Valetutkinto plagioimalla?

Valelääkärikohun aikaan monen median keskustelupalstoilla käytiin kiivasta keskustelua lääkäreiden oikeista ja vääristä tutkinnoista ja oikeista ja vääristä tutkintotodistuksista.

Olin laittanut muistiin vihjeen perusteella yhden keskustelunavauksen, Petteri Järvisen kirjoittaman puheenvuoron Oleellinen unohtuu valelääkärikohussa ja sitä seuranneen pitkän keskustelun, jossa pohdittiin terveydenhuoltohenkilökunnan osaamisen tasoa ja sen toteamista. Keskusteluun osallistujat pääasiassa jakoivat Järvisen mielipiteen asiasta, oleellinen unohtuu. Keskustelussa pohdittiin paitsi lääkäreiden osaamistasoa myös niin sanottujen oikeiden todistusten arvoa, millaisia korkeakoulututkintoja Suomessa suoritetaan ja takaako "oikea" todistus asiantuntijan osaamisen.


Nimellä Ville-Kalle Guggenheimer kirjoittava henkilö toi esille plagioinnin korkeakouluopinnoissa ja esitti koko (korkea)koulutusta koskevia signaaleja. Siirrän tähän pitkähkösti suoraa sitaattia "Guggenheimerin" kommentista Kaikki on ollut sallittua - ainakin tähän saakka. Teksti on viimeisteltyä ja tarkkaa, mikä voisi heijastella kirjoittajan kokemuksia korkeakoulukentältä. Siteeraan, koska en osaisi itse kiteyttää asiaa näin hyvin. 

 "Asiantuntijaorganisaatiot, niin terveydenhuollossa kuin korkeakouluissa, perustavat uskottavuutensa ja toimintansa suurelta osin maineeseen, jonka pilaamisella voi olla pitkäkestoiset vaikutukset. Olemmeko korruptoimassa itsemme hyväksymällä mitä tahansa?"

"Plagioinnin yleisyys ja erityisesti plagioinnista rankaisemattomuus ovat haasteita koulutusjärjestelmän uskottavuudelle (räikein esimerkki lienee aiempi kokoomusministeri ja nykyinen suurlähettiläs Vilen). Eräs vastikään ammattikorkeakoulusta yliopistoon opiskelemaan siirtynyt kutsui ammattikorkeakoulua ”copy-and-paste”-kouluksi. Sallimalla plagioinnin ilman merkittäviä sanktioita, koulutusjärjestelmä antaa ”kaikkihan on meillä sallittua” –signaalin. Jos kiinni jäämisestä on vain seurauksena vain pienin näpäytys ja seuravasta kiinni jäämisestä uusi pieni näpäytys, kuka todellakaan välittää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa huijaamisesta kiinni jäänyt saa saman tien sulkea yliopiston oven takanaan."

 "Plagiointi ja väärien todistusten käyttö ovat opportunismia puhtaimmillaan. Se, että opportunismi hyväksytään, johtaa vapaamatkustajailmiöön. Vapaamatkustaja nauttii samoista eduista kuin muutkin ilman omaa panostusta. Ja jos annetaan signaali vapaamatkustamisen hyväksymisestä, kuka enää vaivautuisi itse panostamaan. On helpompaa ja halvempaa plagioida tai ostaa todistus ”saavutetusta tutkinnosta”. Yhteiskunta ei kuitenkaan kestä rajoittamatonta vapaamatkustamista. Tutkinnoissa kikkailu, koskee se sitten plagiointia tai todistusväärennöksiä, aiheuttaa hyväksyttynä sekä moraalikatoa että osaamistason laskua, johon Suomella tuskin on kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa varaa. Samalla Suomen maine koulutuksen ihmemaana murenee"

 "Kyseessä on paljon muutakin kuin pelkästään kehnolle hoidolle jääneet potilaat tai pelkät yksittäiset tapaukset. Kyseessä on ammattikuntien ja koulutuksen uskottavuus ja samalla koulutus- ja ammattijärjestelmien kelpoisuus maailmalla. Mikäli tätä reikää tukita, voi olla, että akateemisen henkilön työskentely Suomessa ei suinkaan ole hänen maineelleen eduksi vaan signaali mahdollisesta huijarista, joka on Suomessa kelvolliseksi uskottu."

