä tietoisia plagioinnista. 

Toinen konferenssi, johon osallistuin oli European Conference on Academic Integrity and Plagiarism 2021. Jos vilkaisette konferenssin ohjelmaa, niin näette kuinka paljon esityksiä oli. Itse pääsin esittämään esitykseni heti ensimmäisenä konferenssipäivänä aloitusluennon jälkeen ja hyvin sekin meni, vaikka aloitin esitykseni tunti sen jälkeen, kun sain toisen koronarokotteeni :) 

Ennen esityksen hyväksymistä pitkät abstraktit kävivät kahteen kertaan referee-menettelyssä. Esitykseni otsikko oli Accuracy of referencing in Master's theses reflecting integrity in academic writing.  Koko pitkä abstrakti on julkaistu abstraktikirjassa täällä, sivuilla 170-171. Aineistonani ovat Theseuksessa vuonna 2020 julkaistut Master's theses/YAMK-opinnäytetyöt, joista otin satunnaisotoksen ja katsoin kaikista töistä viittausten asianmukaisuuden. Päätulokset voitte lukea tuosta abstraktista. Konferenssin jälkeen olen tehnyt kolme ilmoitusta eri ammattikorkeakouluihin tässä otoksessa ilmenneistä plagioinneista, pari ilmoitusta on vielä "vaiheessa".  




 

2.5.2021

Vastauksia hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyilmoituksiin vuonna 2021, osa 1

Artikkelini korkeakoulujen vastauksista vuonna 2018 tekemiini ilmoituksiin plagioinnista YAMK-opinnäytetöissä julkaistiin vuonna 2019 sähköisesti ja vuonna 2020 paperiversiossa lehdessä Journal of Academic Ethics. Asia ja otsikko oli, että vastaukset ja käsittelyt ovat epäyhtenäisiä ja plagiointikin määritellään eri tavoin eri korkeakouluissa. Artikkelin kirjoitusaikana osa tapauksista oli TENK:n lausuttavana. Artikkelista TENK hermostui, vaikka lausuntoja siinä ei vielä analysoitukaan, ja kirjoitti lehdelle piiiitkän kirjeen, josta kerroin jo viime vuoden postauksissa. 

Toimintakertomuksessa 2019 TENK ei kerro näistä lausunnoista mitään, vaan kuittaa, että "Muut vuonna 2019 annetut lausunnot koskivat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöiden plagiointiepäilyjen käsittelyä ammattikorkeakouluissa."

Laitoin alkuvuodesta 2021 kymmenen ilmoitusta hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyistä eri ammattikorkeakouluille. Vastauksia on tipahdellut ja epäyhtenäiseltä käsittely näyttää edelleen, vaikka HTK2012-ohje on edelleen voimassa. Näin on vastattu:

Turun amk käsitteli asiallisesti ja HTK-ohjeen mukaisesti. Plagiointi todettiin.

Lapin amk käsitteli asiallisesti ja HTK-ohjeen mukaisesti. Plagiointi todettiin.

Savonia käsitteli asiallisesti ja totesi piittaamattomuuden (ilmoitukseni koski virheellisiä  lähdeviitteitä).

Metropolia teki päätöksen asian käsittelyn lopettamisesta, plagiointia tai piittaamattomuutta ei löytynyt. Yksisivuisen esiselvityksessä todetaan, että "Työ on ennen hyväksymistä tarkastettu kahteen kertaan plagioinninpaljastusohjelmalla, eikä toinen tarkistusraportti tunnistanut plagiointia ensimmäisen raportin perusteella tehtyjen korjausten jälkeen." (=ensimmäisessä tuli esille plagiointia, eikä vaan?) Esiselvityksessä ei käsitellä ilmoituksessa osoittamiani samankaltaisuuksia aiempien tekstien kanssa tai virheellisiä lähdeviitteitä. Rehtori kertoo päätöksen perustelut seuraavin sanoin: "Lausunnossaan esiselvittäjä toteaa, että esiselvityksen perusteella ei synny vaikutelmaa tarkoituksellisesta plagioinnista tai anastamisesta, muusta piittaamattomuudesta tai pyrkimyksestä johtaa tiedeyhteisöä harhaan."

Centria käsitteli asian esiselvityksessä. Plagiointia, itseltä plagiointia tai lähdeviittausvirheitä ei todettu. 

Haaga-Helia toteutti esiselvityksen "sisäisenä selvityksenä" ja teki päätöksen. Vilppiä ei löytynyt, sen sijaan oli puutteita lähdeviitetekniikassa. Esiselvittäjä piti ilmoitustani muutamassa kohdassa moitittavana, ja jopa asiattomana. Kun olin verrannut tämän opinnäytetyön tekstiä kahdeksaan eri teokseen, yksi niistä olikin kirjoittajan vuonna 2009 toisessa ammattikorkeakoulussa valmistunut amk-opinnäytetyö. Minun olisi pitänyt tietää, että kyseessä oli sama henkilö (eri sukunimi). Nimittäin, aiemman opinnäytetyön tekstin kopioiminen lähdeviitteineen ei ole Haaga-Helian mukaan itseplagiointia vaan AHOT-menettelyyn kuuluvaa aiemmin opitun tunnustamista. 😮 (Centria hyväksyy myös aiemman amk-opinnäytetyön tekstin ja lähteiden siirtämisen YAMK-opinnäytetyöhön, edes lukupäivää ei tarvitse vaihtaa, kahdeksan vuoden takainen lukupäivä käy hyvin.)

LAB-amk:lle lähteneitä ilmoituksia ei käsitelty. Rehtori päätti, että yksi on liian vanha (se joka tuli esille plagioinnin "ketjutuksessa") ja kahta ei tarvitse käsitellä, koska ne eivät ole tieteellisiä töitä.

Hämeen ammattikorkeakoulussa ilmoitustani käsitellään esiselvityksessä. 

Väliyhteenveto: YAMK-opinnäytetöitä koskevien plagiointi-ilmoitusten käsittely ja päätökset ammattikorkeakouluissa ovat edelleen epäyhtenäisiä, minkä totesin TENK:n hermostuttaneessa artikkelissa, jonka otsikko oli Inconsistent responses... 

1.4.2021

TENK ei lausu - kolme (naista) jääväsi itsensä

Kirjoitin täällä blogissa ennen joulua, että tein Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle lausuntopyynnön heidän omista sanomisistaan, eli lehdelle Journal of Academic Ethics lähetetystä kirjeestä ja pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoofin julkisuuteen antamista lausumista. 

Sain vastauksena pöytäkirjanotteen TENK:n 12.2.2021 kokouksesta, jossa todetaan:

"TENK ei anna lausuntoa TENKin esittämistä kommenteista. TENK antaa lausuntoja
viranomaisille tai HTK-prosesseihin liittyen. TENK huomauttaa, että TENKin jäsenille ei voi osoittaa lausuntopyyntöjä. Yhteydenotot tulee ohjata TENKiä koskevissa asioissa aina
TENKin viralliseen osoitteeseen, ei yksittäisille jäsenille. Riitta Keiski, Sanna-Kaisa Spoof ja Iina Kohonen jääväsivät itsensä asian käsittelystä ja poistuivat kokouksesta."

Pöytäkirjanotteessa ei anneta perusteluja sille, minkä takia puheenjohtaja Riitta Keiski, pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof ja TENK:n erityisasiantuntija Iina Kohonen jääväsivät itsensä, miten jääviydestä päätettiin ja missä vaiheessa kokousta he itsensä jääväsivät. Jäävääminen on tuossa kirjoitettu asian käsittelyn jälkeen, ei ennen asian käsittelyä. Olisiko teillä lukijoilla arvauksia, mistä tässä jääviys-hommassa mahtaa olla kysymys?

TENK antaa lausuntoja HTK-prosesseihin liittyen, mutta ei kuitenkaan anna lausuntoa omasta kirjeestään lehdelle Journal of Academic Ethics eikä julkaise tuota tekstiä, jossa on useita HTK-ohjeesta poikkeavia väitteitä. 

Muuten, Tutkimusetiikan barometri on ilmestynyt myös englanniksi. TENK vetoaa kirjeessään lehdelle Journal of Academic Ethics tähän barometriin, että Suomessa ei juurikaan ole plagiointia. (Ja siihen, että ilmoituksia plagioinnista tulee TENK:lle vain muutamia vuodessa.) 

Lukaiskaapas barometri läpi, suomeksi tai englanniksi - tutkittiinko siinä plagioinnin yleisyyttä suomalaisissa korkeakouluissa? No ei tutkittu tuossa eikä ole kukaan muukaan asiaa tutkinut Suomessa. 

