OKM selvittää vilpin määrän - vai selvittääkö?

Julkistan tässä yhden kirjoitukseni, hups, kohta kolmen vuoden takaa. Olin silloinkin yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriöön opintosuoritusten sisältämien plagiointien tiimoilta (ilman tulosta). Liekö tämä tiedonkeräyksen suunnittelu päätynyt toteutuksen asteelle? 

Karjalainen uutisoi 7.3.2016, että Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa tutkimukseen ja opiskeluun liittyviä huijauksia koskevan tiedonkeruun valmistelun. Hyvän tieteellisen käytännön loukkausten selvitystyö aloitetaan yhdessä korkeakoulujen kanssa, selvitettävää on jutun mukaan esimerkiksi plagioinnin ja lunttaamisen yleisyydessä. Pontimena tällaisen selvitystyön suunnittelun aloittamiselle on helmikuussa (7.2.2016) Helsingin sanomissa julkaistu artikkeli VTT:n epäillystä vilppitapauksesta ja sen peittely-yrityksistä. 

HS julkaisi toimittaja Katja Kuokkasen kirjoittaman artikkelin otsikolla Valtion suurin tutkimuslaitos pimitti vakavat vilppiepäilyt. Vilppiepäilyn keskiöön nousi VTT:n tutkimusprofessori Matej Orešič, jota alaiset lopulta epäilivät tiedevilpistä. Asiaa kyllä tutkittiin ja tehtiin selvitys, joka salattiin. Tutkimusryhmä on jo hajonnut. Artikkeli aloitti pari viikkoa kestäneen julkisen keskustelun ja vastaväännön aiheesta, onko suomalainen tutkimus eettisesti kestävää, oliko ollut vilppiä vai eikö ollut ollut, salattiinko selvitys vai eikö sitä salattu?

Paljastuuko vilppi OKMn aloittamalla tiedonkeruun suunnitelmalla? Eipä taida paljastua. Korkeakoulujen saama rahoitus perustuu tulosmittareihin, ei laatuun. Korkeakoulun kannattaa antaa opintosuoritusmerkintöjä ja hyväksyä tutkintoja oman rahoituksensa turvaamiseksi. On vaikeaa kuvitella, että korkeakoulut alkaisivat itse vähentää omaa rahoitustaan avaamalla vilpillisten suoritusten määrää. Korkeakoulut valvovat itse saamansa rahoituksen käyttöä ja hyötyvät antamistaan suoritteista rahallisesti. 

Retracted - Mitä se tarkoittaa ja mitä se on suomeksi?

Kommentti blogissani 8.8.2018:

Asiallisia mainintoja plagioinnista tai ilmoituksia ’takaisinotoista’ (retraction) ei hakukone montakaan Theseuksesta löydä. Vain muutaman amk:n henkilökunnan kopiotu julkaisu on merkitty. Mutta niistäkin amk saa tulosrahoitusta. “Notice of retraction, November 27, 2017 ….This article has been investigated according to the guidelines of The Finnish Advisory Board on Research Integrity, with the conclusion that the article includes plagiarism. This is unacceptable, and we therefore retract this article from the literature, watermark the electronic version and advice against the use of this material.”

Tässä blogiini jätetyssä kommentissa tuli esille ensimmäinen (?) suomalainen tapaus, jossa on päädytty artikkelin "pois vetämiseen" julkaisusta. Pohdin retraction -sanan suomenkielistä vastinetta kahdeksan vuotta sitten kirjoituksessani Retraction Watch: Onko tiedevilppi lisääntynyt? ja kokeilin eri ilmauksia. Tuon kirjoitukseni kommentissa ehdotettiin myös ilmaisua "poistaminen jälkikäteen". 

RETRACTED -merkintä on nyt saman kirjoittajan kolmessa artikkelissa, jotka on julkaistu englanninkielisissä konferenssijulkaisuissa Theseuksessa Hämeen ammattikorkeakoulun e-julkaisusarjassa Teknologia ja liikenne. Asia ilmoitetaan myös näiden konferenssijulkaisujen tiivistelmälehdillä. Aikajärjestyksessä ensimmäisenä ilmoitus näkyy vuonna 2011 Aarhusissa pidetyn konferenssin  julkaisun tiivistelmälehdellä seuraavalla päivämäärällä ja sanamuodolla:

Notice of retraction, November 27, 2017 HAMK wants to notify readers of a retraction of the article (...), published in Proceedings of the METNET Seminar 2011 in Aarhus. This article has been investigated according to the guidelines of The Finnish Advisory Board on Research Integrity, with the conclusion that the article includes plagiarism. This is unacceptable, and we therefore retract this article from the literature, watermark the electronic version and advice against the use of this material. 

Toinen vastaavanlainen, samalla päiväyksellä tehty ilmoitusteksti löytyy vuonna 2013 Luleåssa pidetyn konferenssin julkaisusta, ja kolmas merkintä vuonna 2015 Budapestissa pidetyn konferenssin julkaisusta.

Asian selvittämisessa oli ongelmia. Aluksi tulkitsin Google-haun (kuva alla) tuloksia väärin ja ajattelin merkinnän viittaavan julkaisun toimittajaan. Merkintä voikin googlemaailmassa olla harhaanjohtava, kun näyttää siltä, että merkintä koskisi etenkin julkaisun ensimmäistä toimittajaa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kyseessä on toisen kirjoittajan yksi artikkeli kussakin kolmessa julkaisussa. 