Kaikenkarvaiset tieteentekijät

Eilen Facebookissa tuli esille hauska uutinen puppugeneraattoritekstin hyväksymisestä julkaistavaksi artikkeliksi tieteelliseen lehteen. Taloussanomien Digitoday uutisoi asiasta otsikolla Hupsistakeikkaa – Puppugeneraattorin tuotos meni läpi tiedelehdessä. 

Jutun mukaan That's Mathematics -blogin mukaan professori Marcie Rathke eteläisen Pohjois-Dakotan Hoople -yliopistosta lähetti artikkelin “Independent, Negative, Canonically Turing Arrows of Equations and Problems in Applied Formal PDE” lehteen Advances in Pure Mathematics, ja artikkeli hyväksyttiin julkaistavaksi. Artikkelia ei kuitenkaan julkaistu, koska avoimesti luettavissa oleva lehti perii kirjoittajilta maksun, eikä tällä professorilla juuri nyt ollut käytössä määrärahoja, 500 dollaria olisi pitänyt maksaa. Blogissa kerrotaan professorin vastaukset artikkeliin esitettyihin pieniin täsmennyspyyntöihin:)

Niin tai näin, hauskaa tekstiä tuo puppugeneraattori suoltaa. Naureskelin eilen tässä hyväksytyssä artikkelissa mainituille lähdeviittauksille, kirjoittajana siellä oli muun muassa D. Pythagoras, joka oli julkaissut yhteisartikkelin O. Shastrin kanssa Sudanissa vuonna 2009. (Algebraically algebraic, Dirichlet, contra-holomorphic monoids for a compactly non-Polya, uncountable, solvable graph.)

Tänään kissani sitten kirjottivat pari artikkelia matematiikan alalta. Ensimmäinen artikkeli on K. Rilluman ja K.Amalan On Problems in Formal Calculus. Artikkelin johdanto alkaa näin: 

K. Rilluma's computation of Maclaurin, stable homeomorphisms was a milestone in stochastic PDE. Unfortunately, we cannot assume that
is distinct from ^m. It is essential to consider that 00 may be F-separable. Every student is aware that e0  0. So recent developments in quantum algebra [22] have raised the question of whether r is dieomorphic to B....

Lähdeviitteissä on mm. kissojeni aiemmin julkaisema: K. Amala and K. Rilluma. Some existence results for one-to-one domains. Proceedings of the Singapore Mathematical Society, 56:1400{1494, November 2006.

Toinen artikkeli on neljän kissan yhteisartikkeli: K. Rilla, K. Amala, K. Ellikki ja K. Pamela: Positivity in Microlocal Dynamics. Loppupäätelmissä kissani toteavat seuraavaa:

Recently, there has been much interest in the construction of hulls. Every student is aware that every anti-parabolic, convex, super-partially surjective class is almost everywhere super-reversible, locally natural, minimal and additive. In future work, we plan to address questions of separability as well as measurability.

Lähdeluettelossa on monta hauskaa lähdettä, esimerkiksi Amala on kirjoittanut yhdessä Bhabhan ja Saton kanssa artikkelin Associative invariance for right-almost Descartes, conditionally closed random variables.



Käykäähän tekaisemassa oma matemaattinen artikkeli osoitteessa Mathgen http://thatsmathematics.com/mathgen/  

Aamulehti kertoi huijauksesta hyväntekeväisyysprojektissa

Unohdin vallan kertoa täällä blogissa seuraavaa: Aamulehti julkaisi 30.9.2012 kirjoituksen
Hyväntekeväisyysjärjestö esittelee toisilta kopioituja olemattomia Afrikka-projekteja

Tässä kerrotaan Tampereella toimivasta järjestöstä Empowerment of African Women, jonka nettisivujen tekstit on kopioitu eri puolilla maailmaa toimivien projektien ja järjestöjen sivuilta ja erilaisista julkaisuista. Järjestön omikseen ilmoittamien projektien esittelyissä on "sanasta sanaan" -kopiointia esimerkiksi projektista People in Need, Women for Women ja V-Day-järjestöistä, jne.  

