1.12.2013

Ruotsin korkeakouluissa plagiointi edelleen yleisin syy erottamiseen

Ruotsissa aiempia Högskoleverketin tehtäviä hoitaa vuoden 2013 alusta Universitetskanslersämbetet. Korkeakouluopiskelussa esiintyvää vilppiä tilastoidaan entiseen malliin, ja tiedot julkaistaan. Julkaisun nimi on Disciplinärenden 2012 vid universitet och högskolor. Vuonna 2012 yli 800 korkeakouluopiskelijaa joutui jonkinlaisen sanktion kohteeksi opiskelussa tekemänsä vilpin vuoksi. Tavallisin sanktio vilpistä oli erottaminen, pienempi osa sanktioista (180) oli varoituksia. 

Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö tai Korkeakoulujen arviointineuvosto ei tilastoi vilppiä korkeakouluissa. Tutkimuseettiselle neuvottelukunnan toimintakertomuksen mukaan sille ilmoitettiin vuonna 2012 yhteensä viisi tapausta, joissa oli todettu vilppiä. Nämä olivat kuitenkin tutkijoiden julkasuihin liittyviä tapauksia, eikä yhtään opiskelijan kirjalliseen tuotokseen, esimerkiksi opinnäytetyöhön liittyvää tapausta tuotu esille vuonna 2012.

Ruotsissa suurin vilppimuoto on edellisten vuosien tapaan plagiointi, mutta ilmitulleiden plagiointitapausten määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta. Vuonna 2012 yhteensä 460 opiskelijaa sai sanktion plagioinnista (11% vähemmän kuin edellisenä vuonna). Kuusi korkeakoulua, jotka kaikki olivat taidekorkeakouluja, ei havainnut yhtään vilppitapausta. Kaikki muut korkeakoulut (31) ilmoittivat vilppitapauksia ja raportissa tapaukset esitetään korkeakouluittain. Tapaukset on suhteutettu opiskelijamääriin. 

Viime vuotiseen tapaan raportin liitteenä on oikeuden päätöksiä opiskelijoiden tekemistä valituksista, tosin nyt on liitteenä vain kaksi oikeustapausta. Plagiointiin syyllistynyt opiskelija ei onnistunut valituksellaan muuttamaan korkeakoulun päätöstä määräaikaisesta (8 viikkoa) erottamisesta. Tenttivilpin takia kuudeksi viikoksi erotettu opiskelija sen sijaan onnistui kumoamaan erottamispäätöksensä, koska kyseessä oli "sana sanaa vastaan".

1 kommentti:

  1. Terve,
    Kysyisin blogistin neuvoa. Miten tulisi suhtautua henkilöön, joka melkoisella varmuudella esiintyy työelämässä akateemisen koulutuksen saaneena asiantuntijana vaikkei tätä todellisuudessa ole. Todellisuudessa em. hlö on suorittanut avoimessa yliopistossa opintoja ja tämän jälkeen jotenkin onnistunut hakeutumaan ulkomaille (Autraliaan) post-graduate koulutukseen. Nyt "huijari" esiintyy työelämässä maisterina ja akateemisen koulutuksen saaneena asiantuntijana ja veloittaa palveluistaan tämän mukaan, jopa Aalto-yliopiston Aalto EE:ssä. Onko Suomessa erityistä tahoa joka valvoo akateemista koulutusta?

    VastaaPoista