Artikkeli kuvaa tapauksen, joka kääntää koko plagiointikeskustelun päälaelleen. Nyt ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan opinnäytetyön (30 op) voi suorittaa siten, että kopioi jonkun sopivalta tuntuvan aiemman gradun ja muuttaa tekstiä vain sen verran, että saa plagiaatintunnistimelta omaa korkeakoulua tyydyttävän raportin.
Karelia-ammattikorkeakoulussa oli valmistunut teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Työ oli hyväksytty syksyllä 2017, ja keväällä 2018 Theseus-julkaisun kannen alareunaan oli lisätty teksti:
"Tekijä ei ole noudattanut hyvää tieteellistä käytäntöä. Opinnäytetyön tarkastuksen jälkeen työssä on todettu laajamittaista plagiointia. Tästä syystä opinnäytetyön arvosana on alennettu alimmalle mahdolliselle tasolle, joka on yksi."
(Seuraava kuva Theseuksesta 25.7.2018, työn sivuilta 1 ja 2)
TENKin ohjeiden mukaan korkeakouluissa käsittelyyn otetuista plagiointiepäilyistä tulisi tehdä kirjallinen esiselvitysraportti. Tällaisen raportin saa kuka tahansa käyttöönsä pyytämällä sen korkeakoulun kirjaamosta. Toimittaja ei kuitenkaan ollut saanut käyttöönsä tästä opinnäytetyöstä tehtyä esiselvitysraporttia, vaan tiedot opinnäytetyön hyväksymisestä oli saatu artikkelia varten haastatellulta toimialajohtaja Susanna Rosellilta.
Kuvaus työn hyväksymisestä kuulostaa uskomattomalta - ainakin meistä, joiden mielestä koulussa ja opiskelujen aikana olisi tarkoitus oppia jotakin ja suoritettu tutkinto tällöin olisi tae koulutusohjelman sisältöjen oppimisesta. Siteeraan Karjalaisen artikkelia:
"Alussa esimerkkinä ollut opinnäytetyökin oli käynyt kolmesti läpi plagiaatintunnistusohjelma Urkundin. Toukokuussa 2017 työn ohjaus oli keskeytetty siitä löytyneen plagioinnin vuoksi. Elokuussa uudelleen palautettu työ oli hylätty, kun siitä löytyi jälleen plagiointia vuoden 2014 gradusta. Lokakuussa 2017 Urkund ei enää löytänyt yhtäläisyyksiä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa hyväksyttyyn graduun, ja opinnäytetyö hyväksyttiin."
Plagiointi ei siis johtanut siihen, että opiskelijaa olisi vaadittu tekemään oma teksti osoittamaan koulutuksessa opittua. Vaadittiin ainoastaan, että opiskelija muuttaa tekstiä sen verran, että plagiaatintunnistin antaa jollain asetetulla kriteerillä hyväksytyn raportin. Rehtorin päätöksen mukaan työssä oli muutama kuukausi hyväksymisen ja julkaisun jälkeen todettu laajamittaista plagiointia:
"Opinnäytetyö oli tehty lähes samalla nimellä, sisällysluettelolla ja haastattelurungolla kuin vuoden 2014 gradu. Tulokset opinnäytetöissä olivat miltein täysin samat. Myös lähteet ja lähdeviitteet olivat samankaltaisia. Sanajärjestyksiä, sijamuotoja ja aikamuotoja oli muutettu, mutta suuri osa tekstistä oli käytännössä kopioitu aiemmasta gradusta."***
Onko tämä sitten eräänlainen ennakkotapaus, johon tulevat ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat voivat vedota? Ei siis tarvitse enää kirjoittaa gradua tai yamk-opinnäytetyötä - ainoastaan kopioida jotain ja sitten vain sietää se, että omassa opinnäytetyössä on "plagiaattileima" kannessa.
Muitakin kysymyksiä herää: Entä alkuperäisen tekstin kirjoittajan tekijänoikeus? Tulevatko opiskelijat kohdelluksi tasavertaisesti, jos yhdessä korkeakoulussa vaaditaan itse ajattelemaan ja kirjoittamaan ja toisessa ei? Ovatko yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen myöntämät ylemmät korkeakoulututkinnot tasalaatuisia?
Esimerkiksi Laura Huhtasaaren gradusta on meneillään jo toinen esiselvitys - tulevatko kaikki opinnäytetöitä koskevat plagiointiepäilyt käsitellyksi yhdenvertaisesti?
Hyvä kirjoitus! Vilppiin syyllistyvät opiskelijat pitäisi tietysti erottaa. Vähintään pitäisi vilppi mainita tutkintotodistuksessa - maininta Theseuksessa ei riitä, eikä arvosanan alentaminen. Se ei ole
VastaaPoistarangaistus, eikä sillä ole minkäänlaista ennalta estävää pelotevaikutusta muihin vilppiin ryhtyviin. Vilpillisesti hankitun tutkintotodistuksen voisi nimetä sekundatutkinnoksi, jotta työnantajatkin tietäisivät palkkaavansa sekundaa priiman sijaan. Jotenkin ero on osoitettava niihin, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa laillisesti ja asianmukaisesti.
Suomalainen koulutusjärjestelmä on rappiotilassa: peruskoulun ja ammatillisen tutkinnon voi nykyisin suorittaa osaamatta edes perusasioita. Sama trendi on nyt siis jo korkeakouluissakin?
Minä tulkitsen tätä opettajana ja arvioijana niin, että tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohteluvelvoitteen myötä jatkossa myös kopiot on hyväksyttävä opinnäytteiksi. Ei voi olla eri vaatimuksia eri opiskelijoille.
VastaaPoistaKarjalainen ja Plagiointitutkija kiinnittävät huomioita mielenkiintoiseen asiaan. Toisen työtä plagioimalla voi siis valmistua, mutta arvosanasta saattaa joutua tinkimään.
VastaaPoistaTutkinnot tuovat rahoitusta amk:lle ja ehkä siksi niiden laadusta ei juuri piitata. Toimiessani amk-opettajana plagioituja tai muuten ala-arvoisia töitä ei viedä Theseukseen. Siten koululle ja tekijälle ei koidu mainehaittaa. Nyt ilmeisesti työtä ei uskalleta poistaa, kun asia on julkinen.
Asiallisia mainintoja plagioinnista tai ilmoituksia ’takaisinotoista’ (retraction) ei hakukone montakaan Theseuksesta löydä. Vain muutaman amk:n henkilökunnan kopiotu julkaisu on merkitty. Mutta niistäkin amk saa tulosrahoitusta.
“Notice of retraction, November 27, 2017
….This article has been investigated according to the guidelines of The Finnish Advisory Board on Research Integrity, with the conclusion that the article includes plagiarism. This is unacceptable, and we therefore retract this article from the literature, watermark the electronic version and advice against the use of this material.”
Osalla korkeakouluista on Theseuksen töissä myös työn ohjaajan nimi. Carelialla ei näy olevan.
VastaaPoista