Sen sijaan Ruotsin korkeakoulutus jatkaa avointa linjaa vilpin raportoinnissa. Disciplinärenden 2019 och 2020vid universitet och högskolor kertoo tämän hetken plagiointitilanteesta Ruotsin korkeakouluissa. Ruotsin tavasta paneutua plagiointiin jo opintojen aikana kerroin aiemminkin, piti ihan käydä selaamassa milloin. Ainakin vuonna 2012 on tällainen tietoisku:
Plagiointi ja vilppi Ruotsin korkeakouluissa vuonna 2011. Tuo on perehtyneesti kirjoitettu blogikirjoitus vaikka itse sanonkin. (Liekö kukaan lukenut, ehkä ei :)


4.3.2021

Vielä muutama ilmoitus lähti TENKn lomakkeella

Edellisessä postauksessani kerroin TENK:n lomakkeesta, jolla plagiointiepäilyt pitää ilmoittaa suoraan organisaation ylimmälle johtajalle. 

Tämän vuoden puolella olen laittanut 10 ilmoitusta eri ammattikorkeakouluille, nämä YAMK-opinnäytetyöt on julkaistu vuonna 2019, 2020 tai 2021. Ilmoituksia lähti Metropolialle (esiselvitys alettu), Turun amk:lle (esiselvitys aloitettu), Centrialle (esiselvitys aloitettu ja lopetettu), LAB-amk:lle 3 kpl (ei vastausta, näistä yksi oli kahta vuotta vanhempi opinnäytetyö, tuli esille plagioinnin "ketjutuksessa"), Lapin amk:lle (esiselvitys aloitettu). Laitoin helmikuussa ilmoitukset myös Savoniaan (ei vastausta) ja Haaga-Heliaan (esiselvitys aloitettu) ja tänään laitoin vielä yhden ilmoituksen, tällä kertaa Hämeen ammattikorkeakoululle. 

Nyt YAMK-opinnäytetöissä taitaa olla vähemmän suoraa kopiointia kuin aiemmin, mutta sitäkin on. Paljon on muokattua kopiointia, eli on opittu muokkaamaan tekstiä niin paljon että plagiaatintunnistin ei tunnista. Välillä tekstiä on muokattu niin paljon, että lukijana luen uudelleen ja uudelleen ja ihmettelen, että mitähän  tuolla lauseella tarkoitetaan. Kahdessa opinnäytetyössä on itseltä plagiointia (aiemman oman opinnäytetyön tekstiä lähdeviitteineen julkaistaan uudelleen). Monessa työssä on paljon virheitä lähdeviittausmerkinnöissä - aiemmin jo kerroin siitä, että aakkostus saatetaan ottaa niin kirjaimellisesti, että julkaisun kirjoittajatkin aakkostetaan. Joskus etunimi ja sukunimi menevät sekaisin, varsinkin jos kirjoittaja on eri kielialueelta. Voi siis olla aito virhe, kun joku on tulkinnut lukemansa teoksen kirjoittajan etunimen sukunimeksi ja viittaa väärin etunimellä. Kun tämä virhe sitten kopioituu tekstinsisäisenä lähdeviitteenä ja lähdeluettelomerkintänä, kyse on plagioinnista - varsinkin kun pääosa muistakin lähteistä on kopioitu (mahdollisine virheineen). Molemmissa tapauksissa kyse on myös siitä, että kukaan ei lukenut lähdeluetteloa ennen työn hyväksymistä - kyllä ohjaajan ja tarkastajan olisi helppo huomata etunimivirhe, jos vaan tulisi opiskelijan teksti edes kerran luettua. Niinpä meillä on nyt julkaistuna opinnäytetöitä, joissa viitataan tekstissä vaikkapa Marie & Peter ja lähdeluettelossa teos löytyy sukunimestä riippumatta M-kirjaimen kohdalta.   



13.2.2021

Uusia ilmoituksia TENK:n lomakkeella

Laitoin helmikuun alussa muutamia ilmoituksia vilppiepäilystä tuoreissa YAMK-opinnäytetöissä ammattikorkeakouluille. Nämä kaikki olivat Theseuksessa julkaistuja töitä (kaikkia valmistuneita YAMK-töitä ei julkaista). 

TENK on laatinut vilppiepäilyn  ilmoittajalle lomakkeen. Se on nimeltään  Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyn ilmoituslomake (DOCX). Lomake on TENK:n nettisivuilla, josta sen voi ladata omalle tietokoneelleen. Lomakkeen voi täyttää sähköisesti, mutta sitä ei voi muokata. Lomakkeessa on seitsemän sivua. Ensimmäisellä sivulla on Ohjeita ilmoituksen tekijälle. Ohjeen mukaan "Ilmoitus toimitetaan suoraan organisaation rehtorille/johtajalle. Rehtorin/johtajan yhteystiedot löytyvät organisaation verkkosivuilta." Lisäksi muistutetaan julkisuuslaista:

"TENKin toimintaa ohjaa laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta" (...) "Näin ollen kenellä tahansa on pääsääntöisesti oikeus saada tieto TENKille lähetetyistä HTK-prosessin asiakirjoista niiltä osin kuin niihin ei sisälly salassa pidettäviä osia (esim. terveystietoja tai yrityssalaisuuksia)".

 

Lomakkeessa ilmoitetaan ensin ilmoittajan tiedot, sitten epäillyn tiedot, ja sitten valitaan valikosta mistä epäilystä on kyse (ohjeen mukaan pitäisi valita yksi, mikä johtaisi siihen että samassa työssä olevista vilpin eri muodoista ja piittaamattomuudesta pitäisi tehdä eri ilmoitukset. Olen ohjeen vastaisesti  ruksannut useamman kohdan). Kohdassa 4 (tapahtumainkulku) todetaan näin: 

"Kerro lyhyesti, mistä asiassa on kyse. Lisätietoja kuten asian kannalta keskeistä todistusaineistoa voi tarvittaessa esittää liitteissä."

Tässä on ensimmäinen kohta, jossa aletaan käyttää rikossanastoa, eli puhutaan keskeisestä todistusaineistosta. Kohdassa 5 pyydetään nimeämään julkaisu, josssa HTK-loukkauksen epäillään tapahtuneen ja sitten velvoitetaan ilmoittajaa: "Plagiointia epäiltäessä on osoitettava plagioitu tekstikohta." Tässä vastuu plagioinnin osoittamisesta (todistamisesta?) vieritetään ilmoittajalle. Tätä kohtaa on jo aiemmin sovellettu vuosina 2018-2020 niissä selvityksissä, joissa oli päätetty että koko työtä ei tarvitse tutkia, tutkitaan vain ne tekstikohdat, jotka oli ilmoitettu.

Kohdassa 6 kysytään Milloin? ja kohdassa 7 pyydetään uudelleen perustelemaan epäily (plagiointihan piti jo osoittaa kohdassa 5). Kohdassa 8 tulee selvittää asian käsittely muissa organisaatioissa ja kohdassa 9 voi antaa lisätietoja. Kohta 10 on Liiteluettelo, ja nyt ilmoittajaa velvoitetaan uudelleen todistamaan epäily oikeaksi: "Liitteet on numeroitava ja niiden on osoitettava selkeästi tukevan edellä esitettyä epäilyä HTK-loukkauksesta." Kohdassa 11 sitten jo pääseekin allekirjoittamaan ilmoituksen.

Olen käyttänyt tätä ilmoituslomaketta nyt kymmenisen kertaa. Tämän vuoden puolella olen laittanut ilmoitukset Metropolialle, Turun amk:lle, Centrialle, LAB-amk:lle (tänne meni kolme ilmoitusta, caset Lappeenrannassa ja Lahdessa) ja Lapin amk:lle. Turku ja Lappi vastasivat asianmukaisesti ja käynnistivät esiselvityksen välittömästi, noista muista ei ole kuulunut. Nyt on tekeillä on nyt yksi ilmoitus Savoniaan (2021 julkaistu) ja yksi Haaga-Heliaan (2019 julkaistu, oli jäänyt minulta kesken aiemmissa kiireissä, nyt löysin koneeltani). 

Näiden tänä vuonna tekemieni ilmoitusten joukossa on YAMK-opinnäytetöitä, jossa on suoraa plagiointia, itseltä plagiointia ja karmeita virheitä lähdeviittausmerkinnöissä. Voi siis olla että tekstin ja siihen merkatun lähdeviitteen välillä ei ole mitään yhteyttä, asiaa ei ole mainitussa lähdeteoksessa tai sitä ei ole mainitulla sivulla. Voi olla, että viitattu teos ei löydy lähdeluettelosta tai sitä ei ole edes olemassa, tai lähdeluettelossa annetaan väärät bibliografiset tiedot. Ääritapauksessa koko lähdeluettelossa ei ole yhtään kirjoitusohjeiden mukaan ilmoitettua lähdettä. Olen laittanut noihin ilmoituksiini liitteeksi runsaasti esimerkkejä plagioinnista ja piittaamattomudesta ja kaupan päälle analysoinut lähdeluettelon.

***

Viime kesänä Tromssan konferenssi Creating Knowledge peruttiin. Tänä vuonna konferenssi pidetään, esitän (25 min) tällaisen paperin:  What’s new copycat? Alternative facts in interpretations of RCR guidelines in Finland. 

