Mitä ovat TENK:n julkiset ohjeet ja mitä ovat TENK:n salaiset ohjeet?

Opettajat ja muutkin korkeakoulun käyneet on opetettu käyttämään tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjetta hyvästä tieteellisestä käytännöstä silloin, kun kohdalle sattuu teksti, joka vaikuttaa vilpilliseltä. Jos lukija miettii, että onko tämä kirjoittajan itsensä tekemää tekstiä ollenkaan, onko tämä osittain tai kokonaan kopioitu (plagiointi) ja pitääköhän tuo asia ja lähdeviite paikkaansa (sepittäminen), niin HTK2012-ohje auttaa tilanteessa,

vai auttaako? 

Nämä TENK:n hyvän tieteellisen käytännöt ohjeet koskevat laajalti muitakin kuin tieteellisiä tutkimusjulkaisuja ja opinnäytetöitä. TENK:n omin sanoin asia on ilmaistu näin (HTK2012-ohje, s. 7):

"Käytännöt koskevat tutkimustoiminnan ohella opetusmateriaaleja, kirjallisesti ja suullisesti annettuja lausuntoja, arviointeja, ansio- ja julkaisuluetteloita sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tilanteita niin painetuissa kuin sähköisissäkin julkaisukanavissa, myös sosiaalisessa mediassa."

Kaikki korkeakoulut ovat sitoutuneet noudattamaan HTK-ohjetta. Ohjeessa (s. 10) vielä erikseen sanotaan että ohjeet koskevat korkeakouluissa ylempiä tutkintoja:

"Myös maisteritasoisen, mukaan lukien ammattikorkeakoulujen ylemmät tutkinnot, tai sitä korkeamman oppiarvon saavuttamiseksi tehtyihin tieteellisiin opinnäytteisiin kohdistuvat HTK-loukkausepäilyt tutkitaan näiden ohjeiden mukaan, vaikka opinnäytettä ei olisi julkaistu."

HTK-ohjetta on joten  kuten noudatettu paria viime vuotta lukuun ottamatta. Esimerkiksi ARENEn vuonna 2018 julkaisemat Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset  toteavat yksiselitteisesti sivulla 24: 

"Jos YAMK-opinnäytetyö on jo hyväksytty tai HTK-loukkauksesta epäilty niin vaatii, tutkitaan loukkausepäily HTK-ohjeen mukaisessa HTK-prosessissa."

Vielä vuonna 2016 TENK lausui itsekin ammattikorkeakouluista näin:

"TENK katsoi, että ammattikorkeakoulut ovat tutkimusorganisaatioita ja niiden opetushenkilökunta kuuluu korkeakoulun tiedeyhteisöön. Heidän tulee siksi noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä myös tiedeyhteisön ulkopuolisissa vuorovaikutustilanteissa, myös sosiaalisessa mediassa, jos asiayhteys liittyy heidän opetus- tai tutkimusalaansa."

TENK:n vuosikertomuksissa kuvattiin aiemmin myös ammattikorkeakouluista tulleita HTK-loukkausilmoituksia ja niiden käsittelystä oli tapauskuvauksia muiden joukossa. Vuonna 2019 jotain muuttui: TENK muutti vuosikertomustensa rakennetta niin, että ammattikorkeakouluja koskevia lausuntoja ei enää julkaista. Asia kuitattiin yhdellä lauseella näin:

"Muut vuonna 2019 annetut lausunnot koskivat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöiden plagiointiepäilyjen käsittelyä ammattikorkeakouluissa."

Vuonna 2020 TENK kirjelmöi lehdelle Journal of Academic Ethics, että HTK2012-ohje ei Suomessa koskekaan  ammattikorkeakouluja, vaikka ammattikorkeakoulut olivat itse siinä käsityksessä. Vieläpä televisiohaastattelussa TENK:n pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof nimesi ammattikorkeakoulujen maisteritasoiset opinnäytetyöt harjoitustöiksi, joista ei saisi tehdä HTK-ilmoituksia. Tämä harjoitustyölausuma upposi kansaan kuin voi puuroon, ketään ei asia kummastuttanut. Maailmalla kuitenkin on paljonkin henkilöitä, jotka ovat valmistuneet suomalaisista ammattikorkeakouluista niin, että tutkinnon nimessä on Master's degree ja julkaistussa YAMK-työssä on Master's thesis. He ovat hakeneet työtä maistereina, jotka ovat ennen tutkinnon valmistumista kirjoittaneet Master's thesis -tasoisen tekstin, ei siis pelkkiä harjoitustöitä, vaan vaativan, eurooppalaisen osaamistasokuvauksen mukaisen tason EQF7 tekstin.

Mutta mitä tapahtui 15.4.2021? 

15.4.2021 TENK:n kokouksessa ilmeisesti tehdään johonkin asiaan jokin päätös. Mitä asiaa päätös koskee, ja kenen aloitteesta asiaa käsiteltiin, ei ole vielä selvinnyt eikä TENK ole julkaissut asiaa, en ainakaan ole huomannut. 

Kaksi ammattikorkeakoulua (Haaga-Helia ja LAB-amk) vastasi ilmoituksiini 26.4.2021, 11 päivää tuon päätöksen jälkeen. Ilmoitukset HTK-loukkausepäilystä olin laittanut helmikuussa 2021. Nämä ammattikorkeakoulut eivät enää tutki YAMK-työn (Master's thesis) sisältämää anastamista, plagiointia, sepittämistä tai piittaamattomuutta seuraavilla perusteilla: 

Haaga-Helia, rehtorin päätös 26.4.2021:

TENK:n uuden linjauksen mukaan (pöytäkirjanote 15.4.2021):

"Mikäli opinnäytetyö kuuluu laajempaan tutkimushankkeeseen ja/tai sen pohjalta julkaistaan tieteellinen artikkeli, opinnäytettä voidaan pitää tieteellisenä ja näin ollen asian käsittelyn voi katsoa kuuluvan HTK-ohjeen alaan. Jos opinnäyte kuuluu yksinomaan opintojen piiriin, siihen kohdistuva vilppiepäily voidaan käsitellä opintovilppinä oppilaitoksen omassa prosessissa.” 

Rehtori Teemu Kokko tekee päätöksen siteeraamansa TENK:n 15.4.2021 kokouspäätöksen mukaisesti ja toteaa, että ilmoitustani "ei käsitellä htk-loukkausepäilynä vaan opintovilppinä". Nyttemmin tämä kyseinen YAMK-työ on kadonnut Theseuksesta, vaikka kyseisen opiskelijan Master-opintoja käsittelevä artikkeli on vielä luettavissa. Siinä ei mainita sanaa opinnäytetyö tai Master's thesis.

LAB-amk vastasi kolmeen ilmoitukseeni samana päivänä kuin Haaga-Helia. LAB-amk:n rehtori ei viittaa päätöksessään suoraan TENKn 15.4.2021 pöytäkirjaan. Sen sijaan rehtori Turo Kilpeläinen toteaa, että maisteritason tekstiä ei tutkita, koska se ei ole tieteellinen:

LAB-amk, rehtorin päätös 26.4.2021: 

"(...) ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon saavuttamiseksi tehty opinnäytetyö ei ole tieteellinen vaan sen sijaan kyseessä on käytäntölähtöinen toiminnan kehittäminen ja ongelmien ratkaiseminen. Tilanne, jossa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö olisi tieteellinen on harvinainen ja pääosa töistä ei täytä tieteellisyyden kriteeriä."

Turo Kilpeläinen muistuttaa tässä samalla, että tieteellinen opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa on harvinainen, mistä varmaan kaikki olemme samaa mieltä. Taitaa laissakin olla, että tieteen tekeminen kuuluu yliopistoille.