Juttua varten on haastateltu järjestön johtajaa, joka väittää projektin ideaa omakseen ja kiistää tekstin kopioimisen. Hän kuitenkin myöntää ettei projekteja ole toteutettu eikä Afrikkaan lähetettäväksi tarkoitettuja lahjoituksia ole sinne lähetetty. Järjestö on saanut julkista rahoitusta Tampereen kaupungilta ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Tässäpä esimerkki plagioinnista kohdassa EOAW Finland project, jossa suurin osa tekstistä, kolme ensimmäistä tekstikappaletta löytyy täältä: OECD Policy Brief November 2006

Esimerkki:

EOAW

"Flows of migrant are increasing. Thousand of immigrants entering EU countries legally and illegally every year, and the numbers may continue to rise as host countries grapple with falling birth rates and ageing populations. Immigration offers clear benefits to advanced countries, with some sectors already lacking the labour and skills they need to meet demand. For migrants, attractions include a higher standard of living and better prospects for their children."

OECD

"Flows of migrant workers are increasing. Almost three million long-term migrants enter OECD countries legally every year, and the numbers will continue to rise as host countries grapple with falling birth rates and ageing populations. Immigration offers clear benefits to advanced countries, with some sectors already lacking the labour and skills they need to meet demand. For migrants, attractions include a higher standard of living and better prospects for their children."

Kekseliäs flash mob plagiointia vastaan

Suomalaiset kirjabloggaajat järjestivät lokakuun aluksi hauskan tempauksen, jotta koululaisten ja opiskelijoiden harjoittamaan plagiointiin ja nettikäyttäytymiseen kiinnitettäisiin huomiota. Kello 10 lokakuun ensimmäisenä päivänä 20 blogissa julkaistiin keksitty kirja-arviointi. Vanhojen klassikoiden juonikuvio oli kirjoitettu uusiksi. "Kirja-arviointien" julkaisemisen jälkeen bloggaajat vielä kommentoivat toistensa kirjotuksia. Helsingin Sanomat kirjoitti tästä tapahtumasta otsikolla Kirjabloggaajat virittivät koululaisille plagiointiansan. Kuten odottaa voi, tapaus herätti tuntemuksia puolesta ja vastaan. Osa kommentoijista piti tempausta aiheellisena, kun se toi hauskalla tavalla esille sen, ettei netin sisältöön voi aina luottaa ja että plagioijan tiellä voi tulla mutkia matkaan. Ja osa kommentoijista ei sitten ymmärtänyt asiaa ollenkaan:)

Keksittyjen kirja-arvioiden lista julkaistiin monessa blogissa, muun muassa täällä Morren maailma -blogissa: Kirjabloggarit tempaisevat plagiointia vastaan tai Luen ja kirjoitan -blogissa. Näissä kahdessa blogissa myös kuvataan sitä, miksi tempaus järjestettiin. Kirja-arvioita kirjoittavat bloggaajat ovat huomanneet, että heidän blogejaan tullaan esimerkiksi juuri näin syksyisin lukemaan Googlen kautta laittamalla hakusanoiksi kirjan, esimerkiksi jonkun klassikkoteoksen nimi ja lisäksi haetaan kirjasta kuvausta hakusanoilla "essee" tai "kirja-arvio", tms. Näissä kirjabloggaajien kirjoituksissa välittyy huoli ja ehkä ärsytyskin siitä, miten helppoa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on kopioidun tekstin esittäminen opiskelijan omana suorituksena. Vahva käsitys välittyy myös siitä, että plagiointia tapahtuu paljon.  

