Onko se plagiointia vai eikö se ole ?

Tarkastelen tässä postauksessa TENK:n kuvauksia HTK-prosesseista ja lausumia poimittuna toimintakertomuksista.

TENK:n mukaan plagiointia ehkä voi ollakin, mutta kyllä se voi olla olemattakin, ja jos se olisikin niin kyllä se voidaan määritellä uudelleenkin.

Aloitetaan vääristelystä

Vuonna 2017 TENK lausui, että epäily havaintojen ja tulosten vääristelystä "ei ollut tutkimuseettinen kysymys eikä HTK-loukkaus vaan näkemysero". 

Tätä voi soveltaa moniin korona-aikaan näkemiimme tilastojen väärin lukemisiin. Kun antivakserit vääristelevät THL:n ilmoittamia tilastoja esimerkiksi niin, että koronaan kuolleiden lukumäärä onkin heidän mielestään rokotteisiin kuolleiden lukumäärä, niin kyseessähän on vain näkemysero. 

Jatketaan anastamisella

Vuonna 2018 TENK arvioi lausunnossaan epäillyn anastuksen olevan laatukysymys, joka on aivan eri asia kuin anastus: "Laajempaan anastusväitteeseen liittyen oli kyse TENKin näkemyksen mukaan väitöstyön yleiseen laatuun liittyvästä kritiikistä. Tämän TENK katsoi olevan tieteellinen kiista eikä se näin ollen ottanut siihen kantaa." 

Väitöstyötä voi siis kritisoida anastamisesta, mutta siinä ei siis keskustella vilpistä vaan laadusta. Jos väittelijä esittää toisen tekemää työtä omanaan, niin kyse on tieteellisestä kiistasta. Ööö, hetkinen, luulin tätä ennen, että kiistassa ollaan eri mieltä jostain asiasta, vaikkapa tulosten tulkinnasta. Jos väittelijä anasti tekstiä toiselta, niin mikä oli kiista ja kuka oli eri mieltä ja kenen kanssa?

Seuraavissa plagiointia on, tai ei sitten olekaan

Vuonna 2014 TENK lausui näin asiasta, jota käsiteltiin julkisuudessa vuonna 2013: 

"Esiselvityksen mukaan lehtori oli lainannut suoraan ja ilman lähdeviitteitä tutkija X:n pro gradu -työtä kaupallisen kustantajan julkaisemassa tietokirjassa. Lehtori myönsi lähdeviittausten puuttumisen ja suorat lainaukset aikaisemmista teoksista ilman asianmukaisia viittauksia. Päätöksen mukaan lehtorin todettiin syyllistyneen hyvän tieteellisen käytännön vastaiseen piittaamattomuuteen."

 Tämä oli kauaskantoinen päätös, jossa TENK jo 2014 määritteli oman 2012-ohjeensa vastaisesti plagioinnin piittaamattomuudeksi, ei vilpiksi. Kirjoittajan ulkomailla valmistunutta väitöskirjaa ei koskaan tutkittu, tai asiasta ei ainakaan kerrottu, vaikka Suomen Kuvalehti julkaisi siitä jutun. Myös TENK:llä olisi ollut mahdollisuus toimia itsenäisesti omien sääntöjensä puitteissa, mutta TENK ei esittänyt asiassa tutkintaa. (Myös tutkimuseettinen neuvottelukunta voi ehdottaa tietoonsa tulleen epäilyn tutkimista kyseisessä organisaatiossa.", HTK2012-ohje, s. 12.) Ulkomailla voisi siis suorittaa tutkinnon, jossa on vilppiä, mutta se ei kuulu meille. 

Vuonna 2014 ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyössä todettiin plagiointia:  

"Eräässä yliopistossa epäiltiin pro gradu -tutkielmaan sisältyvän plagiointia. Tutkielman tekijä myönsi esitutkinnan yhteydessä teon, mutta totesi sen olleen huolimattomuutta. Selvityksen mukaan kyse oli erehdyksestä, jolloin kiireessä muistiinpanomaisesti lainatuista teksteistä lähde on jäänyt merkitsemättä. Rehtorin päätöksen mukaan asiassa on tapahtunut HTK-loukkaus eikä tarvetta varsinaiselle tutkinnalle ole edellyttäen, että tekijä tekee asianomaiset korjaukset erillisellä tutkielmaan liitettävällä lisälehdellä."

Rehtori päätti tässä, että kyseessä oli HTK-loukkaus, plagiointi. Sekin kuitenkin hyväksyttiin huolimattomuutena (eli piittaamattomuutena?). Ehdotettiin lisättäväksi korjauslehti. 

Samana vuonna annetussa toisessa lausunnossa TENK selväsanaisesti hyväksyy tekstin plagioinnin ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyössä:

Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta pyydettiin kantaa erityisesti tutkimusprosessia kuvaavien tekstiosuuksien samankaltaisuuteen lausunnonpyytäjän tekstiin nähden. Asiassa oli riidatonta se, että graduntekijä oli toistanut lausunnonpyytäjän tutkimuksen asetelman saadakseen vertailukelpoisia tuloksia tämän kanssa. Lausunnossaan TENK katsoi, että vertaileva tutkimusasetelma on johtanut kielenkäytön samankaltaisuuteen etenkin tutkimusasetelmaa ja edeltävää tutkimusta kuvaavissa luvuissa. Kun tarkoituksena oli ollut aikaisemmin tehdyn tutkimuksen toistaminen, tämän nähtiin olevan ymmärrettävää. Pitkien, useita virkkeitä käsittävien parafraasien käyttöä ilman sitaatteja voidaan kuitenkin pitää ongelmallisena, sillä parafraasit hämärtävät helposti tekijän oman ja siteeratun tekstin suhdetta. Lausuntopyynnön kohteena olleessa tutkimuksessa olisi voitu tuoda nykyistä paremmin näkyviin, että paitsi tutkimusasetelma, myös sen kuvaus on lainattu lausunnonpyytäjän tutkimuksesta. (...) neuvottelukunta katsoi, ettei selvityksessä tullut esille sellaista piittaamattomuutta, jota voitaisiin pitää hyvän tieteellisen käytännön loukkauksena.

Vuonna 2015 toimittiin sitten seuraavasti eikä TENK:llä ei ole asiaan tämän enempää sanottavaa. Vaikka olisikin plagiointia niin eipä mitään, koska henkilöä ei tavoiteta.

"Eräässä yliopistossa todettiin kaupallisen alan pro gradu -tutkielmassa plagiaatintunnistusjärjestelmän antaman raportin perusteella useita viitteettömiä lainauksia tutkimuskirjallisuudesta. Asiassa suoritetun varsinaisen tutkinnan perusteella rehtori totesi tekijän syyllistyneen HTK-loukkaukseen. Suoraa plagiointia ei kuitenkaan voitu näyttää toteen. Epäiltyä ei tavoitettu kuulemista varten."

Vuonna 2016 TENK ottaa taas selkeästi kantaa siihen, että kyse ei ole plagioinnista: 

TENKin mukaan puutteet kirjallisuuskatsauksen viittauskäytännöissä eivät riittäneet täyttämään plagioinnin tunnusmerkkejä ja puutteet oli tullut huomioida tutkielman arvostelussa.

Tässä lukija ei tiedä mitä "puutteet viittauskäytännöissä" ovat, puuttuivatko lähdeviitteet vai oliko kopioitu tekstiä lähdeviitteineen. Jos tuota lauseen loppua yrittää tulkita, niin puutteet joko oli huomioitu arvostelussa tai sitten puutteet olisi pitänyt huomioida arvostelussa. 

Vuonna 2017 TENK:n uusi tulkinta plagioinnista on jo siirtynyt korkeakouluihin, kun TENK hyväksyy tämän:

Esiselvittäjä totesi jatko-opiskelijan syyllistyneen sekä vilppiin (plagiointi) että piittaamattomuuteen (itseplagiointi). Koska tekoa ei kuitenkaan pidetty törkeänä tai tiedeyhteisöä tieten tahtoen harhauttavana, yliopisto katsoi, ettei kyse ollut vilpistä, vaan jatko-opiskelija oli syyllistynyt piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä.

Tässä kuvauksessa siis todetaan, että oli syyllistytty vilppiin, mutta ei oltu syyllistytty vilppiin.  

Ja vuonna 2017 TENK myötäilee yliopistoa, kun puuttuvat lähdeviitteet (=plagiointi) on jälleen kerran tulkittu piittaamattomuudeksi: 

Luonnontieteiden alan tohtorikoulutettavan rahoitushakemuksen epäiltiin sisältävän muualta kopioituja tekstipätkiä, joista puuttuivat asianmukaiset lähdeviitteet. Yliopiston suorittaman esitutkinnan perusteella tohtorikoulutettavan todettiin syyllistyneen piittaamattomuuteen, joka ilmeni puutteellisena ja epäasiallisena viittaamisena muiden tutkijoiden työhön. 

Tässäkin todetaan, että plagiointia oli, kun oli kopioituja tekstipätkiä ja viittaukset toisten teksteihin olivat puutteellisia ja epäasiallisia. Mutta se olikin piittaamattomuutta.

 

🙈               Asiahan on aivan selvä, vai onko?              🙈