Tekoälyllä on huumorintajua

Keskustelin pitkästä aikaa Chat GPT:n kanssa plagioinnista. Kaikkiin kysymyksiin tuli vakiovastaukset, eli tekoäly osaa luetella samat tekstit kuin mitä korkeakoulut ja TENK julkaisevat. Plagioinnin määrään tekoäly ei osaa vastata. Kysyin vielä tahattomasta plagioinnista, että miten se on mahdollista, kun plagiaattori kuitenkin tietää kopioineensa. Sain vastaukseksi vielä pitkän listan julkipuhetta ja vastasin siihen, että "Any old excuse!" ja arvatkaapas mitä Chat GPT vastasi? Tälläpä onkin huumorintajua, sanoi että "Haha, fair point!"

Opinnäytetöiden olemattomat lähteet

Huhtikuussa (9.4.2024) pidetyssä Praban metodologiaseminaarissa esitin havaintoja opinnäytetöissä lähteenä ilmoitetuista lähteistä, joita ei ole olemassa. 

Lähteiden merkitseminen tekstiin on kirjoittamisen perustaito, jota opetellaan jo peruskoulussa ja jota jatketaan ja tarkennetaan lukiossa. Korkeakoulujen opinnäytetöissä lähdemerkintöjen pitäisi olla tekstissä kohdallaan (=asia on viitatussa lähteessä) ja lähdeluettelossa kirjoittaja kertoo vaaditut tiedot käyttämästään lähteestä niin, että lukija voi itsekin hakea tietoa samasta lähteestä. Käytännössä lähdemerkinnöissä on kuitenkin paljon puutteita ja toisinaan on merkitty lähteeksi sellaisia lähteitä, joita ei löydy mistään. 

Aiemmissa kirjoituksissani olen käsitellyt olemattomia lähteitä esim. tapauksina, joissa kirjoittajien järjestys on vaihdettu, eikä teosta löydy annetulla kirjoittajajärjestyksellä. Jos kirjoittajan nimi on kirjoitettu väärin, teos yleensä löytyy, mutta usein virhe on jäljitettävissä kopioiduksi, eli lähteeksi on tekstissä ilmoitettu teos, jota ei ole luettu. Esimerkkinä tästä on usein toistuva virhe, jossa Hirsjärvi kirjoitetaan väärin Hirsijärvi, ja usein kirjoitusasu vielä vaihtelee tekstissä ja lähdeluettelossa.

Artikkelissa Kämäräinen & Moore 2023: Naturalistic Inquiry-teos YAMK-opinnäytetyöiden ja väitöskirjojen lähteenä (julkaistu teoksessa Kestävä elämänmuoto)  käsittelimme viittausvirhettä, jonka nimesimme tapaukseksi "Mr. Cuba" (herra Cuba ei siis ole mainitun kirjan kirjoittaja). Viittauksissa teokseen Lincoln & Guba (1985) Naturalistic Inquiry toinen kirjoittaja Guba on kirjoitettu lähes yhtä usein väärin kuin oikein. Tämä virhe toistuu kaikentasoisissa teksteissä amk-opinnäytetöistä väitöskirjoihin ja menetelmäoppaisiin.

Kirjoittajat ilmoitetaan väärin - teosta ei ole

Jo työssä ollessani kiinnitin huomion teksteihin, joissa tekstinsisäisenä lähdeviitteenä oli "Aaltola & Valli". Tässä merkinnässä ei tunnisteta kirjoittajaa, vaan on viitattu seuraaviin toimitettuihin teoksiin: Aaltola, J. & Valli, R. (toim). Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. ja 2. Näistä kahdesta menetelmäteoksesta julkaistiin vuosien 2001, 2007, 2010 ja 2015 painokset. 

Tekstissä lähdeviitteenä ”Aaltola & Valli” on aina väärin, heillä ei ollut näissä kirjoissa yhtään yhteistä artikkelia. Esitykseni aikoihin Googlehaulla löytyi tällaisia virheellisiä viittauksia 3560, ja Theseuksessa tällä tavoin väärin viitattiin 2286 valmiissa opinnäytetyössä. Löytyypä tästä kaksin- tai kolminkertaisesti vääriä viittauksia kun sekoitetaan kirjan toimittajien etunimiä ja sukunimiä esim. seuraavasti: 

”(…) kuvaavat vastauksia laajemmin (Aaltola & Raine 2001, 146-147)” (Vallin etunimi on Raine...)
”Raine ja Valli (2015) ehdottavat..” (nyt Aaltola jää puuttumaan 😏)

Vuonna 2018 uudistetut painokset on toimittanut Raine Valli yksin. Viittausmerkinnät menevät vain villimmiksi, kun teoksissa ei esimerkiksi ole Vallin yhdessä Aarnoksen kanssa kirjoittamaa artikkelia, vaikka näin voisi korkeakouluissa julkaistujen tekstien perusteella päätellä. Tästä on esimerkkinä lause (joka ei kieliopillisesti ole lause) vuonna 2020 julkaistusta gradusta, jossa viitataan olemattomaan lähteeseen: 

”Teemahaastattelujen teemojen voivan poiketa eri henkilöiden kohdalla riippuen henkilön asemasta organisaatiossa (Valli & Aarnos 2018, 35– 39).”

Etunimi

Valmiissa opinnäytetöissä on useita tapauksia, joissa tekstin sisäisessä viittauksessa ilmoitetaan kirjoittajan etunimi, ja jos myös lähdeluettelo on tehty etunimillä, lähdeteosta ei välttämättä löydy. Tässäpä esimerkki etunimen käyttämisestä YAMK-opinnäytetyössä. Tekijä (xx) viittaa tässä vuonna 2022 valmistuneessa YAMK-opinnäytetyössään kirjoittajaan nimeltä Paula, jota teosta ei löydy: 

"Paula (2010 cited in xx 2017: 6) defined literature review…”                     

Kirjoittaja siis ilmoittaa viitanneensa Paulaan (2010) amk-tasoisessa opinnäytetyössään ja nyt toiseen ammattikorkeakouluun tekemässään YAMK-opinnäytetyössä hän viittaa uudelleen Paulaan oman vuonna 2017 valmistuneen opinnäytetyönsä kautta. Että tallaista 😕

Tekoäly asialla

Kävin Praba-esityksessäni läpi erästä vuoden 2023 lopussa valmistunutta YAMK-työtä, josta löysin 11 sellaista lähdettä, joita ei ole olemassa. Koko teksti on 45 sivun mittainen, siinä on tekstissä uskomaton määrä, eli 78 sellaista lähdeviittausta, jotka eivät ole lähdeluettelossa. Lisäksi lähdeluettelossa on 25 sellaista lähdettä, joihin ei viitata tekstissä. Jäljet tällaisesta sotkusta johtavat tekoälyyn, joita kirjoittaja ilmoittaa käyttäneensä "tekstin muotoilussa" ja relevantin materiaalin hankinnassa. Lähdeluettelo itsessään on viimeisen päälle siisti ja viimeistelty, vaikka sisältääkin potaskaa.

Laitan tähän loppuun mietittäväksi yhden esimerkin tekoälyn keksimästä lähteestä, tämä on yksi noista yhdestätoista. 

“Munir, R., Mohammad, A.K. and Srivastava, M. (2019). Impact of Leadership Styles on Employee Motivation and Commitment: An Empirical Study. Journal of Management Development, 38(2), pp.120–132.”

Ilmoitettua ja viitattua artikkelia ei löydy otsikolla tai kirjoittajilla hakemalla. Ilmoitetun lehden vastaavilla sivuilla on seuraava artikkeli:

Whysall, Z., Owtram, M. and Brittain, S. (2019), "The new talent management challenges of Industry 4.0", Journal of Management Development, Vol. 38 No. 2, pp. 118-129. https://doi.org/10.1108/JMD-06-2018-0181

***

Suomen korkeakouluissa valmistuvissa opinnäytetöissä hyväksytään olemattomia lähteitä. M.O.T.  

Sopii miettiä, että onkohan opinnäytetyötekstiä lukenut kukaan. Onko ohjaaja lukenut ja antanut palautetta? Onko opinäytetyö ylipäätään tarkastettu vai onko suoritus vain automaattisesti hyväksytty?

Norjan opetusministeri erosi plagioinnin takia

Käyttäjänimi OsloStudenten julkaisi X:ssä 19.1.2024 otteita Norjan opetusministerin (korkeakouluministeri) Sandra Borchin gradusta ja vertaili niitä aiemmin julkaistuihin teksteihin. Samana päivänä lehti E24 analysoi gradua Copyleaks -ohjelman avulla ja julkaisi aiheesta artikkelin otsikolla Deler av forskningsministerens masteroppgave: Identisk med tidligere studenters tekster. Sekä OsloStudenten että lehti E24 julkaisivat tekstivertailuja samaan tapaan kuin mitä itsekin olen käyttänyt, kun olen tehnyt eri korkeakouluihin ilmoituksia julkaistujen opinnäytetöiden sisältämästä plagioinnista. Artikkelissa todettiin Borchin plagioineen useita tekstikappaleita graduunsa, ja jo samana päivänä, kun nämä tekstivertailut julkaistiin, Borch ilmoitti erostaan. Borch valmistui oikeustieteen maisteriksi kymmenen vuotta sitten Tromssan yliopistosta. Hän aloitti opetusministerinä viime syksynä ja opetusministerikausi kesti siten vajaat puoli vuotta. 