Kävin itse lukemassa muun muassa kirjojen Seitsemän veljestä, Rautatie, Tuulen viemää, Ylpeys ja ennakkoluulo, Eläinten vallankumous ja Romeo ja Julia uudet juonikuviot. Hauskaa oli!

Kiitos paljon kaikki kirjabloggaajat, jotka osallistuitte tähän!

Plagiaattigradun tapaus julkiseksi

YLE ja moni muu media uutisoi tänään tapauksen, jossa yliopisto-opiskelija oli jättänyt kesäkuussa tarkastukseen plagioidun gradutekstin, mikä johti opiskelijan erottamiseen puoleksi vuodeksi yliopistosta. YLEN uutisoimassa tekstissä Yliopisto erotti opiskelijan graduväärennöksen takia viitataan yliopiston tiedotteeseen, joka lienee annettu lehdistölle, kun en löytänyt sitä Itä-Suomen yliopiston nettisivujen tiedotteista enkä uutisista. Uutisen mukaan opiskelijan erottaminen plagioinnin takia on ensimmäinen kerta Itä-Suomen yliopiston kohta kolmivuotisessa historiassa. Joensuun yliopistossa erotettiin yksi opiskelija vuonna 2007 sen jälkeen kun plagiointi jatkui annetusta varoituksesta huolimatta. 

Kirjoitin vuonna 2009, silloisen Joensuun yliopiston aikaan paikallisen sanomalehti Karjalaisen plagiointia koskevasta uutisoinnista. Arvioinnit yliopisto-opiskelijoiden harjoittaman plagioinnin määrästä vaihtelivat vuoden 2009 lehtijutuissa. Toisaalta plagiointi oli  Joensuun yliopistossa "erittäin harvinaista", toisaalta sitä oli "paljon" - arvio oli riippuvainen siitä, ketä oli haastateltu uutista varten.

Tuloksia plagiaatintunnistimista

Turun yliopiston lehti UTUonline kirjoitti plagiaatintunnistimen käyttöönotosta maaliskuussa 2012 otsikolla Plagioinnista jää aina kiinni. Onko otsikon lause totta vai tarua - vai liekö otsikko tarkoitettukin vain pelokkeeksi opiskelijoille, jotta opiskelijat paneutuisivat kirjoittamiseen eivätkä tarjoaisi opettajille osittain tai kokonaan plagioituja tehtäviä, esseita tai jopa opinnäytetöitä?

Miten sähköiset plagiaatintunnistusjärjestelmät sitten selviävät tehtävästään? Olen kirjoittanut aiheesta ennenkin, esim. 8.1.2011 julkaisemassani tekstissä Miten hyvin plagiaatintunnistimet toimivat?

Vuoden 2012 plagiarismikonferenssissa esiteltyjen tutkimusten joukosta löytyi Tukholman yliopistossa toteutettu tutkimus, jossa testattiin kolmen eri plagiaatintunnistimen kykyä tunnistaa plagiaatti. Kirjoittajat Frey Appelgren Heyman, Mattias Olofsson, Henrik Hansson, Jan Moberg ja Ulf Olsson esittivät konferenssissa paperin otsikoltaan Can we rely on text originality check systems? Kirjoittajat käyttävät tarkastelemistaan järjestelmistä nimeä "tekstin alkuperäisyyden tarkastusjärjestelmä" (text originality check systems, TOCS).

Tutkimuksessa tutkittiin kolmea eri järjestelmää: Turnitin, GenuineText ja Urkund. Järjestelmiin syötettiin tätä tutkimusta varten laaditut esimerkkitekstit, jotka laadittiin aiemmin julkaistujen tekstien katkelmista. Esimerkit tehtiin yhteistyössä yliopiston kirjaston kanssa, ja testiteksteissä oli katkelmia yliopiston omien ja käytössä olevien sähköisten julkaisutietokantojen sisältämista dokumenteista, satunnaisesti netistä valituista tutkimustyypisistä teksteistä, eri laitoksilta kootuista erikoisalan teksteistä ja nettisivuilla julkaistuja yleistajuisia, mutta yliopiston aloihin liittyviä tekstejä. Mukana olivat humanististen tieteiden, oikeustieteen, luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden tekstit. Eri laitoksilta tulleet testiin sisällytetyt tekstit olivat opettajien valitsemia sellaisista kohteista, joita he tietävät opiskelijoiden usein käyttävän: Wikipedia, National Encyklopedia (NE.se) ja ruotsalaisten organisaatioiden sivut. Kirjoittajat olettavat, että myös Ruotsalaisessa korkeakoulutuksessa - Yhdysvaltojen tapaan - yleisin plagioinnin lähde on Wikipedia.

Testiin valituista teksteistä laadittiin seitsemän dokumenttia (erilaisten tekstien yhdistelmiä), ja ne oli syötetty kuhunkin tarkasteltavana olleeseen järjestelmään. Yhteensä nämä seitsemän testiplagiaattitekstiä sisälsivät 167 tekstikappaletta. (Käytetyt esimerkkitekstit ovat liitteenä Heymanin ja Olofssonin kandidaatin tutkielmassa.) Tuloksissa esitetään muun muassa se, kuinka suuren osan plagioiduista teksteistä kukin järjestelmä tunnisti.  Päätulos tiivistettynä on seuraava: Turnitin tunnisti 50%, Urkund 38% ja GenuineText 12% plagioiduista tekstikappaleista. Järjestelmien välillä oli eroa siinä, miten hyvin ne tunnistivat eri lähteistä plagioitua tekstiä. Jokainen voi lukea tuosta konferenssiesityksestä tarkemman analyysin siitä, missä määrin kukin järjestelmä tunnistaa eri lähteistä kopioitua tekstiä. Huonoiten plagiaatintunnistimet tunnistivat sellaisia tekstejä, jotka oli plagioitu ns. tilkkutäkkimenetelmällä sekä tietokannoista että internetsivuilta. Turnitin tunnisti näistä teksteistä (mixed references) 35/50, Urkund 18/50 ja GenuineText 0/50.

Vanhat innovaatiot käyttöön

Tämä kesänä ja syksynä perinteinen media on raportoinut plagiaatintunnistimien käyttöönotoista Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoissa. Vielä eilen (5.10.2012) YLE uutisoi valtakunnallisissa radio- ja televisiouutisissa Helsingin yliopiston suunnitelmista ottaa käyttöön plagiaatintunnistin. Kirjallinen uutinen oli otsikoitu näin: Helsingin yliopisto haluaa käräyttää gradunsa plagioineet. (Tuon Moodle-kohdan toimittaja on ymmärtänyt väärin, mutta jutun YLElle tarjonneet varmaan pyytävät sen korjaamaan.) Yle raportoi helmikuussa Turun yliopiston samankaltaisista aikeista otsikolla Plagiaattikone paljastaa vilpit.


Jotkut YLEn toimittajat (YLE Österbotten, YLEX) ovat haastatelleet minuakin plagiointia käsitteleviin radio-ohjelmiin. Nämä toimittajat olivat pohtineet sitä, miten hyvin plagiaatintunnistimet oikein toimivat plagioinnin toteamisessa ja sen ehkäisemisessä. Auliisti olen ilmoittanut käsitykseni, että huonosti toimivat. Ensinnäkin tunnistimen kyky tunnistaa plagioitua tekstiä on mekaaninen ja rajallinen ja toiseksi, etenkin suomen kielellä kirjoittavan on helppo huijata tunnistinta muuttamalla lauseessa käytettyä sijamuotoa tai tekstin sanajärjestystä. Tunnistinhan etsii mekaanisesti samanlaisia sanayhdistelmiä - esimerkiksi identtisiä kolmen perättäisen sanan yhdistelmiä - jolloin pienillä tekstimuutoksilla tunnistin antaa aidosta plagiaatista väärän negatiivisen tuloksen.