Katsotaan ehtiikö TENK:ltä pyytämäni lausunto aineistoksi tähän konferenssiesitykseen. Nyt on yli 8 viikkoa siitä, kun lähetin lausuntopyyntöni TENK:lle TENK:n omista sanomisista  - ei ole kuulunut vastausta.


29.1.2021

Kovin on hiljaista kaikilla rintamilla

Yli kuukausi sitten laitoin Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle lausuntopyynnön heidän omista sanomisistaan (ks edellinen blogikirjoitukseni), vastausta ei ole kuulunut. 

Syksyllä 2018 siis laitoin kolmisenkymmentä selvityspyyntöä eri ammattikorkeakouluille YAMK-opinnäytetöiden plagioinnista (muutama pyyntö jäi 2019 puolelle). Osa selvitti, osa ei. Jotkut selvittivät asiaa vasta sen jälkeen kun TENK pyysi tekemään varsinaisen tutkinnan. Mitään yhtenäistä käytäntöä esiselvityksissä tai varsinaisissa tutkinnoissa ei noudatettu. Useat amkit ensin kielsivät plagioinnin, sitten myönsivät. Varsinaisten tutkintojen lausunnot ovat hyvin heterogeenisiä, yleisimmin koko opinnäytetyötä ei tutkittu, katsottiin vain ilmoittamani muutamat esimerkit. Toimenpidesuositukset monin paikoin puuttuvat. Asian käsittely päättyy siihen, että todetaan: "no joo, onhan tuo plagiointia" ja piste. Opinnäytetyöt ovat edelleen julkisia ilman "varoitusta" lukijalle, että tekstissä on plagiointia.

Viime vuonna 2020 laitoin muutamia selvityspyyntöjä muutamalle ammattikorkeakoululle YAMK-opinnäytetöiden sisältämästä plagioinnista, osaan ei ole vielä vastattu. Esimerkiksi Poliisiammattikorkeakoulu ei ole tehnyt lupaamaansa varsinaista tutkintaa 7.12.2018 tekemäni selvityspyynnön perusteella. Laitoin heille toisen casen syksyllä 2020, mutta eipä siihenkään ole vastattu. Ei siis ole edelleenkään vakiintunutta käytäntöä, miten asioita selvitetään. 

Syksyllä 2020 tein selvityspyynnön eräästä hoitotyön AMK-opinnäytetyöstä, jonka tekijä on merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa (kaupunginvaltuusto ja -hallitus). Henkilö itse vastasi minulle hyvin ylimielisesti, ammattikorkeakoulun rehtori myötäili ja päätti olla tutkimatta asiaa. Tässähän on mielenkiintoinen kuvio kun kyseinen alumni on kaupunginhallituksessa esimiesasemassa rehtoriin, kun ammattikorkeakoulu on kaupungin omistama osakeyhtiö. Tein myös selvityspyynnön samaisen ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenen vuonna 2015 valmistuneesta YAMK-työstä (toisessa amkissa), mutta kyseinen amk vastasi, että asiaa ei tutkita.

Joulun aikoihin innostuin tutkailemaan Theseusta uudelleen. Katsoin uudempia YAMK-töitä, kun TENK on vakuuttanut sekä Suomessa että kansainvälisesti, että ammattikorkeakoulut ovat korjanneet toimintaansa eikä meillä hyväksytä plagioitua tekstiä. Yhtä helposti plagiointia löytyi kuin pari vuotta aiemminkin. Suoraa plagiointia on ehkä vähemmän, kun on opittu muokkaamaan kopioitua tekstiä, mutta tekstin eteneminen, kopioidut lähdeviitteet ja lähdeluettelomerkinnät osoittavat, että tekijä ei itse  lukenut ilmoittamaansa lähdettä. 

Joissakin YAMK-opinnäytetöissä lähteiden käyttö on erittäin erittäin huolimatonta ja paikoin lähteet näyttävät keksityiltä. Yksi virhe on se, että ohje lähdeluettelon aakkostamisesta kirjoittajan mukaan ymmärretään "konreettisten operaatioiden" kautta niin, että julkaisujen kirjoittajajärjestyskin muutetaan aakkosjärjestykseen. Lopulta lähdeluettelossa ja lähdeviittauksissa ei pidä paikkaansa muut kuin ne, joissa on yksi kirjoittaja tai joissa kirjoittajat alunperinkin ovat aakkosjärjestyksessä. 




18.12.2020

Lausuntopyyntö Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle

MTV Live Uutisissa 24.11.2020 todettiin, että: 

Tiedelehdessä julkaistu Mooren artikkeli on hermostuttanut Suomessa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK), vaikka se pitääkin Mooren plagiointilöydöksiä oikeina. Neuvottelukunnan lehdelle lähettämässä korjauspyynnössä pidetään Mooren toimintaa epäeettisenä ja muistutetaan, että Moore ei edusta mitään virallista organisaatiota.


Näin on. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on lähettänyt artikkeliani koskevan kirjeen lehdelle Journal of Academic Ethics 3.7.2020. Lehti pyysi minulta vastineen, jonka lähetin lehdelle 30.7.2020. TENK:n kirjettä tai vastinettani ei ole julkaistu lehdessä tai TENK:n sivuilla. 

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on "opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka edistää hyvää tieteellistä käytäntöä, ennaltaehkäisee tiedevilppiä sekä edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua ja tiedotusta."   Kaudella 2019-2021 TENK toimii seuraavalla kokoonpanolla

Puheenjohtaja on Professori, dekaani Riitta Keiski, Oulun yliopisto

Varapuheenjohtaja on Professori Erika Löfström, Helsingin yliopisto

Neuvottelukunnan jäseniä ovat: 

  •  Johtava tutkija Kari Hämälainen, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
  • Lakiasiainjohtaja Matti Karhunen, VTT
  • Kehitysjohtaja Leena Liimatainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Erityisasiantuntija Susanna Näreaho, Metropolia
  • Professori Riitta Salmelin, Aalto yliopisto
  • Ohjelmajohtaja Sirpa Thessler, Luonnonvarakeskus
  • Apulaisprofessori Aleksi Tornio, Turun yliopisto
  • Professori Risto Turunen, ltä-Suomen yliopisto

Olen lähettänyt TENK:lle lausuntopyynnön koskien neuvottelukunnan lehdelle Journal of Academic Ethics lähettämää kirjettä. Tässä lausuntopyyntöni tekstiosa: 

"Lausuntopyyntö laatimastanne Request for correction concerning the article by Erja Moore published in 2019, titled Inconsistent Responses to Notifications of Suspected Plagiarism in Finnish Higher Education, Journal of Academic Ethics (2020) 18:1–16.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Riitta Keiski ja pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof ovat lähettäneet 3.7.2020 minua koskevan kirjeen lehdelle Journal of Academic Ethics. Kirje on nimetty suomen kielellä oikaisupyynnöksi ja englannin kielellä korjauspyynnöksi (request for correction). Siinä on saatekirjeen lisäksi julkaistavaksi tarkoitettu teksti (kohdat 1-3) ja ei-julkaistavaksi tarkoitettu teksti (kohdat 1-7). Julkaistavaksi tarkoitettu korjauspyyntö ei kuitenkaan sisällä tietoa siitä, mitä pyydätte korjattavaksi. Kirjeessä on lukuisia epäselviä kohtia ja toimintaani kyseenalaistavia lausumia.  

Lausuntopyyntööni 29.10.2020 olen saanut vastaukseksi pöytäkirjanotteita, joista selviää, että neuvottelukunta on tehnyt yksimielisen päätöksen yllä mainitun kirjeen lähettämisestä. Olette kokouksessanne 7.4.-8.4.2020 päättäneet ottaa ”Mooren artikkelin seuraavan kokouksen asialistalle”. Kokouksessa 9.6.2020 Iina Kohonen ja Sanna-Kaisa Spoof ovat esitelleet asiaa, olette keskustelleet asiasta, todenneet että artikkelissani on virheitä, ja että olen toiminut epäeettisesti. Olette tehneet tulkinnan aineistonkeruusta ja epäeettisestä toiminnasta olematta yhteydessä minuun. Lehdelle Journal of Academic Ethics lähettämänne kirje on kantelun tyyppinen, ja siinä esitetään minuun ja toimintaani kohdistuvia syytöksiä, jotka pääosin eivät koske artikkelin sisältöä. Varsinaisessa korjauspyynnössä ei esitetä korjauksia. Olette käsitelleet 3.7.2020 lähetetyn kirjeen kokouksessanne 26.8.2020.

Pyydän lausuntoanne ja perustelujanne 3.7.2020 lähettämänne kirjeen sisältöön. Lisäksi pyydän teitä käsittelemään ja perustelemaan Sanna-Kaisa Spoofin MTV Live Uutisissa 24.11.2020 esittämät tulkinnat ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyöstä ja HTK-ohjeen käytöstä."

Olen liittänyt lausuntopyyntööni taulukon, jossa TENK:n lähettämän kirjeen teksti on vasemmassa sarakkeessa ja perustelu- ja täsmennyspyyntöni oikeassa sarakkeessa. 

TENK:n kirje lehdelle on pitkä, siinä on monia minuun ja toimintaani kohdistuvia syytöksiä ja omituisia väittämiä, kerron niistä tarkemmin myöhemmin. (Jos haluatte lukea TENK:n lähettämän kirjeen ja vastineeni siihen niin laittakaa pyyntö sähköpostina tai kommenttikenttään). Joitakin kohtia kerron jo nyt, että pääsette jyvälle asiasta: 

- TENK sanoo, että artikkelissani on factual errors, joita ei kuitenkaan nimetä. 

- Minua ja lehteä syytetään yleisen tietosuoja-asetuksen rikkomisesta, mutta TENK ei nimeä mitä asetuksen kohtaa on rikottu ja miten. 

- TENK kertoo kansainväliselle lehdelle että minä olen käyttänyt vääriä perusteluja ja että olen  ottanut epäreilua etua sekä 1) lehdeltä Journal of Academic Ethics että 2) Suomen HTK-prosessista, kun olen jatkanut ilmoitusten tekemistä. Vääriä perusteluja ja saavuttamiani etuja ei kuitenkaan nimetä. 

- TENKin mukaan Theseuksessa julkaistut opinnäytetyöt eivät ole julkaisuja eikä Theseus ole julkaisutietokanta. 

- Ja tässä kirjeessä tosiaan esitettiin ensimmäistä kertaa tuo 24.11.2020 MTV Live Uutisissa ääneen kerrottu väittämä, että meillä olisi kaksi erillistä vilppityyppiä (opiskelija- ja tutkijavilppi) ja kaksi erillistä ohjeistusta julkaisuissa olevien vilppiepäilyjen tutkimiselle. 

Ja paljon muuta epäselvää, pitkä juttu siis tulossa. 



6.12.2020

MTV Live Uutiset 24.11.2020

Plagiointi kiinnostaa Suomessa harvoja toimittajia. Pohjois-Karjalan mediassa (YLE Pohjois-Karjala, Karjalainen) aihe ei ole ylittänyt uutiskynnystä syksyn 2018 jälkeen, vaikka ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon julkaistujen opinnäytetöiden plagioinneista on tehty jos jonkinnäköisiä päätöksiä ammattikorkeakouluissa, Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja Tutkimuseettisessä neuvottelukunnassa.

MTV Live Uutiset esitti 24.11.2020 yhdenlaisen päivityksen aiheeseen. Siellä kiinnostuttiin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan lausunnoista sen jälkeen, kun Tutkimuseettinen neuvottelukunta lähetti "korjauspyynnön" lehdelle Journal of Academic Ethics koskien lehdessä julkaistua artikkeliani (tietoja artikkelista edellisissä päivityksissäni). 

Tässä poimintoja uutisesta: 

"Neuvottelukunnan pääsihteerin Sanna-Kaisa Spoofin mielestä yamk-opinnäytetöiden plagiointipaljastuksissa Moore on käyttänyt liian järeitä toimenpiteitä varsinaisiin epäkohtiin nähden, ja samalla on sekoitettu keskenään tiedevilppi ja opiskelijavilppi."

Spoof puhuu: "No siinä hän osuu oikeaan, että plagiointia sieltä löytyi, mutta tää selvityspyyntö sinänsä millä tavalla nämä opinnäytetyöt sitten tarkastettiin, niin tää tarkastustyökalu oli oli  turhan järeä, tähän tarkoitukseen."

Ahjopalo kysyy: "Mitä tarkoitat tällä?"

Spoof vastaa: "Tiedevilppi ja ja opiskelijavilppi on eri asia, elikkä tässä tää plagiointiepäily kohdistu opinnäytetöihin, ja nehän on harjoitustöitä joissa opiskelijat vasta harjoittelee muun muassa tieteellistä kirjoittamista. Ja sitten niinku niissä se vastuu on erityisesti opinnäytetöiden ohjaajilla et sinne se pitäs se huomio tässä erityisesti kiinnittää. Ja sitten meillä taas Tutkimuseettinen neuvottelukunta on antanut niinku ammattitutkijoille ohjeiston siitä, että mitä on tiedevilppi ja miten sitä tutkitaan ja nää opintotyöt, niin niitä ei pitäs opiskelijoiden tekeminä tässä raskaassa prosessissa lähtee selvittämään. Suurin vastuu tässä on näiden opinnäytetöiden ohjaajilla ja ilman muuta sitten ammattikorkeakouluilla, et siellä on ollut puutteita näiden ohjaajien osaamisessa, mutta että kun tää asia sitten nousi nousi esiin niin ammattikorkeakoulut ovat kyllä parantaneet ja ovat ohjanneet opettajia sitten koulutukseen liittyen tähän tutkimuseettiseen osaamiseen."

Ahjopalo puhuu:

"Vaikka pääsihteeri Spoof sanookin, että selvitysprosessi on liian raskas Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle, neuvottelukunnan omilla nettisivuilla annetaan ymmärtää toisin.  Näemme nyt ruudussa tekstin. Sivuilla kerrotaan, että myös ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojen opinnäytteisiin kohdistuvat epäilyt tutkitaan."

 "Myös maisteritasoisen, mukaan lukien ammattikorkeakoulujen ylemmät tutkinnot, tai sitä korkeamman oppiarvon saavuttamiseksi tehtyihin tieteellisiin opinnäytteisiin kohdistuvat HTK-loukkausepäilyt tutkitaan näiden ohjeiden mukaan, vaikka opinnäytettä ei olisi julkaistu."


Toimittaja Ahjopalo haastatteli myös minua. Jos asia kiinnostaa niin käykää katsomassa uutinen, kestää kahdeksan minuuttia. Otsikko on: Räikeitä plagiointeja opinnäytetöistä löytänyt nainen paljastaa: "Siellä on ylempiä toimihenkilöitä sekä politiikassa ja kunnanvaltuustoissa toimivia henkilöitä"

TENKn lehdelle Journal of Academic Ethics lähettämässä korjauspyynnössä sanottiin ylläolevan haastattelulainauksen tapaan, että meillä on Suomessa kaksi eri vilppityyppiä (academic ja scientific) julkaistuissa teksteissä ja kaksi eri tutkimusprosessia, ja että (vain) minä olen tulkinnut HTK-ohjeen väärin. (Onneksi HTK-ohje on aikanaan käännetty myös ruotsiksi ja englanniksi ja lehden oli helppo tarkistaa, että TENK puhui omia ohjeitaan vastaan.)

Tunnistatteko te vilppityypit ja oletteko nähneet TENKn puheiden mukaisia ohjeistuksia? Laittakaahan kommentteja! 

Mitäs mieltä olette, pitäisikö ammattikorkeakouluissa opettavien tietää plagioinnista ja opinnäytetyön eettisistä kysymyksistä jo opettajaksi mennessään? Miten jälkikäteisellä "pakkokoulutuksella" saadaan korjattua viimeisen kymmenen vuoden aikana hyväksytyt vilpilliset opintosuoritukset ja opinnäytetyöt? 

9.8.2020

Korkeakouluissa laaditut plagiointia koskevat asiakirjat ovat julkisia, liitteineen

Otsikko on itsestäänselvyys. Olen yli kymmenen vuoden ajan pyytänyt eri yliopistoista plagiointitapausten käsittelyä koskevia asiakirjoja. Vakiotekstini on ollut "Pyydän asiakirjoja xx plagiointitutkimusta varten." Yliopistoista olen aina saanut vastauksena asiakirjat, monesti ne ovat tulleet jo samana päivänä. 

Ammattikorkeakouluilta plagiointia koskevien asiakirjojen saaminen on ollut vaikeaa. En ole saanut asiakirjoja ollenkaan tai sitten on laitettu vain osa. Annetaan ehkä päätös, mutta ei liitteitä, joihin päätös perustuu. Kysyin asiaa EOA:lta tammikuussa 2019. Eduskunnan oikeusasiamies on tehnyt asiasta päätöksen 8.6.2020, jossa tuo itsestäänselvyys todetaan: julkisia ovat, liitteineen. Päätös on julkaistu 13.7.2020 hieman lyhennettynä ilman nimiä otsikolla Ammattikorkeakoulu menetteli asiakirjapyynnön käsittelyssä lainvastaisesti

https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/101/2019

Kysyin eduskunnan oikeusasiamieheltä, että voinko julkaista päätöksen nimineen, vastaus oli kyllä. 

Kysyin, voinko julkaista myös rehtori Petri Raivon asiaan 1.3.2019 kirjoittaman vastineen, vastaus oli kyllä. 

Kysyin myös, että voinko itse kääntää päätöksen ja rehtorin vastineen englanniksi, vastaus oli kyllä. Tätä kysyin siksi, että valmistelen konferenssiesitystä ja tieteellistä artikkelia, jossa on aineistona plagioinnin käsittelyä koskevat asiakirjat korkeakouluissa ja Tutkimuseettisessä neuvottelukunnassa.

Voin tietysti julkaista rehtorin kirjoittaman vastineen täällä blogissakin, jos teillä lukijoilla on kiinnostusta? 

