Opettajat ja muutkin korkeakoulun käyneet on opetettu käyttämään tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjetta hyvästä tieteellisestä käytännöstä silloin, kun kohdalle sattuu teksti, joka vaikuttaa vilpilliseltä. Jos lukija miettii, että onko tämä kirjoittajan itsensä tekemää tekstiä ollenkaan, onko tämä osittain tai kokonaan kopioitu (plagiointi) ja pitääköhän tuo asia ja lähdeviite paikkaansa (sepittäminen), niin HTK2012-ohje auttaa tilanteessa,
vai auttaako?
Nämä TENK:n hyvän tieteellisen käytännöt ohjeet koskevat laajalti muitakin kuin tieteellisiä tutkimusjulkaisuja ja opinnäytetöitä. TENK:n omin sanoin asia on ilmaistu näin (HTK2012-ohje, s. 7):
"Käytännöt koskevat tutkimustoiminnan ohella opetusmateriaaleja, kirjallisesti ja suullisesti annettuja lausuntoja, arviointeja, ansio- ja julkaisuluetteloita sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tilanteita niin painetuissa kuin sähköisissäkin julkaisukanavissa, myös sosiaalisessa mediassa."
Kaikki korkeakoulut ovat sitoutuneet noudattamaan HTK-ohjetta. Ohjeessa (s. 10) vielä erikseen sanotaan että ohjeet koskevat korkeakouluissa ylempiä tutkintoja:
"Myös maisteritasoisen, mukaan lukien ammattikorkeakoulujen ylemmät tutkinnot, tai sitä korkeamman oppiarvon saavuttamiseksi tehtyihin tieteellisiin opinnäytteisiin kohdistuvat HTK-loukkausepäilyt tutkitaan näiden ohjeiden mukaan, vaikka opinnäytettä ei olisi julkaistu."
HTK-ohjetta on joten kuten noudatettu paria viime vuotta lukuun ottamatta. Esimerkiksi ARENEn vuonna 2018 julkaisemat Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset toteavat yksiselitteisesti sivulla 24:
"Jos YAMK-opinnäytetyö on jo hyväksytty tai HTK-loukkauksesta epäilty niin vaatii, tutkitaan loukkausepäily HTK-ohjeen mukaisessa HTK-prosessissa."
Vielä vuonna 2016 TENK lausui itsekin ammattikorkeakouluista näin:
"TENK katsoi, että ammattikorkeakoulut ovat tutkimusorganisaatioita ja niiden opetushenkilökunta kuuluu korkeakoulun tiedeyhteisöön. Heidän tulee siksi noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä myös tiedeyhteisön ulkopuolisissa vuorovaikutustilanteissa, myös sosiaalisessa mediassa, jos asiayhteys liittyy heidän opetus- tai tutkimusalaansa."
TENK:n vuosikertomuksissa kuvattiin aiemmin myös ammattikorkeakouluista tulleita HTK-loukkausilmoituksia ja niiden käsittelystä oli tapauskuvauksia muiden joukossa. Vuonna 2019 jotain muuttui: TENK muutti vuosikertomustensa rakennetta niin, että ammattikorkeakouluja koskevia lausuntoja ei enää julkaista. Asia kuitattiin yhdellä lauseella näin:
"Muut vuonna 2019 annetut lausunnot koskivat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöiden plagiointiepäilyjen käsittelyä ammattikorkeakouluissa."
Vuonna 2020 TENK kirjelmöi lehdelle Journal of Academic Ethics, että HTK2012-ohje ei Suomessa koskekaan ammattikorkeakouluja, vaikka ammattikorkeakoulut olivat itse siinä käsityksessä. Vieläpä televisiohaastattelussa TENK:n pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof nimesi ammattikorkeakoulujen maisteritasoiset opinnäytetyöt harjoitustöiksi, joista ei saisi tehdä HTK-ilmoituksia. Tämä harjoitustyölausuma upposi kansaan kuin voi puuroon, ketään ei asia kummastuttanut. Maailmalla kuitenkin on paljonkin henkilöitä, jotka ovat valmistuneet suomalaisista ammattikorkeakouluista niin, että tutkinnon nimessä on Master's degree ja julkaistussa YAMK-työssä on Master's thesis. He ovat hakeneet työtä maistereina, jotka ovat ennen tutkinnon valmistumista kirjoittaneet Master's thesis -tasoisen tekstin, ei siis pelkkiä harjoitustöitä, vaan vaativan, eurooppalaisen osaamistasokuvauksen mukaisen tason EQF7 tekstin.
Mutta mitä tapahtui 15.4.2021?
15.4.2021 TENK:n kokouksessa ilmeisesti tehdään johonkin asiaan jokin päätös. Mitä asiaa päätös koskee, ja kenen aloitteesta asiaa käsiteltiin, ei ole vielä selvinnyt eikä TENK ole julkaissut asiaa, en ainakaan ole huomannut.
