Esimerkki "YAMK-opinnäytetyöstä" - mutta kuka on syyllinen?

Sain vinkin kirjoittaa tapausesimerkin yhdestä rimanalituksesta ylemmän korkeakoulututkinnon myöntämisessä Suomessa. Rimanalittajan palkinnon saa tällä kertaa Metropolia-ammattikorkeakoulu. Ja nimenomaan ammattikorkeakoulu, joka on antanut opiskelijan ymmärtää, että ylemmän korkeakoulututkinnon voi suorittaa ilman, että osoittaa edes lukiotason osaamista tiedonhausta ja kirjoittamisesta. Plagiointi ei ole amk-opinnäytetöiden ainoa ongelma, osa töistä ei täytä kriteereitä ilman plagiointiakaan.

Mutta tämä vaatii hieman taustatietoa, jonka pitäisi kyllä olla selvää koko korkeakouluväelle. Koska vielä viime syksynä eräs yamk-opettaja sekoili pahasti näiden seuraavien perusasioiden kanssa, niin tässä alkuluento ennen varsinaista tapausta. Luento alkaa:

Ammattikorkeakoulujen YAMK-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja se vastaa tasoltaan yliopistoissa suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa. YAMK-tutkinto oikeuttaa hakemaan työpaikkoja, joissa vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja se oikeuttaa hakemaan jatko-opintoihin yliopistoissa. Mutta, jatkuvasti kuulen väitteitä, että näin ei olisi, että YAMK on jotain "alempaa" kuin ylempi. Jopa Tutkimuseettinen neuvottelukunta on lausumissaan vähätellyt YAMK-tutkinnon opinnäytetyötä kuvaamalla sitä harjoitustyöksi, mikä on täysin ristiriidassa korkeakoululainsäädännön, tutkintojen viitekehyksen ja myös TENK:n oman ohjeen kanssa. 

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) määrittelee koulutuksen tasoille 1-8, ja ylemmän korkeakoulututkinnon tasoksi 7. Tasot kertovat työnantajille, mitä tutkinnon suorittanut tietää, osaa ja ymmärtää (=oppimistulokset). Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys määritteli vuonna 2009 suomalaiset tutkinnot tasoille 1-8, ja jo silloin YAMK-tutkinto määritettiin yliopistojen maisterin tutkinnon rinnalle. Kun EQF päivitettiin, piti päivitys tehdä Suomessakin. Lainsäädäntö päivitettiin:  L93/2017 ja A120/2017, ja laadittiin uusi Kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys.

Mitä EQF taso 7 edellyttää YAMK-tutkinnon suorittajalta? - Paljon. 

YAMK-tutkinnon suorittanut "hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana", "viestii hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään" ja "toisella kotimaisella kielellä" ja vieläpä "kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen omalla alallaan ainakin yhdellä vieraalla kielellä." 

Täyttyvätkö EQF tason 7 kriteerit kaikissa YAMK-opinnäytetöissä? - Ei.  

Olen osoittanut jo yli 50 YAMK-opinnäytetyössä laajamittaista plagiointia eikä sellaisella osaamattomuudella ja vilpillä olisi herunut tutkintopaperia muissa Euroopan maissa. Ongelmana YAMK:ssa ei ole pelkästään plagiointi. Vaatimustaso on tiputettu niin alas, että välillä "maisterin" teksti vaikuttaa peruskoululaisen tuotokselta, eikä olla lähelläkään edellä kuvattua EQF -tasoa 7. Ja kannattaa muistaa vielä se, että voin tutkailla ainoastaan Theseuksessa julkaistuja tekstejä, koska ammattikorkeakoulut eivät julkaise kaikkia opinnäytetöitä. Millaisiakahan ovat laadultaan ne opinnäytetyöt, joita ei edes julkaista? 

Tapausesimerkki:

YAMK-opinnäytetyö, laajuus 30 op. Tehty, arvioitu, hyväksytty Metropoliassa vuonna 2020.

Lyhyt: Työssä on väljästi aseteltuna tekstiä 14 sivulla. Wordille siirrettynä tekstiä on 7 sivua, ja sanoja on tekstiosiossa lähdeviitteineen yhteensä 3087.

Tieto: Työssä ei ole tehty aiheenmukaisia tietohakuja, ei ole tietoperustaa/teoreettista viitekehystä. Aihe kerrotaan ja sitä käsitellään lähdeviitteineen kopioitujen tekstipätkien kautta. Tekijä kirjoittaa laista, mutta ei huomaa, että viittaa (kopioidussa) tekstissä sekä vanhaan että uuteen lakiin, ja vain uusi on lähdeluettelossa.  

Mitä tehtiin? Ei ole tutkimuskysymystä tai -tehtävää. Tavoitteeksi on nimetty ottaa käyttöön uusi toimintatapa, mutta työn lopuksi toimintatavan testaus ja käyttöönotto siirretään työntekijöille tulevaisuuteen. 

Miten tehtiin? Teksti on pääosin kopioitu aiemmasta opinnäytetyöstä lähdeviitteineen ja lähdetietoineen. Höysteenä yksi englanninkielinen lähteeksi merkitty lähde, josta ei kuitenkaan ole kerrottu yhtään sanaa uutta tietoa kopioidun tiedon lisäksi.

Lähteet: 13 lähdettä, joista suurin osa on kopioitu vuonna 2016 samassa korkeakoulussa valmistuneesta, samaa aihetta käsitelleestä YAMK-opinnäytetyöstä.

Kuka on vastuussa? 

- Metropolia. Opinnäytetyön ohjaaja ja tarkastaja ovat hyväksyneet työn, joka ei täytä minkään korkeakoulututkinnon osaamisvaatimuksia, ei edes EQF -tasoa 6. Voi olla, että lukion opettajillakin olisi vaikeuksia hyväksyä tällainen työ esseenä tasolla EQF 4.

En halua, niin kuin en ennenkään, syyttää vain yksittäistä opiskelijaa. Korkeakoulun opettajalla tulee olla sen verran vastuuta, osaamista ja työmoraalia, että ei anna kenellekään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajalle vaikutelmaa, että tällainen työ olisi kelvollinen tärkeimmäksi osaksi ylempää korkeakoulututkintoa.

- TENK. TENK on antanut lausunnoissaan ammattikorkeakouluille vallan päättää myös plagioinnin hyväksymisestä ja rakentanut "varjojärjestelmän", jossa korkeakouluopiskelijoita kohdellaan eriarvoisesti. 

- OKM. Ammattikorkeakoulujen tutkintotehtailua ja tutkintojen laatua ei valvota. YAMK-tutkintoja ei ole kokeiluvaiheen jälkeen arvioitu. Plagiointia ei ole haluttu tutkia. Olen lähettänyt kirjoittamiani näytöllä perusteltuja tutkimussuunnitelmia OKM:lle vuonna 2008, 2010, 2012, 2014, 2016, 2018. Vastaus on ollut ei.

- KARVI. On keskitytty tekemään laatujärjestelmän auditointeja. EQF-uudistus vaati tehtäväksi kansallisia teema-arviointeja. Nyt valmistuneissa koulutusala-arvioinneissa on arvioitu (kirjoitettuja) opetussuunnitelmia, ei niiden toteutusta eikä oppimistuloksia.

- KHO. Vuonna 2019 Korkein hallinto-oikeus ei purkanut YAMK-tutkintoa plagioinnin perusteella, vaikka samassa tilanteessa maisterin tutkinto oli purettu. Oikeusneuvokset Eija Siitari, Outi Suviranta, Janne Aer ja Petri Helander kelpuuttivat plagiaatin EQF -tason 7 suoritukseksi. Ainoastaan yksi KHOn jäsen, oikeusneuvos Toomas Kotkas, oli eri mieltä ja kirjautti eriävän mielipiteensä: "... julkinen etu vaatii tutkinnon myöntämistä koskevan päätöksen purkamista. Yhteiskunnan eri toimijoiden – kuten viranomaisten, työnantajien ja kuluttajien – on voitava luottaa siihen, että korkeakoulujen myöntämiä tutkintoja ei ole saavutettu vilpillisin keinoin."

Loppupäätelmä

Viranomaiset, työnantajat ja kuluttajat eivät voi luottaa siihen, että tutkinnot olisi saavutettu rehellisesti. Vilpillisin keinoin hankitut YAMK-tutkinnot hyväksytään.