Ensimmäisessä päätöksessä (LAB-amk 26.4.2021), jossa on kyseessä juuri valmistunut Master's thesis MBA-opinnoissa, rehtori Turo Kilpeläinen toteaa seuraavasti:

Sekä aiheensa että työn tarkoituksen perusteella on selvää, että (...) opinnäytetyö ei ole luonteeltaan tieteellinen vaan sen sijaan käytäntölähtöistä toiminnan kehittämistä. Edellä kerrotun perusteella totean, että (...) opinnäytetyö ei kuulu TENKin HTK-ohjeen soveltamisalaan, koska kyseessä ei ole tieteellinen opinnäyte. Tämän takia päätän, että HTK-prosessia ei aloiteta.

Toisessa päätöksessä (LAB-amk 26.4.2021), jossa on kyseessä pari vuotta vanha YAMK-opinnäytetyö, rehtori Turo Kilpeläinen toteaa seuraavasti:

Sekä aiheensa että työn tarkoituksen perusteella on selvää, että (...) opinnäytetyö ei ole luonteeltaan tieteellinen vaan sen sijaan käytäntölähtöistä toiminnan kehittämistä. Edellä kerrotun perusteella totean, että (...) opinnäytetyö ei kuulu TENKin HTK-ohjeen soveltamisalaan, koska kyseessä ei ole tieteellinen opinnäyte. Tämän takia päätän, että HTK-prosessia ei aloiteta.

Kolmannessa päätöksessä (LAB-amk 26.4.2021) käsitellään ilmoitustani, joka koski plagioinnin ketjuuntumista. Tämä oli mielenkiintoinen case, kun samaa tekstiä lähdeviitteineen oli kahdessa eri alojen työssä eri vuosina (tekijöillä, ehkä sattumaa, sama sukunimi). Nyt rehtori Turo Kilpeläisen päätöksen perusteluna ei ole tieteellisyyden puuttuminen vaan opinnäytetyön ikä:

"TENK on todennut mm. Mooren pyynnön perusteella antamassaan lausunnossa 27.8.2019 (Mooren lausuntopyyntö Karelia-ammattikorkeakoulun päätöksestä jättää tutkimatta (...)  opinnäytetyötä koskeva ilmoitus), että Karelian rehtori oli käyttänyt HTK-ohjeen hänelle suomaa harkintavaltaa päättäessään olla käynnistämättä HTK-prosessia kahta vuotta vanhempiin YAMK-opinnäytetöihin, ellei epäilyn esittäjä ole asianosainen tai ellei asiaan liity muuta erityistä syytä. Tässä tapauksessa kyseessä on yli kaksi vuotta vanha opinnäytetyö. Ilmoituksen tehnyt Moore ei myöskään ole asianomainen asiassa. Näiden syiden (aika, työn laji ja ilmoittajan asema) takia katson, että tutkinnalla ei ole merkitystä tutkimuseettisesti kestävien käytäntöjen, tutkimuksen laadun varmistamisen eikä muiden oikeusturvan kannalta. Asian tutkimiseen TENKin HTK-prosessissa ei ole myöskään muita erityisiä syitä. Edellä kerrotun perusteella totean, että (...) opinnäytetyöhön liittyvän ilmoituksen nojalla ei käynnistetä HTK-prosessia."

Siirrytään tähän vuoteen. Vuonna 2022 sekä XAMK että LAB-amk jättävät käsittelemättä ilmoitukseni koskien YAMK-opinnäytetöissä näkyvillä olevaa laajaa plagiointia. XAMK:n rehtori Heikki Silvennoinen viittaa TENK:n 15.4.2021 kokoukseen seuraavasti: 

XAMK, rehtorin kirje 9.2.2022:  

"Tutkimuseettisen neuvottelukunnan 15.4.2021 kokouksessa käsitellyn mukaisesti emme sovella HTK-ohjetta työhön, joka ei liity laajempaan tutkimushankkeeseen."

LAB-amk, rehtorin päätös 21.1.2022. Käytössä on samaa tekstiä kuin kahdessa vuoden 2021 päätöksessä, hieman muokattuna:  

Sekä otsikon että aiheen perusteella on selvää, että (...) opinnäytetyö ei ole luonteeltaan tieteellinen vaan sen sijaan käytäntölähtöistä toiminnan kehittämistä. Edellä kerrotun perusteella totean, että (...) opinnäytetyö ei kuulu TENKin HTK-ohjeen soveltamisalaan, koska kyseessä ei ole tieteellinen opinnäyte. Tämän takia päätän, että HTK-prosessia ei aloiteta.

Näissä kieltäytymisissä tutkimisesta käytetään siis kolmea perustetta: 

1. YAMK-työ on yli kaksi vuotta vanha (TENK:n lausunto)

2. TENK:n kokous 15.4.2021

3. Työ ei ole tieteellinen tai se ei ole osa laajempaa tutkimushanketta, josta julkaistaan tieteellinen artikkeli.

Mutta, vaikka Haaga-Helia ja XAMK eivät välitä plagioinnista opinnäytetöissään, jotkut ammattikorkeakoulut edelleenkin noudattavat HTK-ohjetta, johon kaikki korkeakoulut ovat sitoutuneet. Ne toimivat ARENEn eettisisten suositusten ja HTK2012 ohjeen mukaisesti ja YAMK-opinnäytetyötä pidetään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen kuuluvana, gradutasoisena tekstinä. Esimerkiksi Novia teki ilmoitukseni perusteella ainakin päällisin puolin aidolta näyttävän tutkinnan ja totesi plagioinnin. Myös Haaga-Helia tutki vuoden 2022 puolella yhden YAMK-työn, totesi vilpin ja poisti työn Theseuksesta, vaikka ei vuonna 2021 suostunutkaan tutkimaan silloin ilmoittamaani työtä. 

Keksittekö te lukijat sanat tämän tekstin loppupäätelmäksi? 

Mitä järkeä on sellaisessa korkeakoulussa, jonka tuotoksia ei voi arvioida? Mitä tarkoittaa, että yksi korkeakoulu noudattaa julkisia ohjeita ja toisille annetaan eri ohjeet?

Onko se plagiointia vai eikö se ole ?

Tarkastelen tässä postauksessa TENK:n kuvauksia HTK-prosesseista ja lausumia poimittuna toimintakertomuksista.

TENK:n mukaan plagiointia ehkä voi ollakin, mutta kyllä se voi olla olemattakin, ja jos se olisikin niin kyllä se voidaan määritellä uudelleenkin.

Aloitetaan vääristelystä

Vuonna 2017 TENK lausui, että epäily havaintojen ja tulosten vääristelystä "ei ollut tutkimuseettinen kysymys eikä HTK-loukkaus vaan näkemysero". 

Tätä voi soveltaa moniin korona-aikaan näkemiimme tilastojen väärin lukemisiin. Kun antivakserit vääristelevät THL:n ilmoittamia tilastoja esimerkiksi niin, että koronaan kuolleiden lukumäärä onkin heidän mielestään rokotteisiin kuolleiden lukumäärä, niin kyseessähän on vain näkemysero. 

Jatketaan anastamisella

Vuonna 2018 TENK arvioi lausunnossaan epäillyn anastuksen olevan laatukysymys, joka on aivan eri asia kuin anastus: "Laajempaan anastusväitteeseen liittyen oli kyse TENKin näkemyksen mukaan väitöstyön yleiseen laatuun liittyvästä kritiikistä. Tämän TENK katsoi olevan tieteellinen kiista eikä se näin ollen ottanut siihen kantaa." 

Väitöstyötä voi siis kritisoida anastamisesta, mutta siinä ei siis keskustella vilpistä vaan laadusta. Jos väittelijä esittää toisen tekemää työtä omanaan, niin kyse on tieteellisestä kiistasta. Ööö, hetkinen, luulin tätä ennen, että kiistassa ollaan eri mieltä jostain asiasta, vaikkapa tulosten tulkinnasta. Jos väittelijä anasti tekstiä toiselta, niin mikä oli kiista ja kuka oli eri mieltä ja kenen kanssa?

Seuraavissa plagiointia on, tai ei sitten olekaan

Vuonna 2014 TENK lausui näin asiasta, jota käsiteltiin julkisuudessa vuonna 2013: 

"Esiselvityksen mukaan lehtori oli lainannut suoraan ja ilman lähdeviitteitä tutkija X:n pro gradu -työtä kaupallisen kustantajan julkaisemassa tietokirjassa. Lehtori myönsi lähdeviittausten puuttumisen ja suorat lainaukset aikaisemmista teoksista ilman asianmukaisia viittauksia. Päätöksen mukaan lehtorin todettiin syyllistyneen hyvän tieteellisen käytännön vastaiseen piittaamattomuuteen."

 Tämä oli kauaskantoinen päätös, jossa TENK jo 2014 määritteli oman 2012-ohjeensa vastaisesti plagioinnin piittaamattomuudeksi, ei vilpiksi. Kirjoittajan ulkomailla valmistunutta väitöskirjaa ei koskaan tutkittu, tai asiasta ei ainakaan kerrottu, vaikka Suomen Kuvalehti julkaisi siitä jutun. Myös TENK:llä olisi ollut mahdollisuus toimia itsenäisesti omien sääntöjensä puitteissa, mutta TENK ei esittänyt asiassa tutkintaa. (Myös tutkimuseettinen neuvottelukunta voi ehdottaa tietoonsa tulleen epäilyn tutkimista kyseisessä organisaatiossa.", HTK2012-ohje, s. 12.) Ulkomailla voisi siis suorittaa tutkinnon, jossa on vilppiä, mutta se ei kuulu meille. 

Vuonna 2014 ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyössä todettiin plagiointia:  

"Eräässä yliopistossa epäiltiin pro gradu -tutkielmaan sisältyvän plagiointia. Tutkielman tekijä myönsi esitutkinnan yhteydessä teon, mutta totesi sen olleen huolimattomuutta. Selvityksen mukaan kyse oli erehdyksestä, jolloin kiireessä muistiinpanomaisesti lainatuista teksteistä lähde on jäänyt merkitsemättä. Rehtorin päätöksen mukaan asiassa on tapahtunut HTK-loukkaus eikä tarvetta varsinaiselle tutkinnalle ole edellyttäen, että tekijä tekee asianomaiset korjaukset erillisellä tutkielmaan liitettävällä lisälehdellä."

Rehtori päätti tässä, että kyseessä oli HTK-loukkaus, plagiointi. Sekin kuitenkin hyväksyttiin huolimattomuutena (eli piittaamattomuutena?). Ehdotettiin lisättäväksi korjauslehti. 

Samana vuonna annetussa toisessa lausunnossa TENK selväsanaisesti hyväksyy tekstin plagioinnin ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyössä:

Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta pyydettiin kantaa erityisesti tutkimusprosessia kuvaavien tekstiosuuksien samankaltaisuuteen lausunnonpyytäjän tekstiin nähden. Asiassa oli riidatonta se, että graduntekijä oli toistanut lausunnonpyytäjän tutkimuksen asetelman saadakseen vertailukelpoisia tuloksia tämän kanssa. Lausunnossaan TENK katsoi, että vertaileva tutkimusasetelma on johtanut kielenkäytön samankaltaisuuteen etenkin tutkimusasetelmaa ja edeltävää tutkimusta kuvaavissa luvuissa. Kun tarkoituksena oli ollut aikaisemmin tehdyn tutkimuksen toistaminen, tämän nähtiin olevan ymmärrettävää. Pitkien, useita virkkeitä käsittävien parafraasien käyttöä ilman sitaatteja voidaan kuitenkin pitää ongelmallisena, sillä parafraasit hämärtävät helposti tekijän oman ja siteeratun tekstin suhdetta. Lausuntopyynnön kohteena olleessa tutkimuksessa olisi voitu tuoda nykyistä paremmin näkyviin, että paitsi tutkimusasetelma, myös sen kuvaus on lainattu lausunnonpyytäjän tutkimuksesta. (...) neuvottelukunta katsoi, ettei selvityksessä tullut esille sellaista piittaamattomuutta, jota voitaisiin pitää hyvän tieteellisen käytännön loukkauksena.

Vuonna 2015 toimittiin sitten seuraavasti eikä TENK:llä ei ole asiaan tämän enempää sanottavaa. Vaikka olisikin plagiointia niin eipä mitään, koska henkilöä ei tavoiteta.

"Eräässä yliopistossa todettiin kaupallisen alan pro gradu -tutkielmassa plagiaatintunnistusjärjestelmän antaman raportin perusteella useita viitteettömiä lainauksia tutkimuskirjallisuudesta. Asiassa suoritetun varsinaisen tutkinnan perusteella rehtori totesi tekijän syyllistyneen HTK-loukkaukseen. Suoraa plagiointia ei kuitenkaan voitu näyttää toteen. Epäiltyä ei tavoitettu kuulemista varten."

Vuonna 2016 TENK ottaa taas selkeästi kantaa siihen, että kyse ei ole plagioinnista: 

TENKin mukaan puutteet kirjallisuuskatsauksen viittauskäytännöissä eivät riittäneet täyttämään plagioinnin tunnusmerkkejä ja puutteet oli tullut huomioida tutkielman arvostelussa.

Tässä lukija ei tiedä mitä "puutteet viittauskäytännöissä" ovat, puuttuivatko lähdeviitteet vai oliko kopioitu tekstiä lähdeviitteineen. Jos tuota lauseen loppua yrittää tulkita, niin puutteet joko oli huomioitu arvostelussa tai sitten puutteet olisi pitänyt huomioida arvostelussa. 

Vuonna 2017 TENK:n uusi tulkinta plagioinnista on jo siirtynyt korkeakouluihin, kun TENK hyväksyy tämän:

Esiselvittäjä totesi jatko-opiskelijan syyllistyneen sekä vilppiin (plagiointi) että piittaamattomuuteen (itseplagiointi). Koska tekoa ei kuitenkaan pidetty törkeänä tai tiedeyhteisöä tieten tahtoen harhauttavana, yliopisto katsoi, ettei kyse ollut vilpistä, vaan jatko-opiskelija oli syyllistynyt piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä.

Tässä kuvauksessa siis todetaan, että oli syyllistytty vilppiin, mutta ei oltu syyllistytty vilppiin.  

Ja vuonna 2017 TENK myötäilee yliopistoa, kun puuttuvat lähdeviitteet (=plagiointi) on jälleen kerran tulkittu piittaamattomuudeksi: 

Luonnontieteiden alan tohtorikoulutettavan rahoitushakemuksen epäiltiin sisältävän muualta kopioituja tekstipätkiä, joista puuttuivat asianmukaiset lähdeviitteet. Yliopiston suorittaman esitutkinnan perusteella tohtorikoulutettavan todettiin syyllistyneen piittaamattomuuteen, joka ilmeni puutteellisena ja epäasiallisena viittaamisena muiden tutkijoiden työhön. 

Tässäkin todetaan, että plagiointia oli, kun oli kopioituja tekstipätkiä ja viittaukset toisten teksteihin olivat puutteellisia ja epäasiallisia. Mutta se olikin piittaamattomuutta.

 

🙈               Asiahan on aivan selvä, vai onko?              🙈