Argumentaatioartikkelimme julkaistiin 28.8.2026

Argumentation on kansainvälinen poikkitieteellinen julkaisu, jossa julkaistaan monien tieteenalojen artikkeleita, joissa käsitellään argumentaatiota eli asioiden ja päätösten perustelua, perustelujen esittämistä. Eli tutkitaan sitä, miten viranomaiset ja ihmiset ylipäätään pyrkivät vakuuttamaan toisensa. Tänä vuonna on menossa lehden 40. julkaisuvuosi, ja vuonna 2025 lehden impact factor oli 2.2.  

28.8.2026 siinä julkaistiin artikkeli, jonka otsikko on Argumentation Flaws in Institutional Handling of an Allegation of Research Misconduct. Sen ovat kirjoittaneet Tollis, S., Maze, M. ja Moore, E. 

Tämän artikkelin kirjoittamisesta kerroin viime syksynä blogikirjoituksessani otsikolla Virhepäätelmistä. 

Suomeksi artikkelin otsikko on Argumentointivirheet tiedevilppiepäilyn viranomaiskäsittelyssä. Kyseessä on tapaustutkimus, jossa käsitellään yhtä vilppiepäilyä, joka esitettiin eräässä suomalaisessa yliopistossa. Tapauksessa noudatettiin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohjetta: ilmoitus (jossa oli vilppiepäily todisteluineen), esiselvitys (jossa todettiin, että ei vilppiä - ilman perusteluja), rehtorin päätös (toisti esiselvittäjän sanat, ei vilppiä), TENKin lausunto (toisti esiselvittäjän ja rehtorin sanat, ei vilppiä). Tapaus osoittaa, miten esiselvittäjän tekemät argumentointivirheet toistuivat rehtorin päätöksissä ja lausunnoissa ja edelleen TENK:n lausunnossa. Mukana on myös eräs säätiö, jonka myöntämästä rahoituksesta ei saatu tietoja edes PRH:lta, joka valvoo säätiöiden toimintaa. Säätiön julkisessa tilinpäätöksessä oli virhe, jota säätiön ei tarvinnut selvittää. 

Käykäähän lukemassa artikkeli! Jos englannin kieli ei taivu niin teköalyn käännös on kyllä riittävä, että pääsette asiasta jyvälle. Kuten aiemmassa postauksessani kerroin, argumentaatiovirheet tai virhepäätelmät (fallacy) ovat selkeästi osoitettavissa, kun tekstit laitetaan rinnakkain. Tunnistimme aineistosta useita esiselvittäjän, rehtorin ja TENKin tekemiä argumentaatiovirheitä, joista julkaistuun artikkeliin jäi kahdeksan nimettyä virhepäätelmää ja jotka esitetään aineistolainauksiin perustuen.

Lehden sivuilla näkyy, että artikkelia on nyt avattu 300 kertaa. Joitakin yhteydenottoja olen saanut (kaukaa), mutta toistaiseksi TENK on pysynyt hiljaa ainakin minuun päin. Voi tietysti olla, että TENK on jo kirjoittanut moitekirjeen lehdelle Argumentation samalla tavoin kuin he lähestyivät lehteä Journal of Academic Ethics, kun TENK vuonna 2020 väitti kirjoittamaani artikkelia virheelliseksi. Nuo silloiset TENKin esittämät väitteet/minuun kohdistuneet solvaukset eivät tuolloin menestyneet. Kirjoitin tästäkin blogissa, TENK:n kirje lehdelle Journal of Academic Ethics 3.7.2020, siinä on julkaistu TENK:n (itkupotkuraivari)kirje kokonaisuudessaan.

 

Professori, plagiointikohu, kuolema

Plagiointi nousi otsikoihin pitkästä aikaa loppukesästä 2026, kun julkaistiin uutisia Cambridgen yliopiston sosiologian professori Jason Ardaysta, häneen liittyneistä plagiointiepäilyistä ja kuolemasta. 

Jason Arday oli nimitetty Cambridgen yliopiston professoriksi vuonna 2023 ja hänen sanottiin olleen nuorin musta professori Cambridgen historiassa. Arday oli väitellyt Liverpool John Moores yliopistossa vuonna 2015. Väitöskirja nousi julkisuuteen kesällä 2026, sitä epäiltiin plagioiduksi ja epäiltiin myös, että Arday olisi liioitellut saavutuksiaan julkisissa puheissaan ja CV:ssään. 

Telegraph julkaisi 24.7.2026 epäilyt koskien Ardayn väitöskirjan sisältämästä vilpistä otsikolla Cambridge’s diversity poster boy in plagiarism row. Artikkelissa esitettiin Ardayn plagioineen Paula Zwozdiak-Myersin vuodelta 2009 olevaa väitöskirjaa ja esitettiin tekstivertailuja lukijoiden arvioitavaksi. Samana päivänä julkaistiin myös Analyse That -blogin ainoa postaus, jossa on analyysi noiden kahden väitöskirjan päällekkäisyyksistä otsikolla Measuring Text Overlap Between Two Doctoral Theses. Tässä vaiheessa sekä työnantaja Cambridge että väitöskirjan hyväksynyt John Moores olivat Ardayn puolella ja syyttivät epäilijöitä julkisesta herjauskampanjasta. 

Retraction Watch julkaisi 27.7.2026 koosteen Ardayn väitöskirjaan ja tieteellisiin artikkeleihin liittyneistä aiemmista vilppiepäilyistä. Times Higher Education oli valmistellut Ardayn tekemää tieteellistä vilppiä koskevan artikkelin syksyllä 2025. Artikkelia ei julkaistu, koska Arday oli palkannut Britanniassa kuuluisan, kunnianloukkauksiin erikoistuneen asianajofirman, joka kirjoitti lehdelle uhkakirjeen ennen artikkelin julkaisua ja sai näin estettyä artikkelin julkaisun. Apua jutun selvittämiseen tuli lopulta Belgiasta, jossa tuolloin Ghentin yliopistossa toiminut tutkija Nathan Cofnas julkaisi 21.7.2026 laajan koosteen Ardayn ilmoittamien lukuisten saavutusten uskottavuudesta otsikolla DEI Fraud and Cover-Up at Cambridge, eli Cofnas toi samalla esille sen, miten Cambridgen yliopisto oli jo pitkään salannut asian. No tämäkään julkaisu ei mennyt seurauksitta, kun Wikipedian mukaan Cofnas irtisanottiin 20.8.2026. Häneen kohdistuu ja oli aiemminkin kohdistunut epäilyjä rasismista.

The Guardian julkaisi 1.8.2026 artikkelin Playbooks, plagiarism and a pig’s head: new claims surrounding a star Cambridge professor. Vasta tämän jälkeen Cambridge aloitti tutkinnan ja tiedotti tutkinnasta 7.8.2026. Arday irtisanoutui 5.8.2026 ja löytyi kuolleena 14.8.2026.

Ardayn väitöskirjan otsikko on An exploration of peer-mentoring among student teachers’ to inform reflective practice within the context of action research ja se on edelleen julkinen John Moores yliopiston sivuilla. Otsikossa oleva kielioppivirhe näkyy olevan sekä yliopiston tiedotteessa että sähköisessä väitöskirjassa, ja se näyttää siirtyneen Zwozdiak-Myersin väitöskirjan otsikosta, jossa käytetty genetiivi on kohdallaan: An analysis of the concept reflective practice and an investigation into the development of student teachers’ reflective practice within the context of action research. 

Arday oli kertonut paljonkin autismin piirteistään ja oppimisvaikeuksistaan, ja selitti väitöskirjassa olleen plagioinnin johtuneen siitä, että hänelle oli tyypillistä oppia matkimalla, ja että hän ei ollut saanut tarpeeksi ohjausta yliopisto-opinnoissaan.  Mielenkiintoista on, että hän oli kertomansa mukaan oppinut puhumaan vasta 11-vuotiaana ja lukemaan ja kirjoittamaan 18-vuotiaana. (ks. aiemmat lähteet ja esim. BBC).