31.12.2018

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Laura Huhtasaaren gradun käsittelyä koskevan juttuni blogikommentissa on ehdotettu seuraavaa: 
Ehdotankin plagiaattitutkijaa vetämään kansallista asiaa koskevaa tutkimusta sekä laatimaan täydennyskoulutusohjelman kaikille korkeakouluopettajille. Eikä haittaa, vaikka lukio- ja amisopetkin pääsisivät mukaan "plagiaattitalkoisiin".
Kertauksena blogini lukijoille, että olen pyytänyt opetusministereitä ja OKM:n virkamiehiä kiinnittämään plagioinnin lisääntymiseen huomiota vuodesta 2008 alkaen. Vastauksena erilaisiin ehdotuksiini asiaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin on ollut ei. 

Mutta, uudistin vuoden 2018 lopuksi ehdotukseni tutkimus- ja kehittämishankkeesta blogikommentin innoittamana ja kirjoitin kirjeen! Seuraava kirje lähti sähköpostina opetusministerille, hänen avustajalleen ja korkeakouluista vastaaville virkamiehille:  
31.12.2018
Hei opetusministeri ja opetus- ja kulttuuriministeriön väki! 
Uudistan tässä hakemukseni suomalaisissa korkeakouluissa tapahtuvaa plagiointia koskevasta tutkimus- ja kehittämishankkeesta.  
Kirjoittamiani tutkimussuunnitelmia, joissa olen perustellut hanketta evidenssillä lisääntyneestä plagioinnista, olen lähettänyt OKM:lle aiemmin vuosina 2008-2018. Niiden tiimoilta Heikki Kuutti-Uusitalo tänä vuonna, Erja Heikkinen vuonna 2016, Johanna Moisio vuonna 2014 ja Anita Lehikoinen vuosina 2008 ja 2010 ovatkin varmaan ottaneet korkeakouluissa tapahtuvaa plagiointia koskevat tutkimus- ja kehittämishankehakemukseni esille siellä opetus- ja kulttuuriministeriössä ja olette kaikki tietoisia Suomen korkeakoulujen tilanteesta. (Vuonna 2012 valitettavasti kukaan OKM:stä tai Opetushallituksesta ei vastannut viestiini ja hankehakemukseeni.)
Plagiointi nousi median otsikoihin vuonna 2018 Laura Huhtasaaren gradun plagiointiselvitysten yhteydessä. Tasavertaisen kohtelun nimissä kaikkien muidenkin, ainakin vuoden 2003 jälkeen valmistuneiden ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytetöiden/gradujen ja jatko-opintojen tutkielmien plagiointiepäilyt pitää siis tutkia - muutoinhan Laura Huhtasaari on tullut eriarvoisesti kohdelluksi. Vai mitä mieltä olette?  
Olen aloittanut asian selvitystä Theseuksessa julkaistujen YAMK-opinnäytetöiden osalta. Vuonna 2012 Theseuksessa julkaistuja opinnäytetötä koskevan tutkimukseni olettekin lukeneet (tuolloin 12% Theseuksessa julkaistuista opinnäytetöistä sisälsi plagiointia). Tänä vuonna hakuammuntana plagiointiepäilyjä on löytynyt runsaasti ja helposti. Olen tähän mennessä laittanut 26 (esi)selvityspyyntöä eri ammattikorkeakouluille ja lähes kaikista näistä YAMK-töistä on alettu esiselvitykset (pari selvityspyyntöä on vielä postissa matkalla). Tämä tekemäni selvitystyö on yhden henkilön tekemänä vain pieni näkymä plagioinnin laajuuteen jo julkaistuissa opinnäytetöissä, mutta sen verran evidenssiä pitäisi olla kasassa, että plagioinnin laajuus vaatii ministeriötason toimenpiteitä.
Lisätietoja plagiointitilanteesta saa minulta. Todennäköisesti amkit ovat ilmoittaneet TENKille aloittamansa esiselvitykset. TENKin HTK-ohjeistuksen ja hallintolain noudattamisessa näyttää amkeissa kuitenkin olevan horjuvuutta ja ainakin osasta esiselvityksiä pyydän TENKin lausuntoa. Myös julkisuuslain noudattamisesta näyttää olevan ammattikorkeakouluissa erilaisia näkemyksiä, eikä kaikkia jo julkaistujen opinnäytetöiden plagiointiepäilyjen selvitysten asiakirjoja tai päätöksiä saa pyydettäessä käyttöön, miltä osin haen eduskunnan oikeusasiamieheltä lausuntoa käsittelyasiakirjojen ja päätösten julkisuudesta. (Korostan, että yliopistoissa ei ole ollut ongelmaa tässä asiassa, kaikki asiakirjat olen yliopistoista saanut käyttööni viiveettä.)  
Toisaalta, saamani vihjeen perusteella on tullut esille myös uusi ilmiö, joka saattaa liittyä tai saattaa olla liittymättä plagiointiin: kaikkia YAMK-opinnäytetöitä ei ole saatavissa. Olen yrittänyt saada luettavakseni vuonna 2011 valmistunutta YAMK-opinnäytetyötä, jota ei ole kirjaston tiedoissa tai Theseuksessa. Sen valmistuminen myönnetään, eli se pitäisi olla olemassa, mutta erilaisten kirjelmien lopputulemana minulle on sanottu, että sitä ei vain ole.