Tältä kesältä Creating Knowledge -konferenssi peruttiin. Tarkoitukseni oli esittää siellä analyysini plagioinnin luovista tulkinnoista ammattikorkeakouluissa ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan lausunnoissa. Konferenssi peruuntui, hyväksytyt abstraktit kuitenkin julkaisiin. Tässä minun panokseni otsikolla What's new copycat? Creative interpretations of plagiarism in Finnish higher education. 

Tarkoituksena oli elävöittää esitystä konfenssissa niin, että tanskalaisen tutkijakollegani puhelimesta olisi juuri ennen esitystäni "vahingossa" kuulunut musiikkia, eräs Tom Jonesin kappale. Ehkä tämä pitää nyt unohtaa. Tästä asiasta ei oikein ole hyväksyttyä heittää huumoria. Mietimme kyllä, että ehkä olisi tullut tekijänoikeussyytös musiikin luvattomasta käytöstä. Mutta näin ei siis tehty kun ei edes nähty.










1.5.2020

Vilppiepäilyn varsinainen tutkinta ja päätös (12.8.2019) hakea tutkinnon purkua

Eräänä syksyn 2018 perjantaina (9.11.2018) Karelia-ammattikorkeakoulu tiedotti jo hyväksyttyjen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöiden plagiointiepäilyistä ja niiden käsittelystä: Karelia-ammattikorkeakoulussa paljastunut plagiointitapauksia.Viikonlopun jälkeen maanantaina (12.11.2018) jo tiedotettiin tapauksista tehdyistä päätöksistä otsikolla Karelia-ammattikorkeakoulu tehnyt päätökset plagiointitapausten seuraamuksista. Tässä maanantain tiedotteessa kerrotaan neljästä esiselvityksestä. Kun muut tyytyivät esiselvitykseen, yhden opinnäytetyön tekijä kiisti esiselvityksen tuloksen ja asiasta käynnistettiin varsinainen tutkinta.

Tämän tapauksen ratkaisusta tai muista myöhemmin käsitellyistä plagiointitapauksista ei löydy tiedotetta, mutta rehtorin päätökset tapauksista ovat tilattavissa.

Esiselvitykseen tyytymättömän ex-opiskelijan opinnäytetyötä varten nimitettiin tutkintaryhmä 21.11.2018 ja tutkintaryhmän raportti valmistui 20.5.2019. Rehtori antoi päätöksen asiasta 12.8.2019 (Toimenhaltijapäätös § 73, 3/13.02/2018). Tutkintaryhmän raportin mukaan opinnäytetyössä esiintyy vilppiä ja piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Tutkintaryhmä oli puoli vuotta kestäneen työskentelynsä aikana käsitellyt vain ilmoituksessa olleet neljä kohtaa, jotka se totesi plagioiduiksi. Muutoin tutkintaryhmä viittasi esiselvitysraporttiin. Rehtorin päätöksessä kerrotaan opiskelijan omasta vastineesta seuraavasti:

"XX tuo esille omat näkemyksensä esiselvitysraportin tuloksista, Urkund-raportin hyväksyntärajoista, ammattikorkeakoululaista ja sen velvoitteista ohjaukseen sekä Erja Mooren motiivista kostoon ja julkisuushakuisuuteen viimeaikaisissa ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden vilppitapauksissa."
(En tunne tätä kaveria, emmekä ole tietääkseni tavanneet, joten on vaikeaa päätellä, mitä kostomotiivi mahtaa tarkoittaa. Sen voisi ehkä päätellä, että tekijä itse ei myönnä tehneensä vilppiä, vaan hakee syyllistä toimintaansa muualta.)

Päätöksessä rehtori mainitsee seuraavat toimenpiteet:

1) Karelia-amk hakee YAMK-tutkinnon purkamista (peruuttamista) korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

2) Julkaistu versio merkitään tekstillä:  "Opinnäytetyöstä on sen julkaisemisen jälkeen laadittu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistuksen mukainen esiselvitys, jossa opinnäytetyön todettiin loukkaavan hyvää tieteellistä käytäntöä. Opinnäytetyössä on todettu laajamittaista plagiointia."

3) Päätös ja esiselvitysraportti toimitetaan tekijän työnantajalle.

Päätös on siis tehty 12.8.2019. Aiemmin, syksyllä 2018 Karelia-ammattikorkeakoulu haki opinnäytetyössä todetun plagioinnin takia yhden YAMK-tutkinnon purkamista korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jonka kieltävä päätös tutkinnon purkamisesta tuli 16.9.2019.

Mitäs luulette, mitä tässä tapauksessa on tapahtunut? Asiasta ei ole tiedotettu eikä mediassa asiaa ole käsitelty syksyn 2018 tapaan. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan vuoden 2019 toimintakertomus ei tätä kirjoittaessani ole ilmestynyt. Yritän muistaa tarkistaa miten tämä varsinainen tutkinta ja aiempi korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsitelty tapaus on siinä käsitelty. 





15.1.2020

Vuoden 2019 kuulumiset osa II

Osallistuin kesäkuussa 2019 plagiointia käsittelevään konferenssiin Vilnassa. Pidin konferenssissa esityksen otsikolla:

Inconsistent responses to notifications of suspected plagiarism in Finnish higher education.

Esitykseni aineistona oli 29 ylemmän korkeakoulututkinnon opinäytetyötä koskevat asiakirjat, joissa käsiteltiin opinnäytetyöstä vuonna 2018 esitettyä plagiointiepäilyä. Kunkin korkeakoulun rehtori oli tehnyt asiasta omanlaisensa päätöksen. Kovin eri tavoin eri korkeakouluissa tällaista hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyä käsitellään. Tutkimukseni johtopäätös on esitetty otsikossa: Plagioinnin käsittelyn ja jopa sen ymmärtämisen taso vaihtelee eri korkeakouluissa, vaikka kaikki korkeakoulut ovat sitoutuneet noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjetta hyvästä tieteellisestä käytännöstä (ns. HTK-ohje).

Konferenssiesitysten pitkät abstraktit ovat luettavissa täällä: omani alkaa sivulta 113.

Kirjoitin esitykseni pohjalta artikkelin, joka julkaistiin 17.12.2019 lehdessä Journal of Academic Ethics. Tässä linkki artikkeliini: https://link.springer.com/article/10.1007/s10805-019-09354-0?shared-article-renderer

Koko artikkelin voi lukea korkeakoulujen kirjastojen kautta. Jos sinulla ei ole pääsyä korkeakoulun kirjastoon, mutta kiinnostut artikkelista, niin laitapas viestiä - voin lähettää kirjoittajan kappaleen sähköpostilla.



14.1.2020

Vuoden 2019 kuulumiset, osa I

Vuosi sitten (14.1.2019) ilmestyi YLE:n juttu ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöiden plagiointiselvittelyistä. Jutun otsikko  Ylempien amk-tutkintojen plagiointisoppa sakenee taisi saada jotkut tahot provosoitumaan. (Kuten jutun kuvasta näkyy, minua haastateltiin kesken lumitöiden, joita viime vuonna olikin paljon.) Jo seuraavana päivänä 15.1.2019 ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE julkaisi sivuillaan kannanoton: Plagiointi on aina väärin ja vastuu siitä on ensisijaisesti tekijällä. Tämäkään kannanotto ei kaikkia miellyttänyt.

YLE:n artikkelissa kerrotaan, että yksi tapaus eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta haettiin tutkinnon purkamista. Korkein hallinto-oikeus päätti asiasta 16.9.2019. Päätös ylitti uutiskynnyksen esimerkiksi MTV:llä ja Helsingin Sanomissa ja Turun Sanomissa, mutta ei Pohjois-Karjalan mediassa, vaikka hakijana oli Jensuussa sijaitseva Karelia-ammattikorkeakoulu, joka tiedotti syksyllä 2018 päätöksestään hakea tutkintoa purettavaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä hakemukseensa Karelia ei ole antanut tiedonantoa.

MTV uutisoi asian otsikolla KHO: Insinööri saa pitää tutkintonsa vaikka opinnäytetyö hylättiin kopioinnin vuoksi.

Helsingin Sanomat otsikoi uutisen seuraaasti: Insinööri kopioi osan opinnäytetyöstään, oikeuden mielestä se ei riittänyt tutkinnon perumiseen. (tämä juttu jää maksumuurin taakse)

Turun Sanomat otsikoi uutisen: KHO: Insinöörin opinnäytetyö hyväksyttävä, plagiointi olisi pitänyt huomata aiemmin. 

Ennen syyskuussa annettua Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä Karelia-ammattikorkeakoulussa saatiin päätökseen varsinainen tutkinta sellaisesta opinnäytetyöstä, jonka tekijä ei ollut tyytynyt esiselvityksen tulokseen syksyllä 2018. 
Rehtori Petri Raivon Karjalaiselle 12.11.2018 antaman haastattelun mukaan tämä silloin viides selvitettävänä ollut plagiointitapaus "on kansallisestikin merkittävä, koska opinnäytetyön tekijä on kiistänyt esiselvitysraportin tulokset." 
Karjalaisen uutisessa todetaan: Karelia-ammattikorkeakoulun mukaan lopullinen ratkaisu asiaan saadaan siis vasta kevätlukukaudella 2019. Tästä varsinaisesta tutkinnasta tai sen päätöksestä Karelia-ammattikorkeakoulu ei ole tiedottanut.




