"Asiassa suoritettu selvitys osoittaa, että FM Laura Huhtasaaren Pro Gradu -työssä ei ole kaikilta osin noudatettu hyvää tieteellistä käytäntöä. (...) Viitteittä tehdyt suorat lainaukset rajautuvat Pro Gradu työn kirjallisuusosioon, josta ne muodostavat noin 10 %."Varsinaisesti vilkas keskustelu plagioinnista alkoi vasta sen jälkeen, kun Svenska YLE toi esiin, että Huhtasaaren gradussa plagiointia olikin enemmän kuin esiselvityksessä oli tullut esille. Jyväskylän yliopisto päätyi aloittamaan uuden esiselvityksen "yksityishenkilöltä saamansa ilmoituksen perusteella".
Media kiinnostui plagioinnista nyt niin paljon, että minuakin on haastatellut kolme eri toimittajaa. Haastatteluissa olen tuonut esille, että plagiointia on paljon ainakin Theseus-tietokannassa julkaistuissa ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä. Lehdissä julkaistuihin artikkeleihin haastatteluissa käsitellyistä asioista päätyy tietenkin vain osa, toimittajan kulloinkin juttuunsa valitseman näkökulman kautta.
Ja sitten - mitäs minä sanoin? 😃
Palautan tässä mieleen aiempia sanomisiani ja kirjoituksiani plagioinnista. Vuonna 2010 julkaistiin artikkelini Plagiointia Suomen korkeakouluissa? Kever-Osaaja -lehdessä. Käsittelen tekstissä plagioinnin kansainvälisiä määritelmiä ja (korkeakoulu)kirjoittamisen muutosta tilanteessa, jossa aiemmat tekstit ovat opiskelijan ulottuvissa sähköisessä muodossa. Lukekaapas kappaleiden alussa käyttämäni aineistolainaukset - kyllä opiskelijat tiesivät jo silloin mistä puhuttiin!
Vuonna 2015 pidin esityksen Hyvä kirjoittamisen käytäntö ammattikorkeakouluopinnoissa Praba-seminaarissa. Toin taas esille kirjoittamisen muutosta ja esitin kehittämisehdotuksia ammattikorkeakouluväelle. Esitykseen tein rautalankamallin kirjoittamisen muutoksesta Håvard Skaarin artikkelissaan esittämän pseudokirjoittamisen käsitteen avulla.
Pseudokirjoittaminen on tapa tuottaa tekstiä, missä kirjoittaja kopioi tekstikappaleita tai isompiakin määriä tekstiä ja muokkaa ja siirtelee lauseita. Teksti antaa vaikutelman, että kirjoittaja olisi itse perehtynyt asiaan ja kirjoittanut tekstin lukemiensa lähteiden avulla, vaikkei niitä olisi koskaan nähnytkään - puhumattakaan että olisi lukenut. Alkuperäisen kirjoittajan lähteet pidetään lähdeviitteinä ja lähdeluetteloon haetaan valmiit lähdeluettelomerkinnät alkuperäisestä tekstistä. Pseudokirjoittamisen ja plagioinnin raja on olematon.
Vuonna 2014, tarkemmin 1.6.2014, ilmestyi artikkelini Accuracy of referencing and patterns of plagiarism in electronically published theses (kokotekstiin pääsette linkin kautta) lehdessä International Journal for Educational Integrity. Artikkelissa käsittelen vuonna 2012 Theseustietokannassa julkaistujen opinnäytetöiden lähdeviittauksia ja sitä kautta esiin tullutta plagiointia. Jos englanninkielinen teksti on vaikeaa, niin olen esitellyt tuloksia esimerkiksi Proflang-seminaarin esityksessä Lähdeviittaukset opinnäytetöissä - tarkkuutta, huolimattomuutta, plagiointia.
P.S. Jos joku Joensuun ulkopuolelta lukee blogiani, niin kerron vielä, että minut irtisanottiin yht'äkkiä toukokuussa 2014 Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja menetelmäopintojen yliopettajan tehtävästä.