Englanninkielisissä korkeakouluissa (USA, Australia, Britannia) plagiaatintunnistin on ollut arkea jo toistakymmentä vuotta ja Suomessakin joillakin yliopistoilla (esim. Oulu, Åbo Akademi) ja monilla ammattikorkeakouluilla tunnistimia on käytetty jo useita vuosia. Varhaisimman maininnan sähköisestä plagiaatintunnistimesta löysin vuodelta 1981, kyseessä on Sam Grierin julkaisema artikkeli A tool that detects plagiarism in Pascal programs - mistään uudesta ja innovatiivisesta asiasta tunnistimissa ei siis ole kyse.

Opiskelija vs korkeakoulu Ruotsissa

Ruotsissa Högskoleverket on nyt julkaissut oikeuspäätöksiä, joissa on käsitelty korkeakouluopiskelijoiden tekemiä valituksia heitä koskevista päätöksistä, joissa heitä on päädytty rankaisemaan opiskeluvilpistä. Näistä tapauskuvauksista luin ensinnäkin sen, mitä ruotsalaisessa korkekoulutuksessa pidetään hyväksyttävänä ja mitä ei, ja toiseksi myös sitä, miten korkeakouluissa suoritettavien tutkintojen laatua varmistetaan.

Raportissa Disciplinärenden 2011 vid universitet och högskolor esitetään viiden tapauksen asiakirjat, joista voi lukea millaisia päätöksiä eri oikeusasteet ovat tehneet opiskelijan (asianajajansa välityksellä) tekemiin valituksiin. Opiskelijat ovat pitäneet saamaansa kurinpitomenettelyä epäoikeudenmukaisena; valituksissa opiskelijat käyttävät perusteluna sitä, että he eivät ole tienneet kyseessä olevan opiskeluvilppi. Oikeuspäätösten mukaan opiskelijan tulee kuitenkin olla tietoinen esimerkiksi jo vuoden opiskelun jälkeen niistä säädöksistä, jotka velvoittavat kaikkia opiskelijoita toimimaan eettisesti ja noudattamaan asetettuja sääntöjä korkeakouluopintojen aikana. Esitellyistä tapauksista kolme ensimmäistä käsittelee opiskelijan tekemää tenttivilppiä ja kaksi plagiointia. Esittelen tässä ensin kaksi päätöstä, joissa käsitellään opiskelijoiden tekemää plagiointia ja plagiointiin suhtautumista Ruotsin korkeakouluissa ja oikeuslaitoksessa, ja näiden jälkeen kuvaan muut raportissa esitellyt vilppitapaukset.

Plagiointicaset:

Sivuilla 50-66 esitetään päätös Dom Kammarrätten i Stockholm 2011-11-21 (Mål nr 6151-10). Tässä on kyseessä mielenkiintoinen tapaus, jossa kaikki kolme ryhmätyöhön osallistunutta erotettiin korkeakoulusta plagioinnin takia. Yksi erotetuista koki erottamisen vääryytenä itseään kohtaan, kun hän koki että muut plagioivat, mutta hän itse oli syytön. Opiskelija erotettiin neljäksi viikoksi. Opiskelija valitti hallinto-oikeuteen (förvaltningsrätten), joka hylkäsi valituksen. Oikeuden päätöksen mukaan  oli kiistatonta, että opiskelija oli yhdessä kahden muun opiskelijan kanssa laatinut kirjallisen raportin, jossa oli isoja osioita plagioitua tekstiä. Valituksen tehneen opiskelijan kirjoittamassa tekstiosiossa oli enneminkin kyse huonosta tekstistä kuin yrityksestä erehdyttää lukijaa. Vaikka työssä oli kolme tekijää, siinä oli yhteinen johdanto ja yhteinen lopetuskappale. Näin ollen kaikki kolme opiskelijaa vastaavat tekstistä yhdessä. Lääninoikeus piti hyvin selkeänä sitä, että opiskelija osallistumalla ryhmätyöhön oli toiminut tavalla, jota pidetään opiskeluvilppinä (harhautus koetilanteessa, vilseledande vid examination). Tuomiosta valitettiin Tukholman valitusoikeuteen (Kammarrätten i Stockholm), jonka mukaan sillä, miten opiskelija kirjoitti omaa erillistä osuuttaan työssä, ei ollut merkitystä. Pääkysymys oli se, että onko jokainen kirjoittaja vastuussa vilpistä tekstissä, joka on esitetty yhteisesti kirjoitetuksi. Valitusoikeus katsoi, että opiskeltava aihe oli uusi ja tuntematon kaikille kolmelle tekijälle, ryhmätyö tehtiin alle viikossa ja opiskelijoilla oli vankka koulutustausta. Tässä tilanteessa valituksen tehneen opiskelijan olisi pitänyt ymmärtää kysyä, miten muut olivat tehneet omat osionsa ja oliko tekstissä käytetty asinmukaisia lähdeviittauksia. Opiskelijan on täytynyt olla tietoinen, että raportti oli tehty kielletyllä tavalla. Valitus hylättiin.

Toinen plagiointia käsittelevän, oikeuskäsittelyyn menneen tapauksen kuvaus ja oikeuden asiakirjat ovat raportin sivuilla 67- 71: Dom Förvaltningsrätten i Härnösand 2012-08-22 (Mål nr 2121-12).
Korkeakoulu erotti opiskelijan 12 viikon ajaksi sen jälkeen, kun opiskelija palautti arvioitavaksi harjoitustyön, joka sisälsi runsaasti plagioitua tekstiä. Tekstissä ei esitetty, mikä tekstin alkuperä oli.

Hallinto-oikeus totesi, että suuria osioita (yhteensä 56 prosenttia) opiskelijan esittämästä harjoitustyöstä oli samankaltaista tekstiä kuin muissa lähteissä. Opiskelija ei ollut viitannut näihin lähteisiin. Hallinto-oikeus katsoi, että opiskelijan on täytynyt tietää, että teksti oli samaa kuin muualla julkaistuissa teksteissä. Opiskelija oli jo opiskellut pitkään ja hänen tuli olla tietoinen yliopiston ohjeista ja siitä, ettei tällaista tekstiä saa esittää omissa nimissään ilman viittauksia käytettyihin lähteisiin. Opiskelijan saama rangaistus oli asianmukainen ja erottamisen kesto sopiva suhteessa opiskelijan tekemään vilppiin. Valitus hylättiin.

Kolme tapausta, joissa opiskelija syyllistyi tenttivilppiin:

Ensimmäinen oikeuspäätös on esitelty raportin sivuilla 13-22. Kyseessä on Dom Kammarrätten i Sundsvall 2009-07-08 (Mål nr 3723-08). Opiskelija erotettiin kuudeksi viikoksi sen jälkeen kun hänellä oli mukana luvatonta materiaalia kirjallisessa kuulustelussa (tentissä). Opiskelija valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen (länsrätten), joka hylkäsi valituksen. Oikeuden (länsrätten, nykyisin förvaltningsrätten) päätöksestä valitettiin valitusoikeuteen (kammarrätten), joka myös hylkäsi valituksen. Valitusoikeuden mielestä opiskelijan tulee olla selvillä tenttitilaisuutta koskevista yleisistä säädöksista vuoden opiskelun jälkeen. Tässä tilanteessa opiskelijan katsottiin osoittaneen välinpitämättömyyttä niitä sääntöjä kohtaan, jotka määrittävät mitä tentissä saa olla mukana ja mitä ei. Niinpä opiskelijan katsottiin tietoisesti syyllistyneen vilppiin ja oppilaitoksella oli perusteet erottaa opiskelija kuudeksi viikoksi. Opiskelijan valitus hylättiin.


Toinen samankaltainen oikeustapaus esitellään raportin sivuilla 23-29:  Dom Förvaltningsrätten i Falun 2010-10-25 (Mål nr 4379-10). Oppilaitos erotti opiskelijan kuudeksi viikoksi sen jälkeen kun hänellä oli mukana luvatonta materiaalia kirjallisessa kuulustelussa (tentissä). Päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen (förvaltningsrätten), joka totesi, että opiskelijoita oli useissa yhteyksissä informoitu siitä, mitkä apuvälineet ovat sallittuja tenttitilanteessa. Kyseinen opiskelija oli osallistunut samankaltaiseen tenttitilanteeseen aikaisemminkin ja hänen oli tullut huomioida annettu informaatio jo silloin. Niinpä oikeus katsoi opiskelijan osoittaneen välinpitämättömyyttä, kun hän ei huomioinut onko hänen mukanaan ollut apuväline sallittu vai ei.  Tästä syystä korkeakoulun oli syytä erottaa opiskelija. Erottamisen kesto oli asianmukainen. Opiskelijan valitus hylättiin.

Ja viimeisenä mielenkiintoinen, kolme oikeusastetta läpikäynyt tapaus: Sivuilla 30-49 esitellään asiakirjat tapauksesta Dom Regeringsrätten 2010-01-28 (Mål nr 5845-07, RÅ 2010 ref. 6). Opiskelijalla oli ollut mukanaan luvaton apuväline (taskulaskin) tentissä, ja opiskelija erotettiin neljäksi viikoksi. Oppilaitoksen sisäisten ohjeiden mukaan tentaattorin piti selvittää opiskelijoille sallitut apuvälineet ja opiskelijan velvollisuus oli ottaa selville sallitut apuvälineet ja pitää mukanaan tentissä vain tentaattorin sallimat välineet.

Opiskelija valitti erottamispäätöksestä silloiseen lääninoikeuteen (länsrättet), joka hylkäsi valituksen. Tästä päätöksestä opiskelija valitti valitusoikeuteen (kammarrätten), joka hylkäsi valituksen. Valitusoikeus katsoo päätöksessään, että sitä Ruotsin rikoslain säädöstä, että tietämättömyys tai väärä käsitys ei vapauta tekijää vastuusta, tule soveltaa myös tässä tapauksessa. Tästä päätöksestä opiskelija valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen (Regeringsrätten, nykyisin Högsta förvaltningsdomstolen). Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että opiskelija sanoo, että hän ei tiennyt, että ei ollut luvallista ottaa mukaan ja käyttää taskulaskinta tentissä ja että hän ei ollut tietoisesti yrittänyt toimia vilpillisesti tentissä. Kurssin ohjeissa oli kuitenkin mainittu, ettei taskulaskimen käyttö tentissä ole luvallista. Tämä oli sanottu myös tenttitilanteessa ja se oli ollut vielä kirjoitettuna taululle tenttitilanteessa.

Opiskelija siis teki valituksen erottamisestaan sillä perusteella, että ei tiennyt mitä tentissä saa olla mukana ja mitä ei. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin hylkäsi opiskelijan valituksen. Päätöksessa käydään tarkkaan läpi sitä, miten Kungliga tekniska högskolanissa opiskelijoita on ohjeistettu tenttitilaisuuksista. Oikeus pitää korkeakoulun antama ohjeistusta tarkkana ja riittävänä, kun se on jaettu opiskelijoille sekä kirjallisesti että suullisesti.  Opiskelijoille oli kerrottu, että sallittuja apuvälineitä ovat kynä, pyyhekumi ja  "fonnelsamling" (vad menar det?? vem vet?). Opiskelijan on täten täytynyt tietää, että taskulaskin on luvaton apuväline ja näin opiskelija syyllistyi vilppiin siinä merkityksessä kuin tarkoitetaan korkeakouluasetuksen (1993:100) 10. luvun ensimmäisessä pykälässä. Opiskelijan valitus hylättiin.

Tässä yllä on kuvattu tapaus, jota käsiteltiin ensin korkeakoulussa ja sen jälkeen kolmessa oikeusasteessa - ja kaikki tämä yhden taskulaskimen takia! Paljonkohan tälle caselle tuli kustannuksia jos lasketaan se työaika, jota tähän käyttivät korkeakoulun ja oikeuslaitoksen edustajat. (Ja joutuikohan opiskelija maksamaan oikeudenkäyntikulut?)