Sloppy scholarship
Englanninkielen sana sloppy tarkoittaa vetelää. Kun se määrittää oppineisuutta tai oppineisuuden osoittamista tai tutkimuksellista toimintaa, sloppy tarkoittaa holtitonta, huolimatonta, leväperäistä ja epäselvää toimintaa. NetMot -sanakirjan esimerkissä todetaan: "Sloppy thinking leads to undesirable results. Epäselvällä ajattelulla saa aikaan vain ei-toivottuja tuloksia." Slopppy scholarship -käsitettä käytetään plagiointikirjallisuudessa siinä yhteydessä, kun pohditaan tekstin kirjoittajan epäselviä lähdemerkintöjä tai huolimatonta lähteiden käyttöä.
Onko lähteiden huolimaton käyttö plagiointia vai ei?
Esimerkiksi Kansas State University noudattaa yhdysvaltalaisille yliopistoille tunnusomaista honor codea niin, että se lukee lähteiden huolimattoman käytön plagiarismiksi. (ks. esimerkki plagioinnista tai PP-esitys plagioinnista).
Lähteiden huolimattomaan käyttöön kuuluu esimerkiksi:
- kirjoittaja ei ole laittanut suoraan lainaukseen lainausmerkkejä
- kirjoittaja viittaa väärään dokumenttiin tai oikean dokumentin väärään sivuun
- käyttää parafraaseja, joissa ei ole asianmukaista lähdemerkintää
- kopioi toisen kirjoittajan tekstin lähdeviitteineen ja siirtää alkuperäisen kirjoittajan käyttämän lähteen omaan tekstiinsä
Lähes kaikki suomalaiset korkeakoulut ovat laatineet kirjallisille tehtäville ja opinnäytetöille kirjoittamisohjeet. Osa korkeakouluista käyttää yhtä yhteistä ohjetta, mutta joissakin korkeakouluissa käytetään myös oppiainekohtaisia ohjeistuksia. Yhteistä kaikille ohjeille on se, että lähteiden asianmukaista käyttöä korostetaan ja opiskelijaa ohjataan tekstin sisäisten lähdeviitteiden ja lähdeluettelon tekemiseen. Esimerkiksi Jaana Vuori toteaa laatimassaan kirjoittamisohjeessa Opas lähteiden käyttöön osuvasti näin: "Huolimaton lähteiden käyttö sotii tutkimuksen ja opiskelun eettisiä periaatteita vastaan."
Yksi julkaistu esimerkki suomalaisesta arvioinnista, jossa todetaan lähteiden huolimatonta käyttöä, on Jyrki Iivosen vuonna 1992 laatima dissidentti Leena Hornin väitöskirjasta. Lausunnossa todetaan Hornin lähteiden käytöstä mm. seuraavaa:
"[...] käyttää lähteitä melko huolimattomasti [...] hänen tapansa merkitä viitteet on puutteellinen; hänen tekemänsä sivuviittaukset eivät useinkaan pidä paikkaansa [...] väittelijän itsensä kääntämät suorat lainaukset on usein tehty puutteellisesti (esimerkiksi Wittgenstein-sitaatissa sivulla 303 tämän käyttämä sana 'filosofia' on väittelijällä muodossa 'tutkimus' ja sivulla 115 oleva lainaus Marxin kirjeestä Vera Zasulitsille löytyy Marxin ja Engelsin teosten 19. osan sivulta 385 eikä 384). Väittelijä viittaa useamman kerran vain yhteen kirjoittajaan vaikka heitä on ollut kaksi (esimerkiksi Brzezinski kun kyseessä on Brzezinski ja Huntington sivuilla 27 ja 111 sekä Marx kun kyseessä on Marx ja Engels sivulla 26). Toisaalta sivulla 48 oleva Marx-sitaatti on Engelsin kirjoituksesta "Työn osuus apinan ihmistymisessä". Tekstistä löytyy myös lukuisia sellaisia väitteitä, jotka olisivat vaatineet alkuperän esittämisen [...] Lähteiden käytössä on myös selviä asiavirheitä, esimerkiksi Neuvostoliiton perustuslaista kirjoittaessaan väittelijä viittaa useampaan kertaan vääriin pykäliin (esimerkiksi sivuilla 41 ja 127)."
20.5.2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti