Nature -lehti on julkaissut kaksi artikkelia plagioinnista (Nature Vol 466, 159–160 ja 167). 5.7.2010 julkaistiin Declan Butlerin kirjoittama artikkeli Journals step up plagiarism policing, johon on koottu eri kustantajien kokemuksia tieteellisiin lehtiin tarjottujen plagiaattien määrästä. Vaikka korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ja kansainväliset tutkimusjärjestöt kuuluttavat noudattavansa korkeaa eettistä normistoa, yksittäisten tieteentekijöiden kirjoittamisen eettisyys on todettu rapautuneeksi. Vai mitä sanotte siitä, että jo refereemenettelyn läpikäyneistä tieteellisistä, "alkuperäisistä", jo kertaalleen julkaistavaksi hyväksytyistä artikkeleista jopa 23 prosenttia jätetään julkaisematta, koskapa jossain päin maailmaa sama teksti tai osa tekstiä oli jo julkaistu?
Pari päivää myöhemmin ilmestyneessä Nature-lehden pääkirjoituksessa Plagiarism pinioned tarkastellaan tieteellisten lehtien kohtaamia ongelmia lehteen tarjottujen artikkeleiden sisältämän plagioinnin takia. Merkittävimmät englanninkieliset tieteelliset julkaisut ovat päätyneet ottamaan yhteiskäyttöön sähköisen plagiaatintunnistinjärjestelmän (CrossCheck).
Nature -lehden artikkeleiden sisältämä tieto plagioinnin yleisyydestä on hämmästyttänyt myös tieteellisten julkaisujen vastuuhenkilöitä. Lehteen artikkelia tarjoava tutkija on sitoutunut siihen, että tekstiä ei ole julkaistu muualla. Tämä koskee myös oman tekstin uudelleenjulkaisemista, itseplagiontia (tai itsensä plagiointia, self plagiarism). Itseplagiointia ei Suomessa ole edelleenkään nostettu keskusteluun, mutta asiaan sisältyy mutta: Onko Suomessa joillakin tieteenaloilla tapana julkaista sama teksti ensin suomenkielisessä lehdessä ja sen jälkeen englanniksi käännätettynä tekstiä tarjotaan johonkin englanninkieliseen julkaisuun?
20.7.2010
Idiootin haastattelu ja plagiointikummitus
Jonathan Bailey julkaisi blogissaan videon, jonka hän oli tehnyt pyynnöstä komedialliseksi. Blogikirjoituksessaan Bailey nimeää tekemänsä huumoripätkän nimellä The Principal and the Idiot Plagiarist. Videolla koulun rehtori "keskustelee" opiskelijan kanssa.
Toinen hauska plagiointivideo on Bergenin yliopiston julkaisema Et plagieringseventyr, jossa myös huumorin keinoin käydään läpi tieteellisen kirjoittamisen perusperiaatteita (film på norsk, subtitles in English).
Youtubessa on satoja plagiointiaiheeseen liittyvä videoita, joista joitakin linkitin jo pari vuotta sitten asiaan paneutuneelle Plagiarismi.fi-sivustolle.
Toinen hauska plagiointivideo on Bergenin yliopiston julkaisema Et plagieringseventyr, jossa myös huumorin keinoin käydään läpi tieteellisen kirjoittamisen perusperiaatteita (film på norsk, subtitles in English).
Youtubessa on satoja plagiointiaiheeseen liittyvä videoita, joista joitakin linkitin jo pari vuotta sitten asiaan paneutuneelle Plagiarismi.fi-sivustolle.
15.7.2010
Helsingin sanomat kirjoittaa plagioinnista
Jahas, kun vielä viime kuussa olin sitä mieltä että poliitikkojen plagiointi ei Suomessa ylitä uutiskynnystä niin nyt on vedettävä nuo sanat takaisin. Helsingin Sanomien toimittaja Joonas Laitinen kirjoittaa tämän päivän Hesarissa otsikolla Kansanedustaja lainasi oman mepin puheen sanasta sanaan. Tekstissä kerrotaan kuinka kokoomuksen kansanedustaja Petri Salo käytti kokoomuksen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan blogitekstiä omana puheenaan.
Toimittaja on liittänyt juttuunsa kaksi suoraa lainausta Eija-Riitta Korholan blogista ja kaksi suoraa lainausta Petri Salon puheesta eduskunnassa.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirjassa ja Korholan blogeissa tekstit näyttävät esimerkiksi tällaiselta:
"Siksi jäteargumentti suomalaisessa keskustelussa johtaa toistuvasti harhaan. Se luo vaikutelman, että hylkäämällä tämän kuudennen ja seitsemännen reaktorin olisimme ohittaneet tai torjumassa tämän jäteongelman. Se ei pidä paikkaansa. Nimenomaan tuota ongelmaa ehkä jopa päinvastoin voidaan käsitellä, koska tiedetään, että tulevaisuuden ydinvoimalat saattavat olla jopa ratkaisun avain. Neljännen sukupolven ydinvoimalat voivat käyttää polttoaineena ydinjätettä, jopa ydinaseiden jätettä. Kehitys tulisi viedä loppuun, kunnes saadaan sellaisia voimaloita, jotka voivat hyödyntää uraania vielä tehokkaammin ja mieluummin aivan kokonaan."
(Petri Salo, eduskunnan täysistunnon ptk 30.6.2010)
"Siksi jäteargumentti suomalaisessa keskustelussa johtaa toistuvasti harhaan. Se luo vaikutelman, että hylkäämällä kuudennen tai seitsemännen reaktorin olisimme ohittaneet tai torjuneet jäteongelman. Nimenomaan tuota ongelmaa emme ole – ehkäpä jopa päinvastoin, sillä tulevaisuuden ydinvoimalat saattavat olla ratkaisun avain. Neljännen sukupolven ydinvoimalat voivat käyttää polttoaineena ydinjätettä, jopa ydinaseiden jätettä. Kehitys tulisi viedä loppuun, kunnes saadaan voimaloita, jotka voivat hyödyntää uraania tehokkaammin ja kokonaan." (Korholan blogi Aamulehdessä 30.6.2010 otsikolla Toinen toistaan surkeampia ratkaisuja)"
Toisaalta:
"Siksi jäteargumentti suomalaisessa keskustelussa johtaa toistuvasti harhaan. Se luo vaikutelman, että hylkäämällä kuudennen tai seitsemännen reaktorin olisimme ohittaneet tai torjuneet jäteongelman. Nimenomaan tuota ongelmaa emme ole – ehkäpä jopa päinvastoin, sillä tulevaisuuden ydinvoimalat saattavat olla ratkaisun avain. Neljännen sukupolven ydinvoimalat voivat käyttää polttoaineena ydinjätettä, jopa ydinaseiden jätettä. Kehitys tulisi viedä loppuun, kunnes saadaan voimaloita, jotka voivat hyödyntää uraania tehokkaammin ja kokonaan." (Korholan blogi Iltalehdessä 30.6.2010 otsikolla Toinen toistaan surkeampia ratkaisuja)
-näin maa makaa-
Toimittaja on liittänyt juttuunsa kaksi suoraa lainausta Eija-Riitta Korholan blogista ja kaksi suoraa lainausta Petri Salon puheesta eduskunnassa.
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirjassa ja Korholan blogeissa tekstit näyttävät esimerkiksi tällaiselta:
"Siksi jäteargumentti suomalaisessa keskustelussa johtaa toistuvasti harhaan. Se luo vaikutelman, että hylkäämällä tämän kuudennen ja seitsemännen reaktorin olisimme ohittaneet tai torjumassa tämän jäteongelman. Se ei pidä paikkaansa. Nimenomaan tuota ongelmaa ehkä jopa päinvastoin voidaan käsitellä, koska tiedetään, että tulevaisuuden ydinvoimalat saattavat olla jopa ratkaisun avain. Neljännen sukupolven ydinvoimalat voivat käyttää polttoaineena ydinjätettä, jopa ydinaseiden jätettä. Kehitys tulisi viedä loppuun, kunnes saadaan sellaisia voimaloita, jotka voivat hyödyntää uraania vielä tehokkaammin ja mieluummin aivan kokonaan."
(Petri Salo, eduskunnan täysistunnon ptk 30.6.2010)
"Siksi jäteargumentti suomalaisessa keskustelussa johtaa toistuvasti harhaan. Se luo vaikutelman, että hylkäämällä kuudennen tai seitsemännen reaktorin olisimme ohittaneet tai torjuneet jäteongelman. Nimenomaan tuota ongelmaa emme ole – ehkäpä jopa päinvastoin, sillä tulevaisuuden ydinvoimalat saattavat olla ratkaisun avain. Neljännen sukupolven ydinvoimalat voivat käyttää polttoaineena ydinjätettä, jopa ydinaseiden jätettä. Kehitys tulisi viedä loppuun, kunnes saadaan voimaloita, jotka voivat hyödyntää uraania tehokkaammin ja kokonaan." (Korholan blogi Aamulehdessä 30.6.2010 otsikolla Toinen toistaan surkeampia ratkaisuja)"
Toisaalta:
"Siksi jäteargumentti suomalaisessa keskustelussa johtaa toistuvasti harhaan. Se luo vaikutelman, että hylkäämällä kuudennen tai seitsemännen reaktorin olisimme ohittaneet tai torjuneet jäteongelman. Nimenomaan tuota ongelmaa emme ole – ehkäpä jopa päinvastoin, sillä tulevaisuuden ydinvoimalat saattavat olla ratkaisun avain. Neljännen sukupolven ydinvoimalat voivat käyttää polttoaineena ydinjätettä, jopa ydinaseiden jätettä. Kehitys tulisi viedä loppuun, kunnes saadaan voimaloita, jotka voivat hyödyntää uraania tehokkaammin ja kokonaan." (Korholan blogi Iltalehdessä 30.6.2010 otsikolla Toinen toistaan surkeampia ratkaisuja)
-näin maa makaa-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
