Muistelin jo aiemminkin kirjoittaneeni tänne blogiin erilaisista plagiaatintunnistimista, mutta se taisikin olla unta-:)
Maailmalla on käytössä monia erilaisia ohjelmia plagioinnin tunnistamiseksi erilaisissa teksteissä. Turnitin lienee tunnetuin, ja yhtiön omien sivujen mukaan se on markkinajohtaja maailmanlaajuisesti. Plagiaatintunnistuksen lisäksi tuossa ohjelmassa on opiskelijoiden kirjoitelmien arviointiväline (grade mark).
Safe Assign on ainakin brittien paljon käyttämän Blackboard -oppimisympäristön tuottama plagiaatintunnistin.
Pohjoismainen (ruotsalainen) plagiaatintunnistin Urkund on käytössä joissakin suomalaisissa korkeakouluissa.
Internetiä selaamalla vastaan tulee lukuisia erilaisia plagiaatintunnistimia, joista osa mainostaa itseään ilmaiseksi ja osa velottaa käytöstä.
National Council of Teachers of English julkaisi vime syksynä blogissaan Nick Carbonen laatiman listan erilaisista käytettävissä olevista plagiaatintunnistimista, tällä listalla ovat edellä mainittujen lisäksi:
Pl@giarism
WriteCheck
Essay Rater
The Plagiarism Checker
PlagiarismChecker.com
Duplichecker
PlagiarismDetect.com
Plagiarism Scanner
Plagiarism PC
Tarkemmin asiasta: Nick Carbone: What's the Best Plagiarism Checker?
Oman lisänsä plagioinnin villiin maailmaan tuo keskustelu plagiaatintunnistimia myyvien yritysten etiikasta. Keskustelijat varoittavat toisiaan ja herättelevät keskustelua näiden yritysten kaksinaamaisesta toiminnasta: väitetään että yhtiö tallentaa sinne tarkastukseen lähetetyt esseet/artikkelit/opinnäytetyöt ja sama yhtiö myy niitä toisaalla. (Aiemmin kirjoitin aiheesta yhden tekstin nimellä Osta essee, osta opinnäytetyö)
Villiä keskustelua voit lukea vaikkapa foorumilta on EssayScam.org. Viatonta suomalaislukijaa hämää näissä keskusteluissa se, että ne kirjoittajat, jotka myyvät kirjoituksia myyville firmoille omia kirjoituksiaan, tarkastavat oman tektinsä ensin ilmaisessa plagiaatintunnistimessa, jotta firma voi myydä opiskelijalle plagiointivapaan tekstin...
- heikompaa jo heikottaa tää mualiman mänö -
9.5.2010
Martin Stone - jatko-osa
Julkisuus Martin Stonen ympärillä on ollut vähäistä, jos tapausta verrataan vaikka Ward Churchillin teksteistä käytyihin keskusteluihin. Koska tiedotus asiasta on ollut niukkaa niin asiasta kirjoittavat bloggaajat ovat jopa joutuneet viittaamaan Plagiointitutkijaan tämän plagiointitapauksen uutisoinnissa-:)
Martin Stonen tapaukseen pääsee nyt tutustumaan myös suomen kielellä, kun Jarkko S. Tuusvuori on julkaissut Filosofia.fi -sivustolla oivallisen kuvauksen Martin Stonen teksteistä ja tekstien ympärillä käydyistä keskusteluista. Otsikkona on Ylpeys ja lankeemus. Tuusvuori kertoo myös Stonen tieteellisestä toiminnasta ja kannanotoista.
Stonen on todettu syyllistynen plagiointiin monissa julkaisuissaan, mutta tarkastelun keskipisteenä on ollut artikkeli The Origins of Probabilism in Late Scholastic Moral Thought: A Prolegomenon to Further Study, jossa hän kopioi Ilkka Kantolan väitöskirjaa kymmenien sivujen verran. Artikkeli oli julkaistu lehdessä Recherches de théologie et philosophie médiévales. Lehden kustantaja Peeters Publishers on julkaissut ilmoituksen, jossa Martin Stonen artikkeli vedetään pois. A note from the editorial board kertaa Stonen plagioineen Ilkka Kantolan väitöskirjaa lehdessä vuonna 2000 ilmestyneessä artikkelissa.
Mitä sitten tapahtuu kun artikkeli "vedetään" pois?
Sitä ei voi lukea sähköisesti ja paperiversion tilaajille postitetaan tarrat, joilla heitä pyydetään merkkaamaan Stonen artikkeli plagiaatiksi. Mutta - ainakin tänään Stonen ko. artikkelin voisi vielä tilata 11 euron hintaan Refdoc -palvelusta eli mainintaa artikkelin poisvetämisestä ei näy ainakaan tämän palvelun nettisivulla.
Entä kaikki ne julkaisut, joissa Stonen artikkeliin on viitattu? Kymmenen vuoden aikana moni filosofi on viitannut alkuperäisiksi luulemiinsa artikkeleihin tietämättä, että Stonen sijaan olisi pitänyt viitata Ilkka Kantolan väitöskirjaan. The Origins of Probabilism in Late Scholastic Moral Thought on mainittu lähteenä monessa (oppi)kirjassa - pikaisella googlehaulla jo löytyy useita teoksia ja tekstejä, joissa Stonen artikkeli mainitaan lähteenä (esimerkiksi Ricardo Salles viittaa Stonen artikkeliin kirjassaan Metaphysics, soul, and ethics in ancient thought (2005) ja Donald Rutherford kirjassaan The Cambridge companion to early modern philosophy (2006)).
Martin Stonen tapaukseen pääsee nyt tutustumaan myös suomen kielellä, kun Jarkko S. Tuusvuori on julkaissut Filosofia.fi -sivustolla oivallisen kuvauksen Martin Stonen teksteistä ja tekstien ympärillä käydyistä keskusteluista. Otsikkona on Ylpeys ja lankeemus. Tuusvuori kertoo myös Stonen tieteellisestä toiminnasta ja kannanotoista.
Stonen on todettu syyllistynen plagiointiin monissa julkaisuissaan, mutta tarkastelun keskipisteenä on ollut artikkeli The Origins of Probabilism in Late Scholastic Moral Thought: A Prolegomenon to Further Study, jossa hän kopioi Ilkka Kantolan väitöskirjaa kymmenien sivujen verran. Artikkeli oli julkaistu lehdessä Recherches de théologie et philosophie médiévales. Lehden kustantaja Peeters Publishers on julkaissut ilmoituksen, jossa Martin Stonen artikkeli vedetään pois. A note from the editorial board kertaa Stonen plagioineen Ilkka Kantolan väitöskirjaa lehdessä vuonna 2000 ilmestyneessä artikkelissa.
Mitä sitten tapahtuu kun artikkeli "vedetään" pois?
Sitä ei voi lukea sähköisesti ja paperiversion tilaajille postitetaan tarrat, joilla heitä pyydetään merkkaamaan Stonen artikkeli plagiaatiksi. Mutta - ainakin tänään Stonen ko. artikkelin voisi vielä tilata 11 euron hintaan Refdoc -palvelusta eli mainintaa artikkelin poisvetämisestä ei näy ainakaan tämän palvelun nettisivulla.
Entä kaikki ne julkaisut, joissa Stonen artikkeliin on viitattu? Kymmenen vuoden aikana moni filosofi on viitannut alkuperäisiksi luulemiinsa artikkeleihin tietämättä, että Stonen sijaan olisi pitänyt viitata Ilkka Kantolan väitöskirjaan. The Origins of Probabilism in Late Scholastic Moral Thought on mainittu lähteenä monessa (oppi)kirjassa - pikaisella googlehaulla jo löytyy useita teoksia ja tekstejä, joissa Stonen artikkeli mainitaan lähteenä (esimerkiksi Ricardo Salles viittaa Stonen artikkeliin kirjassaan Metaphysics, soul, and ethics in ancient thought (2005) ja Donald Rutherford kirjassaan The Cambridge companion to early modern philosophy (2006)).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
