Tekstin poistaminen ja palauttaminen

Maanpuolustuskorkeakoulu nousi median otsikoihin viikko sitten, kun se poisti Doria-tietokannasta Alan Salehzadehin työpaperin Iran's domestic and foreign policies. (Uutisoinnista esim. HS, YLE, MTV.)

Aluksi ilmoitettiin, ettei julkaisun poisvetämisellä ollut mitään tekemistä Iranin suurlähettilään maanpuolustuskorkeakouluun tekemän vierailun kanssa, vaan kyse oli tavanomaisesta tekstin tieteellisen tason uudelleen tarkastamisesta. Sitten puolustusministeri Carl Haglund ilmoitti vaativansa selvitystä rehtorilta asiasta (esim. HS). Tänään teksti palautettiin Doriaan, kun Maanpuolustuskorkeakoulun tiedotteen mukaan rehtori Veijo Taipalus päätti hyvän tieteellisen käytännön epäilyn käsittelyprosessin aiheettomana. 

Tällä tempulla työpaperi sai paljon lukijoita tällä viikolla. Itsekin tavailin Salehzadehin ko. tekstiä ja mielestäni ainakin lähdeviittaukset näyttivät hyviltä, asianmukaisilta ja tarkoilta. Aiheen asiantuntijat ovat tutkailleet tekstiä virallisesti ja epävirallisesti, enkä ainakaan vielä löytänyt julkaistuja "moitteita". Tekstihän julkaistiin ja sitä levitettiin sosiaalisessa mediassa heti tietokannasta poisvetämisen jälkeen.

Maanpuolustuskorkeakoulun ratkaisu poistaa teksti (viralliselta) julkaisukanavalta ja perustella se hyvän tieteellisen käytännön loukkauksen epäilyllä oli Suomessa ainutlaatuinen. Olen aiemmin kirjoittanut siitä, että Suomessa ei ole julkisuudessa käsiteltyjä esimerkkejä tekstien poistamisesta, tai paremminkin "pois vetämisestä" (=retraction). Meillähän ei ole edes vakiintunutta käsitteistöä tällaiselle tilanteelle. Pohdin joskus aiemmin kirjoituksessani (14.1.2011), millaisia sanoja tällaisessa tilanteessa käytetään. Nyt mediassa käytettiin seuraavia ilmaisuja MPKKn toiminnasta: "poisti verkosta", "otti pois verkkosivuilta", "veti pois".

Mutta, voiko sähköisen julkaisun poistaa? Ainakaan Salehzadehin tekstin poisto ei onnistunut, päinvastoin. Teksti sai tällä viikolla julkisuutta ja lukijoita paljon, varmastikin enemmän kuin jos se olisi ollut yksi julkaisu yhden korkeakoulun muiden julkaisujen joukossa.

Hyvä case, voimme hyödyntää sitä käänteisesti. Jatketaan tekstien tutkimista ilman kenenkään painostusta ja selvitetään, miten hyvin hyvä tieteellinen käytäntö suomalaisten korkeakoulujen julkaisemissa teksteissä toteutuu!