Leimaksi on valittu englanninkielinen termi retracted. Sanotaan, että we retract this article from the literature. Mitä lause sitten tarkoittaa? Ja mitä se on suomeksi? Takaisinotto, poisvetäminen, peruminen tai poistaminen ei toimisi ainakaan näissä tapauksissa, koska artikkelit ovat edelleen kokotekstinä julkaisuissa. Jos kyseessä olisi ollut "takaisinotto" tai "jälkikäteen poistaminen", artikkeli olisi poistettu sähköisestä julkaisusta ja sisällysluetteloon olisi jätetty merkintä poistosta.   

TENKin toimintakertomuksessa 2017 (sivu 5) tapaus on nimetty ja kuvattu seuraavasti: 

 Ammattikorkeakoulun opettajan vuosia kestänyt luvaton lainaaminen johti vakavaan varoitukseen. Ammattikorkeakoulun tekniikan alan opettajan useiden artikkeleiden epäiltiin sisältävän muualta kopioituja tekstiosuuksia ja kuvia ilman asianmukaisia lähdeviitteitä. Asiaa varten perustetun tutkintaryhmän loppuraportissa todettiin opettajan lainanneen luvattomasti toisten aineistoja vuosien ajan, ja tämän katsottiin syyllistyneen piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Opettaja sai kirjallisen varoituksen, jonka mukaan hänen työsuhteensa irtisanotaan, jos menettely vielä toistuu. 

Luvaton lainaaminen oli siis tulkittu piittaamattomuudeksi hyvästä tieteellisestä käytännöstä, ei vilpiksi. 

Otsikkoni on aito kysymys ja toivon vastauksia kommentteina. Retracted - Mitä muuta se tarkoittaa kuin sanan laittamista tekstisivun yläreunaan? Retraction - mitä se on suomeksi? Mitä konkreettista toimenpidettä se tarkoittaa? 

Kustantajan vastuu: Saamelaisten mytologia pois myynnistä plagiointiepäilyjen vuoksi

Loppusyksyn 2018 mittaan puhuttiin Saamelaisten mytologia-kirjaan kohdistuneista plagiointiepäilyistä. SKS päätti lopulta vetää tämän Juha Pentikäisen ja Risto Pulkkisen kirjoittaman teoksen pois myynnistä plagiointiepäilyjen vuoksi. Alunperin plagiointiepäily ja siitä tehty ilmoitus tuli julkisuuteen Monikielisen Inarin paikannimet - Place names of multilingual Aanaar -Facebooksivujen päivityksessä. 

Aluksi mediassa viitattiin viiteen Wikipediasta kopioituun sivuun. Taarna Valtonen ja Leena Valkeapää olivat ilmoituksessaan esittäneeet myös epäilyjä heidän artikkelinsa kopioinnista ja valokuvien käytöstä ilman asianmukaista lupaa. Risto Pulkkinen otti yksin vastuun ja ilmoitti marraskuussa Helsingin sanomien haastattelussa: ”Olen tosiaan tehnyt niin, että otin Wikipediasta tekstiä siihen pohjaksi, raakatekstiksi. Tarkoitus oli, että muokkaan siitä omannäköisen tekstini, mutta se prosessi näyttää jääneen puolitiehen.”

Tämä toisen puolesta itsensä uhraukselta vaikuttava suora lainaus puheesta on surkuhupaisa, kun siinä todetaan selkeästi, että "Kyllä plagioin". Lainaus tiivistää erot siitä, miten plagiointi voidaan ymmärtää eri tavoin. Joku (opiskelija, opettaja, journalisti, tutkija) katsoo oikeudekseen ottaa itselleen valmista tekstiä ja ajattelee sitten itse olevansa kirjoittaja, kunhan vain muokkaa tekstiä. Plagiointia se kuitenkin on, eihän tekstin muokkaaminen omannäköiseksi tee tekstistä itsekirjoitettua. ("Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi", sanoo TENKin HTK-ohjekin). Yhteisesti kirjoitetusta tekstistä ollaan myös yhteisesti vastuussa.

SKS:n kustannusjohtaja Tero Norkola selvittää tapahtumakulkua blogikirjoituksessaan: Saamelaisten mytologia jakaa mielipiteitä. Kirjoituksessaan Norkola kuvaa kirjan syntyprosessin ja tekstin sisällön tarkastukset. Myöhemmin oli huomattu nelisenkymmentä virhettä, joita on suunniteltu korjattavan kirjan seuraavaan painokseen. Ikävimpänä virheenä Norkola pitää kirjan vajavaisten lähdemerkintöjen joukossa kuvaajatiedon puuttumista noin kolmestakymmenestä kuvasta. Norkola uskoo, että plagiointiepäilyt selviävät TENKin läpinäkyvässä selvitysprosessissa. Norkolan valitsemaa otsikkoa kyllä mietin: Onko sana plagiointi jätetty tarkoituksella pois ja asiaa lievennetty tekemällä siitä mielipidekysymys?

Plagiointiepäilyt ovat laajentuneet alun perin esitetystä noin viiden sivun mittaisesta epäilystä. Kannattaa lukea Tieteen kääntöpiiri -blogista kirjoitus Saamelaisten mytologia -kirjan plagiointikohu – Vainko viisi sivua Wikipediasta? Valtonen ja Valkeapää ovat yhdessä Karina Lukinin ja Mikael A. Mannisen kanssa selvittäneet Saamelaisten mytologia -kirjan epäselvyyksiä tarkemmin. Alkuperäistä selvityspyyntöä on myös laajennettu 45 sivun osalta, joissa on 22 epäiltyä plagiointia. Ja vielä, on 21 epäiltyä itseplagiointia kattaen 55 sivua kirjasta. On myös epäilyjä tutkimustulosten anastamisesta ja esittämisestä omissa nimissä ja puutteellisia ja virheellisiä viittauksia. TENKille tiedot on ilmoitettu. Helsingin yliopiston kansleri on ilmoittanut selvitysprosessin lähteneen liikkeelle, HY tekee sen yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa.