OKM selvittää vilpin määrän - vai selvittääkö?

Julkistan tässä yhden kirjoitukseni, hups, kohta kolmen vuoden takaa. Olin silloinkin yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriöön opintosuoritusten sisältämien plagiointien tiimoilta (ilman tulosta). Liekö tämä tiedonkeräyksen suunnittelu päätynyt toteutuksen asteelle? 

Karjalainen uutisoi 7.3.2016, että Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa tutkimukseen ja opiskeluun liittyviä huijauksia koskevan tiedonkeruun valmistelun. Hyvän tieteellisen käytännön loukkausten selvitystyö aloitetaan yhdessä korkeakoulujen kanssa, selvitettävää on jutun mukaan esimerkiksi plagioinnin ja lunttaamisen yleisyydessä. Pontimena tällaisen selvitystyön suunnittelun aloittamiselle on helmikuussa (7.2.2016) Helsingin sanomissa julkaistu artikkeli VTT:n epäillystä vilppitapauksesta ja sen peittely-yrityksistä. 

HS julkaisi toimittaja Katja Kuokkasen kirjoittaman artikkelin otsikolla Valtion suurin tutkimuslaitos pimitti vakavat vilppiepäilyt. Vilppiepäilyn keskiöön nousi VTT:n tutkimusprofessori Matej Orešič, jota alaiset lopulta epäilivät tiedevilpistä. Asiaa kyllä tutkittiin ja tehtiin selvitys, joka salattiin. Tutkimusryhmä on jo hajonnut. Artikkeli aloitti pari viikkoa kestäneen julkisen keskustelun ja vastaväännön aiheesta, onko suomalainen tutkimus eettisesti kestävää, oliko ollut vilppiä vai eikö ollut ollut, salattiinko selvitys vai eikö sitä salattu?

Paljastuuko vilppi OKMn aloittamalla tiedonkeruun suunnitelmalla? Eipä taida paljastua. Korkeakoulujen saama rahoitus perustuu tulosmittareihin, ei laatuun. Korkeakoulun kannattaa antaa opintosuoritusmerkintöjä ja hyväksyä tutkintoja oman rahoituksensa turvaamiseksi. On vaikeaa kuvitella, että korkeakoulut alkaisivat itse vähentää omaa rahoitustaan avaamalla vilpillisten suoritusten määrää. Korkeakoulut valvovat itse saamansa rahoituksen käyttöä ja hyötyvät antamistaan suoritteista rahallisesti.