Kaksi ammattikorkeakoulua (Haaga-Helia ja LAB-amk) vastasi ilmoituksiini 26.4.2021, 11 päivää tuon päätöksen jälkeen. Ilmoitukset HTK-loukkausepäilystä olin laittanut helmikuussa 2021. Nämä ammattikorkeakoulut eivät enää tutki YAMK-työn (Master's thesis) sisältämää anastamista, plagiointia, sepittämistä tai piittaamattomuutta seuraavilla perusteilla:
Haaga-Helia, rehtorin päätös 26.4.2021:
TENK:n uuden linjauksen mukaan (pöytäkirjanote 15.4.2021):
"Mikäli opinnäytetyö kuuluu laajempaan tutkimushankkeeseen ja/tai sen pohjalta julkaistaan tieteellinen artikkeli, opinnäytettä voidaan pitää tieteellisenä ja näin ollen asian käsittelyn voi katsoa kuuluvan HTK-ohjeen alaan. Jos opinnäyte kuuluu yksinomaan opintojen piiriin, siihen kohdistuva vilppiepäily voidaan käsitellä opintovilppinä oppilaitoksen omassa prosessissa.”
Rehtori Teemu Kokko tekee päätöksen siteeraamansa TENK:n 15.4.2021 kokouspäätöksen mukaisesti ja toteaa, että ilmoitustani "ei käsitellä htk-loukkausepäilynä vaan opintovilppinä". Nyttemmin tämä kyseinen YAMK-työ on kadonnut Theseuksesta, vaikka kyseisen opiskelijan Master-opintoja käsittelevä artikkeli on vielä luettavissa. Siinä ei mainita sanaa opinnäytetyö tai Master's thesis.
LAB-amk vastasi kolmeen ilmoitukseeni samana päivänä kuin Haaga-Helia. LAB-amk:n rehtori ei viittaa päätöksessään suoraan TENKn 15.4.2021 pöytäkirjaan. Sen sijaan rehtori Turo Kilpeläinen toteaa, että maisteritason tekstiä ei tutkita, koska se ei ole tieteellinen:
LAB-amk, rehtorin päätös 26.4.2021:
"(...) ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon saavuttamiseksi tehty opinnäytetyö ei ole tieteellinen vaan sen sijaan kyseessä on käytäntölähtöinen toiminnan kehittäminen ja ongelmien ratkaiseminen. Tilanne, jossa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö olisi tieteellinen on harvinainen ja pääosa töistä ei täytä tieteellisyyden kriteeriä."
Turo Kilpeläinen muistuttaa tässä samalla, että tieteellinen opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa on harvinainen, mistä varmaan kaikki olemme samaa mieltä. Taitaa laissakin olla, että tieteen tekeminen kuuluu yliopistoille.
Ensimmäisessä päätöksessä (LAB-amk 26.4.2021), jossa on kyseessä juuri valmistunut Master's thesis MBA-opinnoissa, rehtori Turo Kilpeläinen toteaa seuraavasti:
Sekä aiheensa että työn tarkoituksen perusteella on selvää, että (...) opinnäytetyö ei ole luonteeltaan tieteellinen vaan sen sijaan käytäntölähtöistä toiminnan kehittämistä. Edellä kerrotun perusteella totean, että (...) opinnäytetyö ei kuulu TENKin HTK-ohjeen soveltamisalaan, koska kyseessä ei ole tieteellinen opinnäyte. Tämän takia päätän, että HTK-prosessia ei aloiteta.
Toisessa päätöksessä (LAB-amk 26.4.2021), jossa on kyseessä pari vuotta vanha YAMK-opinnäytetyö, rehtori Turo Kilpeläinen toteaa seuraavasti:
Sekä aiheensa että työn tarkoituksen perusteella on selvää, että (...) opinnäytetyö ei ole luonteeltaan tieteellinen vaan sen sijaan käytäntölähtöistä toiminnan kehittämistä. Edellä kerrotun perusteella totean, että (...) opinnäytetyö ei kuulu TENKin HTK-ohjeen soveltamisalaan, koska kyseessä ei ole tieteellinen opinnäyte. Tämän takia päätän, että HTK-prosessia ei aloiteta.