10.1.2019

OKM selvittää vilpin määrän - vai selvittääkö?

Julkistan tässä yhden kirjoitukseni, hups, kohta kolmen vuoden takaa. Olin silloinkin yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriöön opintosuoritusten sisältämien plagiointien tiimoilta (ilman tulosta). Liekö tämä tiedonkeräyksen suunnittelu päätynyt toteutuksen asteelle? 

Karjalainen uutisoi 7.3.2016, että Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa tutkimukseen ja opiskeluun liittyviä huijauksia koskevan tiedonkeruun valmistelun. Hyvän tieteellisen käytännön loukkausten selvitystyö aloitetaan yhdessä korkeakoulujen kanssa, selvitettävää on jutun mukaan esimerkiksi plagioinnin ja lunttaamisen yleisyydessä. Pontimena tällaisen selvitystyön suunnittelun aloittamiselle on helmikuussa (7.2.2016) Helsingin sanomissa julkaistu artikkeli VTT:n epäillystä vilppitapauksesta ja sen peittely-yrityksistä. 

HS julkaisi toimittaja Katja Kuokkasen kirjoittaman artikkelin otsikolla Valtion suurin tutkimuslaitos pimitti vakavat vilppiepäilyt. Vilppiepäilyn keskiöön nousi VTT:n tutkimusprofessori Matej Orešič, jota alaiset lopulta epäilivät tiedevilpistä. Asiaa kyllä tutkittiin ja tehtiin selvitys, joka salattiin. Tutkimusryhmä on jo hajonnut. Artikkeli aloitti pari viikkoa kestäneen julkisen keskustelun ja vastaväännön aiheesta, onko suomalainen tutkimus eettisesti kestävää, oliko ollut vilppiä vai eikö ollut ollut, salattiinko selvitys vai eikö sitä salattu?

Paljastuuko vilppi OKMn aloittamalla tiedonkeruun suunnitelmalla? Eipä taida paljastua. Korkeakoulujen saama rahoitus perustuu tulosmittareihin, ei laatuun. Korkeakoulun kannattaa antaa opintosuoritusmerkintöjä ja hyväksyä tutkintoja oman rahoituksensa turvaamiseksi. On vaikeaa kuvitella, että korkeakoulut alkaisivat itse vähentää omaa rahoitustaan avaamalla vilpillisten suoritusten määrää. Korkeakoulut valvovat itse saamansa rahoituksen käyttöä ja hyötyvät antamistaan suoritteista rahallisesti. 



3.1.2019

Retracted - Mitä se tarkoittaa ja mitä se on suomeksi?

Kommentti blogissani 8.8.2018:

Asiallisia mainintoja plagioinnista tai ilmoituksia ’takaisinotoista’ (retraction) ei hakukone montakaan Theseuksesta löydä. Vain muutaman amk:n henkilökunnan kopiotu julkaisu on merkitty. Mutta niistäkin amk saa tulosrahoitusta. “Notice of retraction, November 27, 2017 ….This article has been investigated according to the guidelines of The Finnish Advisory Board on Research Integrity, with the conclusion that the article includes plagiarism. This is unacceptable, and we therefore retract this article from the literature, watermark the electronic version and advice against the use of this material.”
Tässä blogiini jätetyssä kommentissa tuli esille ensimmäinen (?) suomalainen tapaus, jossa on päädytty artikkelin "pois vetämiseen" julkaisusta. Pohdin retraction -sanan suomenkielistä vastinetta kahdeksan vuotta sitten kirjoituksessani Retraction Watch: Onko tiedevilppi lisääntynyt? ja kokeilin eri ilmauksia. Tuon kirjoitukseni kommentissa ehdotettiin myös ilmaisua "poistaminen jälkikäteen". 

RETRACTED -merkintä on nyt saman kirjoittajan kolmessa artikkelissa, jotka on julkaistu englanninkielisissä konferenssijulkaisuissa Theseuksessa Hämeen ammattikorkeakoulun e-julkaisusarjassa Teknologia ja liikenne. Asia ilmoitetaan myös näiden konferenssijulkaisujen tiivistelmälehdillä. Aikajärjestyksessä ensimmäisenä ilmoitus näkyy vuonna 2011 Aarhusissa pidetyn konferenssin  julkaisun tiivistelmälehdellä seuraavalla päivämäärällä ja sanamuodolla:


Notice of retraction, November 27, 2017 HAMK wants to notify readers of a retraction of the article (...), published in Proceedings of the METNET Seminar 2011 in Aarhus. This article has been investigated according to the guidelines of The Finnish Advisory Board on Research Integrity, with the conclusion that the article includes plagiarism. This is unacceptable, and we therefore retract this article from the literature, watermark the electronic version and advice against the use of this material. 

Toinen vastaavanlainen, samalla päiväyksellä tehty ilmoitusteksti löytyy vuonna 2013 Luleåssa pidetyn konferenssin julkaisusta, ja kolmas merkintä vuonna 2015 Budapestissa pidetyn konferenssin julkaisusta.

Asian selvittämisessa oli ongelmia. Aluksi tulkitsin Google-haun (kuva alla) tuloksia väärin ja ajattelin merkinnän viittaavan julkaisun toimittajaan. Merkintä voikin googlemaailmassa olla harhaanjohtava, kun näyttää siltä, että merkintä koskisi etenkin julkaisun ensimmäistä toimittajaa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kyseessä on toisen kirjoittajan yksi artikkeli kussakin kolmessa julkaisussa. 




Leimaksi on valittu englanninkielinen termi retracted. Sanotaan, että we retract this article from the literature. Mitä lause sitten tarkoittaa? Ja mitä se on suomeksi? Takaisinotto, poisvetäminen, peruminen tai poistaminen ei toimisi ainakaan näissä tapauksissa, koska artikkelit ovat edelleen kokotekstinä julkaisuissa. Jos kyseessä olisi ollut "takaisinotto" tai "jälkikäteen poistaminen", artikkeli olisi poistettu sähköisestä julkaisusta ja sisällysluetteloon olisi jätetty merkintä poistosta.   

TENKin toimintakertomuksessa 2017 (sivu 5) tapaus on nimetty ja kuvattu seuraavasti: 
 Ammattikorkeakoulun opettajan vuosia kestänyt luvaton lainaaminen johti vakavaan varoitukseen. Ammattikorkeakoulun tekniikan alan opettajan useiden artikkeleiden epäiltiin sisältävän muualta kopioituja tekstiosuuksia ja kuvia ilman asianmukaisia lähdeviitteitä. Asiaa varten perustetun tutkintaryhmän loppuraportissa todettiin opettajan lainanneen luvattomasti toisten aineistoja vuosien ajan, ja tämän katsottiin syyllistyneen piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Opettaja sai kirjallisen varoituksen, jonka mukaan hänen työsuhteensa irtisanotaan, jos menettely vielä toistuu. 

Luvaton lainaaminen oli siis tulkittu piittaamattomuudeksi hyvästä tieteellisestä käytännöstä, ei vilpiksi. 

Otsikkoni on aito kysymys ja toivon vastauksia kommentteina. Retracted - Mitä muuta se tarkoittaa kuin sanan laittamista tekstisivun yläreunaan? Retraction - mitä se on suomeksi? Mitä konkreettista toimenpidettä se tarkoittaa? 

2.1.2019

Kustantajan vastuu: Saamelaisten mytologia pois myynnistä plagiointiepäilyjen vuoksi

Loppusyksyn 2018 mittaan puhuttiin Saamelaisten mytologia-kirjaan kohdistuneista plagiointiepäilyistä. SKS päätti lopulta vetää tämän Juha Pentikäisen ja Risto Pulkkisen kirjoittaman teoksen pois myynnistä plagiointiepäilyjen vuoksi. Alunperin plagiointiepäily ja siitä tehty ilmoitus tuli julkisuuteen Monikielisen Inarin paikannimet - Place names of multilingual Aanaar -Facebooksivujen päivityksessä. 

Aluksi mediassa viitattiin viiteen Wikipediasta kopioituun sivuun. Taarna Valtonen ja Leena Valkeapää olivat ilmoituksessaan esittäneeet myös epäilyjä heidän artikkelinsa kopioinnista ja valokuvien käytöstä ilman asianmukaista lupaa. Risto Pulkkinen otti yksin vastuun ja ilmoitti marraskuussa Helsingin sanomien haastattelussa: ”Olen tosiaan tehnyt niin, että otin Wikipediasta tekstiä siihen pohjaksi, raakatekstiksi. Tarkoitus oli, että muokkaan siitä omannäköisen tekstini, mutta se prosessi näyttää jääneen puolitiehen.”