***
Katsellaan ja kuulostellaan vuonna 2019, miten asia etenee. Kesäkuussa on viides kansainvälinen Plagiarism across Europe and Beyond -konferenssi. Tarkoitukseni on esittää siellä tutkimukseni vuonna 2018 esitettyjen plagiointiepäilyjen käsittelyprosesseista ja rehtorien tekemien päätösten sisällöistä. 

6 kommenttia:

  1. Eikö nyt alkaisi jo olla korkeakouluopetuksen ja -opiskelun ulkoisen arvioinnin aika? Näillä vilppitutkinnoilla kuitenkin kisataan työ- ja jatko-opiskelupaikoista ja anotaan palkankorotuksia?

    VastaaPoista
  2. Hyvä kun joku jaksaa tonkia korkeakoulutuksenkin surkeaa nykytilaa. Ei tosiaankaan ole oikein, että yksi lahdataan julkisuudessa, mutta kaikki muut vilpintekijät voivat jatkaa viroissaan ym. asemissaan ilman seuraamuksia.

    Entäpä OKM ym. vastuulliset Missä viipyvät toimenpiteet ongelman korjaamiseksi? Vilppi- ja valetutkinnot vievät uskottavuuden koko korkeakoulujärjestelmästä.

    VastaaPoista
  3. Nasevasti ja aukottomasti esitetty asia. Miten ihmeessä voi olla niin, ettei tähän tartuta. Jos plagiointi halutaan pitää alimpana hyväksytyn suoriutumisen tapana, niin sekin pitää julkisesti myöntää ja ohjeistuksiin kirjata.

    VastaaPoista
  4. Kiitos ja kunnia Erja Moorelle, että hän on viitsinyt ja jaksanut paneutua tärkeään aiheeseen eli plagioinnin yleisyyteen opinnäytetöissä. Plagiaatteja näkyy löytyvän pilvin pimein, kun Moore on muutamassa kuukaudessa löytänyt jo 26 kappaletta!
    Tilanne senkun pahenee, ellei siihen puututa korkealta taholta. TENK on hampaaton elin, jonka ohjeita niiden noudattamiseen "sitoutuneet" tahot voivat soveltaa kohtalaisen vapaasti. Korkeakoulujen intresseissä on tietenkin saada mahdollisimman paljon tutkintoja, koska huomattava osa niiden rahoituksesta tulee suoritettujen tutkintojen perusteella. On kuitenkin kansallinen häpeä ja väärin, että opinnäytetyössä plagioinnista kiinni jääneet saavat pitää tutkintonsa ja pääsevät kilpailemaan työpaikoista rehellisin keinoin valmistuneiden kanssa.

    VastaaPoista
  5. En usko, että tilanne tästä nyt sentään pahenee. Se paranee. Nyt kannattaa käyttää yhteiskunnan resursseja järkevästi ja suunnata katse eteenpäin. Korjaavia toimenpiteitä tarvitaan, se on toki tullut todistettua.

    Kenellä on loppuviimein vastuu plagioinneista - eli siis siitä, että tutkimuseettistä ohjeistusta noudatetaan?

    Vastaus löytyy TENK:in omista ohjeista:
    "Hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta vastaa
    ensisijaisesti jokainen tutkija ja tutkimusryhmän jäsen itse. Vastuu kuuluu kuitenkin myös koko tiedeyhteisölle: tutkimusryhmille ja niiden vastuullisille tutkijoille, tutkimusyksiköiden johtajille sekä tutkimusta harjoittavien
    organisaatioiden johdolle."
    (Lähde: Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012, 7.)
    Linkki: https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf

    VastaaPoista
  6. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden nimissä plagiointiepäilyt pitää tutkia perinpohjin. Terveydenhoitoalalla oikeudet toimia lääkärinä ja hoitajana viedään, jos paljastuu, että kyseessä on 'valelääkäri' tai 'valehoitaja'. Vilpillisesti toimineet myös laitetaan maksamaan työnantajalle korvauksia väärin perustein maksetusta palkasta. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon nimissä sama käytäntö pitäisi koskea myös 'valemaistereita' ja 'valeYAMK'-tutkinnon suorittaineita.

    VastaaPoista