Kolmannessa päätöksessä (LAB-amk 26.4.2021) käsitellään ilmoitustani, joka koski plagioinnin ketjuuntumista. Tämä oli mielenkiintoinen case, kun samaa tekstiä lähdeviitteineen oli kahdessa eri alojen työssä eri vuosina (tekijöillä, ehkä sattumaa, sama sukunimi). Nyt rehtori Turo Kilpeläisen päätöksen perusteluna ei ole tieteellisyyden puuttuminen vaan opinnäytetyön ikä:
"TENK on todennut mm. Mooren pyynnön perusteella antamassaan lausunnossa 27.8.2019 (Mooren lausuntopyyntö Karelia-ammattikorkeakoulun päätöksestä jättää tutkimatta (...) opinnäytetyötä koskeva ilmoitus), että Karelian rehtori oli käyttänyt HTK-ohjeen hänelle suomaa harkintavaltaa päättäessään olla käynnistämättä HTK-prosessia kahta vuotta vanhempiin YAMK-opinnäytetöihin, ellei epäilyn esittäjä ole asianosainen tai ellei asiaan liity muuta erityistä syytä. Tässä tapauksessa kyseessä on yli kaksi vuotta vanha opinnäytetyö. Ilmoituksen tehnyt Moore ei myöskään ole asianomainen asiassa. Näiden syiden (aika, työn laji ja ilmoittajan asema) takia katson, että tutkinnalla ei ole merkitystä tutkimuseettisesti kestävien käytäntöjen, tutkimuksen laadun varmistamisen eikä muiden oikeusturvan kannalta. Asian tutkimiseen TENKin HTK-prosessissa ei ole myöskään muita erityisiä syitä. Edellä kerrotun perusteella totean, että (...) opinnäytetyöhön liittyvän ilmoituksen nojalla ei käynnistetä HTK-prosessia."
Siirrytään tähän vuoteen. Vuonna 2022 sekä XAMK että LAB-amk jättävät käsittelemättä ilmoitukseni koskien YAMK-opinnäytetöissä näkyvillä olevaa laajaa plagiointia. XAMK:n rehtori Heikki Silvennoinen viittaa TENK:n 15.4.2021 kokoukseen seuraavasti:
XAMK, rehtorin kirje 9.2.2022:
"Tutkimuseettisen neuvottelukunnan 15.4.2021 kokouksessa käsitellyn mukaisesti emme sovella HTK-ohjetta työhön, joka ei liity laajempaan tutkimushankkeeseen."
LAB-amk, rehtorin päätös 21.1.2022. Käytössä on samaa tekstiä kuin kahdessa vuoden 2021 päätöksessä, hieman muokattuna:
Sekä otsikon että aiheen perusteella on selvää, että (...) opinnäytetyö ei ole luonteeltaan tieteellinen vaan sen sijaan käytäntölähtöistä toiminnan kehittämistä. Edellä kerrotun perusteella totean, että (...) opinnäytetyö ei kuulu TENKin HTK-ohjeen soveltamisalaan, koska kyseessä ei ole tieteellinen opinnäyte. Tämän takia päätän, että HTK-prosessia ei aloiteta.
Näissä kieltäytymisissä tutkimisesta käytetään siis kolmea perustetta:
1. YAMK-työ on yli kaksi vuotta vanha (TENK:n lausunto)
2. TENK:n kokous 15.4.2021
3. Työ ei ole tieteellinen tai se ei ole osa laajempaa tutkimushanketta, josta julkaistaan tieteellinen artikkeli.
Mutta, vaikka Haaga-Helia ja XAMK eivät välitä plagioinnista opinnäytetöissään, jotkut ammattikorkeakoulut edelleenkin noudattavat HTK-ohjetta, johon kaikki korkeakoulut ovat sitoutuneet. Ne toimivat ARENEn eettisisten suositusten ja HTK2012 ohjeen mukaisesti ja YAMK-opinnäytetyötä pidetään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen kuuluvana, gradutasoisena tekstinä. Esimerkiksi Novia teki ilmoitukseni perusteella ainakin päällisin puolin aidolta näyttävän tutkinnan ja totesi plagioinnin. Myös Haaga-Helia tutki vuoden 2022 puolella yhden YAMK-työn, totesi vilpin ja poisti työn Theseuksesta, vaikka ei vuonna 2021 suostunutkaan tutkimaan silloin ilmoittamaani työtä.
Keksittekö te lukijat sanat tämän tekstin loppupäätelmäksi?
Mitä järkeä on sellaisessa korkeakoulussa, jonka tuotoksia ei voi arvioida? Mitä tarkoittaa, että yksi korkeakoulu noudattaa julkisia ohjeita ja toisille annetaan eri ohjeet?
Ongelma vaikuttaa olevan niin rakenteellinen, ettei helppoa ratkaisua ole saatavilla - ainakaan sellaista, joka jättäisi akateemisuuden kulissit pystyyn. Siksipä ammattikorkeasaarissa suhtaudutaan asiaan samalla tavalla kuin maailman keskuspankeissa koronnostoon: muutos tukehduttaisi systeemin. Toisaalta se, että jatketaan samalla linjalla, aiheuttaa alati pahenevaan akateemisten meriittien sekä rahallisten talletusten arvonlaskua.
VastaaPoistaMitä mieltä muuten opetusministeriön ylitarkastaja (tai kukalie virkavastuullinen) on tuosta akateemisen maailman rajaseudun kirppusirkuksesta?
Nämä jutut on tosi kauheita.
VastaaPoista