Tämä toisen puolesta itsensä uhraukselta vaikuttava suora lainaus puheesta on surkuhupaisa, kun siinä todetaan selkeästi, että "Kyllä plagioin". Lainaus tiivistää erot siitä, miten plagiointi voidaan ymmärtää eri tavoin. Joku (opiskelija, opettaja, journalisti, tutkija) katsoo oikeudekseen ottaa itselleen valmista tekstiä ja ajattelee sitten itse olevansa kirjoittaja, kunhan vain muokkaa tekstiä. Plagiointia se kuitenkin on, eihän tekstin muokkaaminen omannäköiseksi tee tekstistä itsekirjoitettua. ("Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi", sanoo TENKin HTK-ohjekin). Yhteisesti kirjoitetusta tekstistä ollaan myös yhteisesti vastuussa.

SKS:n kustannusjohtaja Tero Norkola selvittää tapahtumakulkua blogikirjoituksessaan: Saamelaisten mytologia jakaa mielipiteitä. Kirjoituksessaan Norkola kuvaa kirjan syntyprosessin ja tekstin sisällön tarkastukset. Myöhemmin oli huomattu nelisenkymmentä virhettä, joita on suunniteltu korjattavan kirjan seuraavaan painokseen. Ikävimpänä virheenä Norkola pitää kirjan vajavaisten lähdemerkintöjen joukossa kuvaajatiedon puuttumista noin kolmestakymmenestä kuvasta. Norkola uskoo, että plagiointiepäilyt selviävät TENKin läpinäkyvässä selvitysprosessissa. Norkolan valitsemaa otsikkoa kyllä mietin: Onko sana plagiointi jätetty tarkoituksella pois ja asiaa lievennetty tekemällä siitä mielipidekysymys?

Plagiointiepäilyt ovat laajentuneet alun perin esitetystä noin viiden sivun mittaisesta epäilystä. Kannattaa lukea Tieteen kääntöpiiri -blogista kirjoitus Saamelaisten mytologia -kirjan plagiointikohu – Vainko viisi sivua Wikipediasta? Valtonen ja Valkeapää ovat yhdessä Karina Lukinin ja Mikael A. Mannisen kanssa selvittäneet Saamelaisten mytologia -kirjan epäselvyyksiä tarkemmin. Alkuperäistä selvityspyyntöä on myös laajennettu 45 sivun osalta, joissa on 22 epäiltyä plagiointia. Ja vielä, on 21 epäiltyä itseplagiointia kattaen 55 sivua kirjasta. On myös epäilyjä tutkimustulosten anastamisesta ja esittämisestä omissa nimissä ja puutteellisia ja virheellisiä viittauksia. TENKille tiedot on ilmoitettu. Helsingin yliopiston kansleri on ilmoittanut selvitysprosessin lähteneen liikkeelle, HY tekee sen yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. 


31.12.2018

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Laura Huhtasaaren gradun käsittelyä koskevan juttuni blogikommentissa on ehdotettu seuraavaa: 
Ehdotankin plagiaattitutkijaa vetämään kansallista asiaa koskevaa tutkimusta sekä laatimaan täydennyskoulutusohjelman kaikille korkeakouluopettajille. Eikä haittaa, vaikka lukio- ja amisopetkin pääsisivät mukaan "plagiaattitalkoisiin".
Kertauksena blogini lukijoille, että olen pyytänyt opetusministereitä ja OKM:n virkamiehiä kiinnittämään plagioinnin lisääntymiseen huomiota vuodesta 2008 alkaen. Vastauksena erilaisiin ehdotuksiini asiaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin on ollut ei. 

Mutta, uudistin vuoden 2018 lopuksi ehdotukseni tutkimus- ja kehittämishankkeesta blogikommentin innoittamana ja kirjoitin kirjeen! Seuraava kirje lähti sähköpostina opetusministerille, hänen avustajalleen ja korkeakouluista vastaaville virkamiehille:  
31.12.2018
Hei opetusministeri ja opetus- ja kulttuuriministeriön väki! 
Uudistan tässä hakemukseni suomalaisissa korkeakouluissa tapahtuvaa plagiointia koskevasta tutkimus- ja kehittämishankkeesta.  
Kirjoittamiani tutkimussuunnitelmia, joissa olen perustellut hanketta evidenssillä lisääntyneestä plagioinnista, olen lähettänyt OKM:lle aiemmin vuosina 2008-2018. Niiden tiimoilta Heikki Kuutti-Uusitalo tänä vuonna, Erja Heikkinen vuonna 2016, Johanna Moisio vuonna 2014 ja Anita Lehikoinen vuosina 2008 ja 2010 ovatkin varmaan ottaneet korkeakouluissa tapahtuvaa plagiointia koskevat tutkimus- ja kehittämishankehakemukseni esille siellä opetus- ja kulttuuriministeriössä ja olette kaikki tietoisia Suomen korkeakoulujen tilanteesta. (Vuonna 2012 valitettavasti kukaan OKM:stä tai Opetushallituksesta ei vastannut viestiini ja hankehakemukseeni.)
Plagiointi nousi median otsikoihin vuonna 2018 Laura Huhtasaaren gradun plagiointiselvitysten yhteydessä. Tasavertaisen kohtelun nimissä kaikkien muidenkin, ainakin vuoden 2003 jälkeen valmistuneiden ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytetöiden/gradujen ja jatko-opintojen tutkielmien plagiointiepäilyt pitää siis tutkia - muutoinhan Laura Huhtasaari on tullut eriarvoisesti kohdelluksi. Vai mitä mieltä olette?  
Olen aloittanut asian selvitystä Theseuksessa julkaistujen YAMK-opinnäytetöiden osalta. Vuonna 2012 Theseuksessa julkaistuja opinnäytetötä koskevan tutkimukseni olettekin lukeneet (tuolloin 12% Theseuksessa julkaistuista opinnäytetöistä sisälsi plagiointia). Tänä vuonna hakuammuntana plagiointiepäilyjä on löytynyt runsaasti ja helposti. Olen tähän mennessä laittanut 26 (esi)selvityspyyntöä eri ammattikorkeakouluille ja lähes kaikista näistä YAMK-töistä on alettu esiselvitykset (pari selvityspyyntöä on vielä postissa matkalla). Tämä tekemäni selvitystyö on yhden henkilön tekemänä vain pieni näkymä plagioinnin laajuuteen jo julkaistuissa opinnäytetöissä, mutta sen verran evidenssiä pitäisi olla kasassa, että plagioinnin laajuus vaatii ministeriötason toimenpiteitä.
Lisätietoja plagiointitilanteesta saa minulta. Todennäköisesti amkit ovat ilmoittaneet TENKille aloittamansa esiselvitykset. TENKin HTK-ohjeistuksen ja hallintolain noudattamisessa näyttää amkeissa kuitenkin olevan horjuvuutta ja ainakin osasta esiselvityksiä pyydän TENKin lausuntoa. Myös julkisuuslain noudattamisesta näyttää olevan ammattikorkeakouluissa erilaisia näkemyksiä, eikä kaikkia jo julkaistujen opinnäytetöiden plagiointiepäilyjen selvitysten asiakirjoja tai päätöksiä saa pyydettäessä käyttöön, miltä osin haen eduskunnan oikeusasiamieheltä lausuntoa käsittelyasiakirjojen ja päätösten julkisuudesta. (Korostan, että yliopistoissa ei ole ollut ongelmaa tässä asiassa, kaikki asiakirjat olen yliopistoista saanut käyttööni viiveettä.)  
Toisaalta, saamani vihjeen perusteella on tullut esille myös uusi ilmiö, joka saattaa liittyä tai saattaa olla liittymättä plagiointiin: kaikkia YAMK-opinnäytetöitä ei ole saatavissa. Olen yrittänyt saada luettavakseni vuonna 2011 valmistunutta YAMK-opinnäytetyötä, jota ei ole kirjaston tiedoissa tai Theseuksessa. Sen valmistuminen myönnetään, eli se pitäisi olla olemassa, mutta erilaisten kirjelmien lopputulemana minulle on sanottu, että sitä ei vain ole.

***
Katsellaan ja kuulostellaan vuonna 2019, miten asia etenee. Kesäkuussa on viides kansainvälinen Plagiarism across Europe and Beyond -konferenssi. Tarkoitukseni on esittää siellä tutkimukseni vuonna 2018 esitettyjen plagiointiepäilyjen käsittelyprosesseista ja rehtorien tekemien päätösten sisällöistä. 

14.11.2018

Laura Huhtasaaren gradusta uusi päätös 27.8.2018


Yle julkaisi 27.8.2018 tiedot Laura Huhtasaaren vuonna 2003 julkaistun gradun sisältämästä plagioinnista:

Jyväskylän yliopisto: Laura Huhtasaaren gradussa enemmän plagiointia kuin aiempi selvitys osoitti


Juttuun on linkitetty gradua koskeva toisen esiselvityksen perusteella tehty Jyväskylän yliopiston rehtorin päätös. Päätöksen liitteissä on myös ilmoitus, vastineet ja esiselvitys kokonaisuudessaan.