OsloStudenten käyttäjänimi kuuluu opiskelija Kristoffer Rytteragerille. Hän on kertonut ärsyyntyneensä siitä, että ministeri Borch vei viime syksynä yhtä opiskelijaa koskevan plagiointiasian korkeimpaan oikeuteen. Eräs ammattikorkeakouluopiskelija on käyttänyt esseessä/kotikokeessa omaa tekstiään uudelleen ja oli saanut rangaistuksen tästä itseplagioinnista: hänet oli erotettu kahdeksi lukukaudeksi. Käräjäoikeus piti rangaistusta riittävänä, mutta Borch vei asiaa eteenpäin ja halusi erottamisen kestoksi neljä lukukautta eli kaksi lukuvuotta. 

Miltäs kuulostaa jos vertaatte asioita Suomeen? Kukaan ei Suomessa ole joutunut eroamaan työstään vaikka olisi hyväksyttänyt gradunaan/YAMK-työnään miten törkeän plagiaatin tahansa. Myöskään luottamustehtävistä ei ole erotettu, vaikka plagoidun opinnäytetyön esittänyt olisi jopa tutkinnon myöntäneen korkeakoulun hallituksessa. Yhtään ammattikorkeakoulun opiskelijaa ei ole määräaikaisesti erotettu plagioinnin vuoksi eikä yhtään plagioitua YAMK-työtä ole hylätty jälkikäteen. Muutamia yliopisto-opiskelijoita on määräaikaisesti erotettu ja yksi gradu hylätty jälkikäteen korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Lainsääädännöllisen syyn tähän tiedätte tai jos ette tiedä, niin lukekaa vaikka tämä blogitekstini, jossa on linkki Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen. 

Myös suhtautuminen itseplagiointiin poikkeaa Suomessa muista sivistysvaltioina itseään pitävistä. Esimerkiksi Norjassa tosiaan erotetaan opinnoista kahdeksi lukukaudeksi, jos on kopioinut omaa, itse tekemäänsä tehtävää edelliseltä vuodelta. Suomessa sen sijaan itseplagiointiin suhtaudutaan oikeutena käyttää omaa tekstiä uudelleen ja jopa osana AHOT-järjestelmää. Eräs ammattikorkeakoulu vastasi minulle, että minun olisi pitänyt ottaa selvää opiskelijan nimenvaihdoksesta, kun tuo opiskelija oli tehnyt amk-opinnäytetyön toiseen ammattikorkeakouluun tyttönimellään ja naimisiin mentyään YAMK-opinnäytetyön tähän toiseen ammattikorkeakouluun uudella nimellään - ja tottakai hänellä on oikeus käyttää omaa tekstiään. Tuon erään ammattikorkeakoulun mielestä oli lähes kunnianloukkaus verrata Sirkka X:n tekstiä Sirkka Y:n tekstiin, nimi muutettu 😉 Eräs toinen ammattikorkeakoulu kyllä huomaa ja toteaa YAMK-opinnäytetyössä itseplagioinnin, mutta se ei ole korkeakoulun mielestä vilppiä, koska teko ei ole tarkoituksellinen (!) ja tekijä on merkinnyt itsensä lähteeksi.

***

Norjan opetusministerin eroaminen plagioinnin vuoksi ei juuri ylittänyt uutiskynnystä Suomessa. Helsingin Sanomat mainitsee asian artikkelissa, johon on koottuu Norjan nykyisen hallituksen kaikki seitsemän ministerieroa: Plagiointia, näpistelyä, kaverin suosimista – skandaalisuma piinaa Norjan politiikan huippua. Maailmalla Borchin eroa käsiteltiin eri Euroopan ja USA:nkin medioissa, mm. New York Times julkaisi aiheesta laajahkon artikkelin, jossa leikitellään sillä, että ministeri taisteli plagiointia vastaan ja erosi sitten plagioinnin takia. 

Lyhyt fb-video Borchin tapauksesta on täällä - tähän videon on loppuun liitetty Norjan pääministerin kehotus kaikille ministereille: "tarkastakaa oma gradunne"!