Eilen Hesarin lukijan mielipiteenä julkaistiin lukijoiden Li Andersson ja Petri Honkonen allekirjoittama Korkeakoulujen valintaperusteita on uudistettava vastuullisesti. Luin kirjoituksen kahteen kertaan ja mietin, että tekstin sisältö oli kuin 1990-luvulta (on yliopisto, on nuori, on pääsykoe, on pisteytys). Keskustelussa tekstiä kummasteltiin, ja Marja Jylhä totesikin kommentissaan osuvasti: "Oli vaikea saada selvää, mitä ministerit oikein tahtoivat sanoa." Tätä mietin minäkin, ja samalla mietin että ovatkohan nämä avustajakunnan "innovoimia" ajatuksia, jotka kaupattiin ministereille. Muutenkin kannattaa lukea tuo Jylhän kommentti.
Kun eilen pähkäilin tätä kirjoitusta, niin päätin (taas kerran) kirjoittaa ministereille, ja lupasin julkaista kirjeeni myös täällä blogissa. Olkaapas hyvät!
Hyvät opetusministerit Li Andersson ja Petri Honkonen, ja tiedoksi myös Tuomo Puumala
Olette tänään saaneet julkaistua mielipidekirjoituksen Hesarissa. Kirjoituksessa käsittelette korkeakoulujen opiskelijavalintoja, pitkälti ylioppilastutkinnon pisteytyksen kautta. Pääasiassa kirjoituksessanne keskitytte nuoriin, jotka hakevat yliopistoihin. Toki mainitsette myös avoimen väylän. Ette ehkä muista aikaa, jolloin sana ”nuori” oli vielä yliopistolaissakin; se vaihdettiin sanaksi opiskelija 1990-luvun lopulla, kun tutkimukseni korkeakoulutuksen aikuistumisesta (adultification of higher education) valmistui. Silloin pääsin jopa esittämään tutkimustuloksiani silloiseen opetusministeriöön, eli silloin oli tapana kuulla tutkijoita asioiden valmistelussa.
Kirjoituksestanne puuttui korkeakoulutuksen kansainvälistyminen (internationalisation of higher education). Suomessakin valitaan korkeakouluihin vuosittain runsaasti opiskelijoita, joiden äidinkieli ei ole suomi, ja noin 10% korkeakouluopiskelijoista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia (foreign language speaking students). Suomen korkeakoulut järjestävät englanninkielisiä koulutuksia, joihin myös äidinkielenään suomea/ruotsia puhuvat voivat hakea (internationalisation at home). Hakijoita on sekä EU:sta että EU:n ulkopuolelta, ja pääsy korkeakouluun vaikkapa etävalinnan kautta on samalla pääsy EU:n alueelle, ja tällaiseen etävalintaan voi liittyä vilppiä. Toisaalta moneen ammattikorkeakoulun YAMK-koulutukseen pääsevät kaikki hakijat, eikä mitään pisteytyksiä tarvita.
Tällä kirjeelläni pyydän teitä miettimään, paitsi koulutusvalintojen, myös korkeakoulutuksen laatua, ja vilpillisiä käytäntöjä opiskelijavalinnoissa ja opintosuorituksissa. Tulen mielelläni esittelemään teille tutkimusnäyttöä Suomen ammattikorkeakouluissa annettujen tutkintojen, sekä suomenkielisten että englanninkielisten, laadusta. Tutkimukseni perustuvat suoraan julkaistuissa YAMK-opinnäytetöissä (EQF taso 7) havaitsemaani vilppiin, minkä perusteella voi arvioida ammattikorkeakoulujen laatua. Tutkimukseni eivät perustu valikoitujen opiskelijoiden tai opettajien kokemuksiin tai käsityksiin osaamisestaan, kuten esimerkiksi KARVIn tekemissä arvioinneissa. Ensi kuussa julkaistaan artikkelini Compromising academic integrity in internationalisation of higher education, jossa osoitan, että merkittävä osa Suomen ammattikorkeakoulujen englanninkielisistä Master's theses/YAMK-opinnäytetöistä on vilpillisiä. Tutkimukseni perustuu satunnaisotantaan Theseuksessa julkaistuista YAMK-opinnäytetöistä, ja jos pääsisin tutkimaan myös niitä opinnäytetöitä, joita ei ole julkaistu, tulos olisi hyvin todennäköisesti vielä paljon huonompi. Esimerkiksi XAMK jättää julkaisematta jopa puolet YAMK-opinnäytetöistä. Jos ottaisitte minut vastaan, voisin esittää, miten täysin plagioidulla työllä on suoritettu kansainvälinen maisterin tutkinto vaikkapa Haaga-Heliassa, HAMK:ssa, Laureassa ja XAMK:ssa.
Olen aiemmin ollut yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriöön useita kertoja, vuodesta 2008 lähtien, mutta esityksiäni tutkimuksen aloittamisesta vilpistä korkeakoulutuksessa ei ole pidetty sellaisina, että niihin olisi alettu edes miettiä rahoitusta. Voitte lukea tapahtumista ja tutkimushankehakemuksistani Plagiointitutkijan blogistani: http://
Esitän vielä yhden asian. Council of Europen ministerikomitea julkaisi 13.7.2022 46 jäsenvaltiolle suunnatun suosituksen, jonka ajatellaan auttavan koulutuksessa tapahtuvan vilpin käsittelyssä. Te ministerit tunnette suosituksen. Recommendation CM/Rec(2022)18
of the Committee of Ministers to member States on countering education fraudOtsikossa on sana fraud, jota on Suomessa vältetty eettisten kysymysten yhteydessä. Fraud on petos ja petos on Suomessa varattu rikoslain käyttöön. TENK välttelee suomenkielisessä HTK-ohjeistuksessaan petos -sanaa, mutta se on livahtanut ohjeen englanninkieliseen käännökseen, esim. TENK:n tehtäviin ”as well as identifying and preventing fraud and dishonesty in all research” (s 28) ja TENK ei lupaa käsitellä epäiltyä asiaa ”if these violations do not at the same time constitute a fraud as described in the RCR guidelines”. Fraud-sanaa ei kuitenkaan käytetä HTK-ohjeessa loukkausten kuvailussa, joten on vaikeaa varmasti sanoa, mitä fraud TENK:n ohjeissa tarkoittaa. Oletan että vilppiä, mitä plagiointikin on.
Suositusta esitellään Council of Europen sivuilla seuraavalla otsikolla: For a quality education free of fraud and corruption – a new Recommendation adopted by the Committee of Ministers. Sivuille tiivistetyt kuusi suositusta ovat seuraavat (oma käännökseni, en pikahaulla löytänyt tätä suositusta käännettynä):
• edistää koulutuksen laatua poistamalla koulutuksessa tapahtuvat petokset
• suojella oppilaita, opiskelijoita, tutkijoita ja henkilöstöä kaikilla koulutustasoilla sellaisilta organisaatioilta ja henkilöiltä, jotka myyvät (ja mainostavat) vilpillisiä (fraudulent) palveluita; (contract cheating, helppo ostaa tekstejä ja suorituksia noin 2000 eri yritykseltä, jotka tarjoavat näitä palveluja. Toki Suomessakin on kirjoituspalveluja)
• tarjota tukea ennaltaehkäisevien ja suojaavien toimenpiteiden toteuttamiselle, sekä yhtäläisten mahdollisuuksien kulttuurille kaikilla koulutustasoilla ja kaikilla aloilla, ja tarjota koulutusta siirtymävaiheessa näiden alojen välillä (tämä viimeinen lause on vaikea, mitähän tuo tarkoittaa käytännössä? mitä koulutusta?)