Esiselvitystyön tehnyt professori Patrik Scheinin toteaa Huhtasaaren työn sisältävän piittaamattomuutta, joka ilmenee muun muassa siten, että lähdeluettelossa on lähteitä, joihin ei viitata tekstissä ja tekstissä on viittauksia lähteisiin, joihin ei viitata tekstissä. Nämä kertovat tekijän työtavasta. Työ sisältää vilppiä, joka ilmenee plagiointina. Laura Huhtasaari on laatinut vastineen, jossa hän toteaa uuden esiselvityksen loukkaavan hänen hallintolain mukaisia oikeuksiaan ja pyytää rehtoria lopettamaan ("päättämään") esiselvityksen vedoten siihen, että esiselvityksessä on menettely- ja asiavirheitä eikä se ole puolueeton.

Rehtori on saamiensa kirjallisten selvitysten perusteella tehnyt päätöksen, jonka mukaan: "Työ sisältää sekä piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä että vilppiä, mikä ilmenee plagiointina. Menettelytavat ovat olleet omiaan johtamaan harhaan tiedeyhteisöä ja myöhempien opinnäytetöiden tekijöitä. Luonteeltaan ja mittaluokaltaan nämä hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset ovat tutkimuksessa ja opinnäytetyössä vakavia." 
sisältää
sekä
piittaamattomuutta
hyvästä
tieteellisestä
käytännöstä
että
vilppiä,
mikä
ilmenee
plagiointina.
Menettelytavat
ovat
olleet
omiaan
johtamaan
harhaan
tiedeyhteisöä
ja
myöhempien
opinnäytetöiden
tekijöitä.
Luonteeltaan
ja
mittaluokaltaan
nämä
hyvän
tieteellisen
käytännön
loukkaukset
ovat
tutkimuksessa
ja
opinnäytetyössä

Hatunnosto Jyväskylän yliopistolle, kun asia on käsitelty perusteellisesti ja päätökset julkaistu perusteluineen ja liitteineen. Tästä voivat muutkin yliopistot ja ammattikorkeakoulut ottaa mallia. Hyvää nyt tehdyssä selvitystyössä on "manuaalinen" selvitys, jossa tekstejä on vertailtu ilman plagiaatintunnistinta. Plagiaatintunnistin on vain mekaaninen apuväline, jota voidaan käyttää myös väärin, mitä osoittaa Karelia-ammattikorkeakoulun tapaus tänä keväänä (ks. edellinen postaus). Karjalaisen artikkelin mukaan tuolloin opiskelijaa pyydettiin muuttamaaan kokonaan kopioitua gradua vain sen verran, että plagiaatintunnistin ei enää ilmianna alkuperäistä lähdettä.

Savon Sanomat haastatteli esiselvityksen tehnyttä professori Scheininia ja siteeraa häntä lehden (27.8.2018) otsikossa seuraavalla tavalla:

Huhtasaaren gradua selvittänyt professori: Tutkinnon perumista harkittaisiin vakavasti, jos gradu olisi tuore

Suomessa tutkinnon peruminen on kuitenkin hyvin hankalaa, ja meillä on ainoastaan yksi tapaus, jossa tutkinto on peruttu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.

Mutta, kansainvälisesti katsellen olemme surkuhupaisassa tilanteessa: meillä on nyt muodostunut käytäntö, jossa plagioitujen gradujen ja yamk-töiden, ja plagiointia sisältävien väitöskirjojenkin kanteen vain lisätään teksti, jossa ilmoitetaan työn sisältävän plagiointia. Tuo kannen alareunassa oleva teksti ei millään tavoin estä vaikkapa seuraavia opiskelijoita hyödyntämästä jatkossa näitä tekstejä ja viittaamalla niihin.

Ja pari sanaa eriarvoisuudesta: Mielestäni Laura Huhtasaari on julkisuusasemansa vuoksi tullut kohdelluksi eri tavoin kuin "tavallinen" kansalainen, joka on valmistunut korkeakoulusta ja tehnyt vilpillisen opinnäytetyön. Kun keväällä 2018 tuli esille, että yamk-työ oli lähes kokonaan plagioitu, esiselvitysraporttia ei annettu julkisuuteen eikä tutkinnon peruuttamista edes harkittu. Vaikka sanomalehti Karjalainen julkaisi asiasta artikkelin, asia painui muutamassa päivässä unholaan.


25.7.2018

Ylemmän korkeakoulututkinnon voi nyt suorittaa plagioimalla

Sanomalehti Karjalainen julkaisi 26.5.2018 artikkelin korkeakouluissa tapahtuvasta plagioinnista otsikolla Plagioitu opinnäytetyö hyväksyttiin kolmannessa tarkastuksessa

Artikkeli kuvaa tapauksen, joka kääntää koko plagiointikeskustelun päälaelleen. Nyt ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan opinnäytetyön (30 op) voi suorittaa siten, että kopioi jonkun sopivalta tuntuvan aiemman gradun ja muuttaa tekstiä vain sen verran, että saa plagiaatintunnistimelta omaa korkeakoulua tyydyttävän raportin.

Karelia-ammattikorkeakoulussa oli valmistunut teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Työ oli hyväksytty syksyllä 2017, ja keväällä 2018 Theseus-julkaisun kannen alareunaan oli lisätty teksti:


"Tekijä ei ole noudattanut hyvää tieteellistä käytäntöä. Opinnäytetyön tarkastuksen jälkeen työssä on todettu laajamittaista plagiointia. Tästä syystä opinnäytetyön arvosana on alennettu alimmalle mahdolliselle tasolle, joka on yksi." 

(Seuraava kuva Theseuksesta 25.7.2018, työn sivuilta 1 ja 2)
 


TENKin ohjeiden mukaan korkeakouluissa käsittelyyn otetuista plagiointiepäilyistä tulisi tehdä kirjallinen esiselvitysraportti. Tällaisen raportin saa kuka tahansa käyttöönsä pyytämällä sen korkeakoulun kirjaamosta. Toimittaja ei kuitenkaan ollut saanut käyttöönsä tästä opinnäytetyöstä tehtyä esiselvitysraporttia, vaan tiedot opinnäytetyön hyväksymisestä oli saatu artikkelia varten haastatellulta toimialajohtaja Susanna Rosellilta.

Kuvaus työn hyväksymisestä kuulostaa uskomattomalta - ainakin meistä, joiden mielestä koulussa ja opiskelujen aikana olisi tarkoitus oppia jotakin ja suoritettu tutkinto tällöin olisi tae koulutusohjelman sisältöjen oppimisesta. Siteeraan Karjalaisen artikkelia:

"Alussa esimerkkinä ollut opinnäytetyökin oli käynyt kolmesti läpi plagiaatintunnistusohjelma Urkundin. Toukokuussa 2017 työn ohjaus oli keskeytetty siitä löytyneen plagioinnin vuoksi. Elokuussa uudelleen palautettu työ oli hylätty, kun siitä löytyi jälleen plagiointia vuoden 2014 gradusta. Lokakuussa 2017 Urkund ei enää löytänyt yhtäläisyyksiä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa hyväksyttyyn graduun, ja opinnäytetyö hyväksyttiin."

Plagiointi ei siis johtanut siihen, että opiskelijaa olisi vaadittu tekemään oma teksti osoittamaan koulutuksessa opittua. Vaadittiin ainoastaan, että opiskelija muuttaa tekstiä sen verran, että plagiaatintunnistin antaa jollain asetetulla kriteerillä hyväksytyn raportin. Rehtorin päätöksen mukaan työssä oli muutama kuukausi hyväksymisen ja julkaisun jälkeen todettu laajamittaista plagiointia:
"Opinnäytetyö oli tehty lähes samalla nimellä, sisällysluettelolla ja haastattelurungolla kuin vuoden 2014 gradu. Tulokset opinnäytetöissä olivat miltein täysin samat. Myös lähteet ja lähdeviitteet olivat samankaltaisia. Sanajärjestyksiä, sijamuotoja ja aikamuotoja oli muutettu, mutta suuri osa tekstistä oli käytännössä kopioitu aiemmasta gradusta."
***

Onko tämä sitten eräänlainen ennakkotapaus, johon tulevat ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat voivat vedota? Ei siis tarvitse enää kirjoittaa gradua tai yamk-opinnäytetyötä - ainoastaan kopioida jotain ja sitten vain sietää se, että omassa opinnäytetyössä on "plagiaattileima" kannessa.

Muitakin kysymyksiä herää: Entä alkuperäisen tekstin kirjoittajan tekijänoikeus? Tulevatko opiskelijat kohdelluksi tasavertaisesti, jos yhdessä korkeakoulussa vaaditaan itse ajattelemaan ja kirjoittamaan ja toisessa ei? Ovatko yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen myöntämät ylemmät korkeakoulututkinnot tasalaatuisia?

Esimerkiksi Laura Huhtasaaren gradusta on meneillään jo toinen esiselvitys - tulevatko kaikki opinnäytetöitä koskevat plagiointiepäilyt käsitellyksi yhdenvertaisesti?