Huhtikuussa (9.4.2024) pidetyssä Praban metodologiaseminaarissa esitin havaintoja opinnäytetöissä lähteenä ilmoitetuista lähteistä, joita ei ole olemassa.
Lähteiden merkitseminen tekstiin on kirjoittamisen perustaito, jota opetellaan jo peruskoulussa ja jota jatketaan ja tarkennetaan lukiossa. Korkeakoulujen opinnäytetöissä lähdemerkintöjen pitäisi olla tekstissä kohdallaan (=asia on viitatussa lähteessä) ja lähdeluettelossa kirjoittaja kertoo vaaditut tiedot käyttämästään lähteestä niin, että lukija voi itsekin hakea tietoa samasta lähteestä. Käytännössä lähdemerkinnöissä on kuitenkin paljon puutteita ja toisinaan on merkitty lähteeksi sellaisia lähteitä, joita ei löydy mistään.
Aiemmissa kirjoituksissani olen käsitellyt olemattomia lähteitä esim. tapauksina, joissa kirjoittajien järjestys on vaihdettu, eikä teosta löydy annetulla kirjoittajajärjestyksellä. Jos kirjoittajan nimi on kirjoitettu väärin, teos yleensä löytyy, mutta usein virhe on jäljitettävissä kopioiduksi, eli lähteeksi on tekstissä ilmoitettu teos, jota ei ole luettu. Esimerkkinä tästä on usein toistuva virhe, jossa Hirsjärvi kirjoitetaan väärin Hirsijärvi, ja usein kirjoitusasu vielä vaihtelee tekstissä ja lähdeluettelossa.
Artikkelissa Kämäräinen & Moore 2023: Naturalistic Inquiry-teos YAMK-opinnäytetyöiden ja väitöskirjojen lähteenä (julkaistu teoksessa Kestävä elämänmuoto) käsittelimme viittausvirhettä, jonka nimesimme tapaukseksi "Mr. Cuba" (herra Cuba ei siis ole mainitun kirjan kirjoittaja). Viittauksissa teokseen Lincoln & Guba (1985) Naturalistic Inquiry toinen kirjoittaja Guba on kirjoitettu lähes yhtä usein väärin kuin oikein. Tämä virhe toistuu kaikentasoisissa teksteissä amk-opinnäytetöistä väitöskirjoihin ja menetelmäoppaisiin.
Kirjoittajat ilmoitetaan väärin - teosta ei ole
Jo työssä ollessani kiinnitin huomion teksteihin, joissa tekstinsisäisenä lähdeviitteenä oli "Aaltola & Valli". Tässä merkinnässä ei tunnisteta kirjoittajaa, vaan on viitattu seuraaviin toimitettuihin teoksiin: Aaltola, J. & Valli, R. (toim). Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. ja 2. Näistä kahdesta menetelmäteoksesta julkaistiin vuosien 2001, 2007, 2010 ja 2015 painokset.
Tekstissä lähdeviitteenä ”Aaltola & Valli” on aina väärin, heillä ei ollut näissä kirjoissa yhtään yhteistä artikkelia. Esitykseni aikoihin Googlehaulla löytyi tällaisia virheellisiä viittauksia 3560, ja Theseuksessa tällä tavoin väärin viitattiin 2286 valmiissa opinnäytetyössä. Löytyypä tästä kaksin- tai kolminkertaisesti vääriä viittauksia kun sekoitetaan kirjan toimittajien etunimiä ja sukunimiä esim. seuraavasti:
”(…) kuvaavat vastauksia laajemmin (Aaltola & Raine 2001, 146-147)” (Vallin etunimi on Raine...)
”Raine ja Valli (2015) ehdottavat..” (nyt Aaltola jää puuttumaan 😏)
Vuonna 2018 uudistetut painokset on toimittanut Raine Valli yksin. Viittausmerkinnät menevät vain villimmiksi, kun teoksissa ei esimerkiksi ole Vallin yhdessä Aarnoksen kanssa kirjoittamaa artikkelia, vaikka näin voisi korkeakouluissa julkaistujen tekstien perusteella päätellä. Tästä on esimerkkinä lause (joka ei kieliopillisesti ole lause) vuonna 2020 julkaistusta gradusta, jossa viitataan olemattomaan lähteeseen:
”Teemahaastattelujen teemojen voivan poiketa eri henkilöiden kohdalla riippuen henkilön asemasta organisaatiossa (Valli & Aarnos 2018, 35– 39).”
Etunimi
Valmiissa opinnäytetöissä on useita tapauksia, joissa tekstin sisäisessä viittauksessa ilmoitetaan kirjoittajan etunimi, ja jos myös lähdeluettelo on tehty etunimillä, lähdeteosta ei välttämättä löydy. Tässäpä esimerkki etunimen käyttämisestä YAMK-opinnäytetyössä. Tekijä (xx) viittaa tässä vuonna 2022 valmistuneessa YAMK-opinnäytetyössään kirjoittajaan nimeltä Paula, jota teosta ei löydy:
"Paula (2010 cited in xx 2017: 6) defined literature review…”
Kirjoittaja siis ilmoittaa viitanneensa Paulaan (2010) amk-tasoisessa opinnäytetyössään ja nyt toiseen ammattikorkeakouluun tekemässään YAMK-opinnäytetyössä hän viittaa uudelleen Paulaan oman vuonna 2017 valmistuneen opinnäytetyönsä kautta. Että tallaista 😕
Tekoäly asialla
Kävin Praba-esityksessäni läpi erästä vuoden 2023 lopussa valmistunutta YAMK-työtä, josta löysin 11 sellaista lähdettä, joita ei ole olemassa. Koko teksti on 45 sivun mittainen, siinä on tekstissä uskomaton määrä, eli 78 sellaista lähdeviittausta, jotka eivät ole lähdeluettelossa. Lisäksi lähdeluettelossa on 25 sellaista lähdettä, joihin ei viitata tekstissä. Jäljet tällaisesta sotkusta johtavat tekoälyyn, joita kirjoittaja ilmoittaa käyttäneensä "tekstin muotoilussa" ja relevantin materiaalin hankinnassa. Lähdeluettelo itsessään on viimeisen päälle siisti ja viimeistelty, vaikka sisältääkin potaskaa.
Laitan tähän loppuun mietittäväksi yhden esimerkin tekoälyn keksimästä lähteestä, tämä on yksi noista yhdestätoista.
“Munir, R., Mohammad, A.K. and Srivastava, M.
(2019). Impact of Leadership Styles on Employee Motivation and Commitment: An
Empirical Study. Journal of Management Development, 38(2), pp.120–132.”
Ilmoitettua ja viitattua artikkelia ei löydy otsikolla
tai kirjoittajilla hakemalla. Ilmoitetun lehden vastaavilla sivuilla on
seuraava artikkeli:
Whysall, Z., Owtram, M. and Brittain, S. (2019),
"The new talent management challenges of Industry 4.0", Journal of Management Development,
Vol. 38 No. 2, pp. 118-129. https://doi.org/10.1108/JMD-06-2018-0181
***
Suomen korkeakouluissa valmistuvissa opinnäytetöissä hyväksytään olemattomia lähteitä. M.O.T.
Sopii miettiä, että onkohan opinnäytetyötekstiä lukenut kukaan. Onko ohjaaja lukenut ja antanut palautetta? Onko opinäytetyö ylipäätään tarkastettu vai onko suoritus vain automaattisesti hyväksytty?