• seurata teknologian kehitystä, joka voisi tukea uusia petosmuotoja; (tässä tulisi pikaisesti ottaa huomioon AI, jonka avulla nyt on helppo hetkessä tehdä tehtäviä, esseitä ja varmaan opinnäytetöitäkin, ainakin englanniksi. Contract cheating -yritykset tarjoavat nyt myös näitä tekoälyn tekemiä tekstejä.)
• helpottaa alan kansainvälistä yhteistyötä;
• tukea suosituksen laajaa levittämistä.
Suositus määrittelee seuraavat käsitteet: education fraud, plagiarism, different types of providers of fraudulent documents such as diploma, accreditation and visa “mills” as well as essay banks. (Olen näistä kaikista, pl visa mill, kirjoittanut blogissani aiempina vuosina.)
Koulutus käsitellään laajana: koulutukseen pääsy, kaikki koulutuksen tasot ja toteutusmuodot, offline ja online, esiopetuksesta korkeakoulutukseen, mukaan lukien ammatillinen koulutus ja elinikäinen oppiminen. Yksi tärkein suositus on kiinnittää huomiota vilpillisten palveluiden mainostamiseen, mikä tapahtuu internetin ja sosiaalisen median kautta. (Yleiskäsite Contract cheating, ks blogini) Kansainvälistä yhteistyötäkin pitäisi tehdä, aluksi pitäisi kansallisesti seurata vilppiä koulutuksessa, pitäisi seurata transnationaalista vilppiä ja vaihtaa tietoja.
- Minun ensi kuussa julkaistava tutkimukseni vastaa juuri tähän suosituksen viimeiseen kohtaan. Osoitan, että plagiointi on osittain transnationaalista ja kansainvälistä. Suomen amk:ssa opinnäytetöiden tekstiä ja lähteitä on avoimesti kopioitu jopa opintosuorituksia myyvän yrityksen sivuilta.
Mitä sitten yksi plagiointitutkija voisi teille tarjota? Olen seurannut vilpin lisääntymistä korkeakoulutuksessa vuodesta 2005 alkaen. Olen tutkinut ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden sisältämää plagiointia, olen julkaissut useita tieteellisiä artikkeleita. Ja viimeisin tutkimukseni osuu tosiaan tuon suosituksen viimeiseen kohtaan: osoitan miten plagiointi on kansainvälistynyt.
Miten tutkimukseeni on Suomessa vastattu? Huonosti. Minut irtisanottiin yliopettajan tehtävistä Karelia-ammattikorkeakoulusta vuonna 2014 juuri samaan aikaan kuin artikkelini plagioinnin yleisyydestä oli julkaistavana. TENK on kyseenalaistanut toimintani ja tutkimukseni monessa eri yhteydessä, esimerkiksi juuri ennen irtisanomista, vaikka ei ole pystynyt osoittamaan teksteistäni yhtään virhettä. Plagioinnin käsitettä on hämärretty kietomalla käsittelyyn tahallisuus/tahattomuus, laajuus/suppeus, tekstin laji, kirjoittajan asema, jne. ikään kuin plagiointi olisi eri asia eri yhteyksissä tai että se jollakin koulutusasteella tai jossakin tekstissä olisi hyväksyttävää.
Plagioinnin ja muun vilpin käsittely kuuluu Suomessa TENK:n HTK-ohjeen piiriin, jos kyseessä on vähintään EQF7-tasoa oleva teksti. Kaikki muut tekstit käsitellään (=jätetään käsittelemättä) koulutusorganisaatioiden sisällä. Vielä vuonna 2018 TENK aluksi noudatti omaa jäykkää ja byrokraattista HTK-ohjettaan myös ammattikorkeakoulujen osalta, mutta on sittemmin ohjeistanut ainakin joitakin ammattikorkeakouluja niin, että jos kyseessä ei ole tieteellinen teksti, plagiointiepäilyä ei tarvitse käsitellä.
