Sopimus vilpistä

Contract cheating on vakiintunut käsitteeksi kuvaamaan tilanteita, joissa opiskelija tekee sopimuksen  siitä, että joku muu kuin hän itse tekee esseen tai opinnäytetyön tai osan siitä. Tavanomaisessa plagioinnissa ajatellaan, että opiskelija on itse kopioinut jotain tekstiä jostakin ja esittää sitä omanaan. Contract cheating -käsite pitää sisällään sen, että kirjoitetun tehtävän tekemisessä on toinenkin osapuoli, ja opintosuorituksena tarjottu teksti ei ole opiskelijan omaa tuotosta.

Olen kirjoittanut asiasta täällä blogissa vuonna 2009 otsikolla Osta essee, osta opinnäytetyö , vuonna 2011 otsikolla Vilpillistä opiskelua Britanniassa ja vuonna 2013 otsikolla Kirjoittajapalveluista. En ole nähnyt asiasta muuten kirjoitettavan Suomessa. Laittakaa linkkejä kommenttiosioon, jos olette kirjoittaneet tai lukeneet asiasta suomen kielellä! 

Käsite on siis contract cheating. Miten käsitteen voisi kääntää suomeksi? Laitoin otsikkoon "sopimus vilpistä", sanakirja tarjoaa "sopimuspetos", mutta mikä olisi hyvä käännös?

Briteissä erityisesti Thomas Lancaster on perehtynyt asiaan ja hän on jo monena vuonna pitänyt esitelmiä aiheesta ja julkaissut artikkeleita. Häntä haastateltiin myös viime vuoden puolella ilmestyneessä Financial Times -lehden artikkelissa (Cook ym. 2021), jossa arvioidaan, että on yli 2000 yritystä, jotka tarjoavat ja myyvät englanninkielisiä esseitä ja opinnäytetöitä (väitöskirjaan asti) korkeakouluopiskelijoille. On arvioitu että 5-10 prosenttia korkeakouluopiskelijoista Britanniassa ostaa näitä palveluja ainakin kerran opintojensa aikana.  

2000-luvun alussa asiasta puhuttiin käsitteellä "Essay mill" (mikä on FT:n artikkelin otsikossakin), mutta käsitettä laajennettiin. Lancaster määrittelee sen omilla nettisivuillaan näin:

Contract cheating describes the process through which students can have original work produced for them, which they can then submit as if this were their own work. Often this involves the payment of a fee and this can be facilitated using online auction sites.

Elikkäs: Sopimusvilppi kuvaa tilannetta, jossa joku muu tuottaa opiskelijalle alkuperäistä tekstiä, jonka hän voi palauttaa omana työnään. Usein opiskelija maksaa työstä ja käyttää verkossa olevaa palvelua. Tuossa on "auction sites", joka todellakin tarkoittaa huutokauppaa. On sivustoja, joilla opiskelija voi jättää "tarjouspyynnön", että tarvitsen vaikkapa tutkimusetiikkaa käsittelevän esseen ensi maanantaiksi. Siihen tulee tarjouksia ja opiskelija valitsee, tilaa ja maksaa itselleen sopivan hintaisen kirjoituksen. 

Laitan tähän vielä toisen määrittelyn, Lee (2019) määrittelee käsitettä Turnitin -yhtiön sivuilla näin: 

"Contract cheating is the practice of students engaging a third-party to complete assignments. It occurs when someone other than the student completes an assignment--and which the student then submits for assessment/credit."

Yliopiston ja opiskelijan lisäksi tehtävässä on mukana kolmas osapuoli. Joku muu kuin opiskelija itse on tehnyt kirjoitustyön.

"This exchange can happen when a student swaps papers with another. This could be a student asking a friend or family member for a favor, with no money changing hands."

Opiskelija voi pyytää ystävää tai perheenjäsentä tekemään tehtävää. Rahaa ei käytetä.   

"Sometimes, students download a paper from a “free” essay site--and that, too, constitutes contract cheating."

Opiskelija voi ladata tehtävän ilmaisesta esseepankista. 

"Or in the most nefarious of scenarios: this exchange can happen when a student contacts an essay mill to write an essay in exchange for money."

Pahin skenaario: opiskelija ottaa yhteyttä kirjoituspalveluun ja maksaa tehtävästä. 

***

Onko Suomen korkeakouluissa saatu opintopisteitä ostetuilla teksteillä? Onko hyväksytty ostettuja opinnäytetöitä, graduja, väitöskirjoja? Hyvin todennäköisesti on, mutta tämän asian toteaminen jälkikäteen on vaikeaa. Ainoastaan työn ohjaaja voi asian varmuudella todeta, me muut voimme vain ihmetellä julkaistuja tekstejä. Haulla "kirjoituspalvelu" löytyy useita yrityksiä, jokunen "kirjoittajapalvelu" on tainnut jo lopettaa.

Itselleni epäilys on herännyt muutaman englanninkielisen opinnäytetyön kohdalla, joissa on lähteenä erikoisia, monesti Aasiassa julkaistuja tekstejä. Kun plagiointia sisältävissä opinnäytetöissä käytetään vuodesta toiseen samoja menetelmälähteitä ja samoja lauseita, ostetussa tekstissä saattaa olla sellaisia menetelmälähteitä, joita ei koskaan aiemmin ole käytetty Suomessa. 

Esimerkki "YAMK-opinnäytetyöstä" - mutta kuka on syyllinen?

Sain vinkin kirjoittaa tapausesimerkin yhdestä rimanalituksesta ylemmän korkeakoulututkinnon myöntämisessä Suomessa. Rimanalittajan palkinnon saa tällä kertaa Metropolia-ammattikorkeakoulu. Ja nimenomaan ammattikorkeakoulu, joka on antanut opiskelijan ymmärtää, että ylemmän korkeakoulututkinnon voi suorittaa ilman, että osoittaa edes lukiotason osaamista tiedonhausta ja kirjoittamisesta. Plagiointi ei ole amk-opinnäytetöiden ainoa ongelma, osa töistä ei täytä kriteereitä ilman plagiointiakaan.

Mutta tämä vaatii hieman taustatietoa, jonka pitäisi kyllä olla selvää koko korkeakouluväelle. Koska vielä viime syksynä eräs yamk-opettaja sekoili pahasti näiden seuraavien perusasioiden kanssa, niin tässä alkuluento ennen varsinaista tapausta. Luento alkaa:

Ammattikorkeakoulujen YAMK-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja se vastaa tasoltaan yliopistoissa suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa. YAMK-tutkinto oikeuttaa hakemaan työpaikkoja, joissa vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja se oikeuttaa hakemaan jatko-opintoihin yliopistoissa. Mutta, jatkuvasti kuulen väitteitä, että näin ei olisi, että YAMK on jotain "alempaa" kuin ylempi. Jopa Tutkimuseettinen neuvottelukunta on lausumissaan vähätellyt YAMK-tutkinnon opinnäytetyötä kuvaamalla sitä harjoitustyöksi, mikä on täysin ristiriidassa korkeakoululainsäädännön, tutkintojen viitekehyksen ja myös TENK:n oman ohjeen kanssa. 

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) määrittelee koulutuksen tasoille 1-8, ja ylemmän korkeakoulututkinnon tasoksi 7. Tasot kertovat työnantajille, mitä tutkinnon suorittanut tietää, osaa ja ymmärtää (=oppimistulokset). Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys määritteli vuonna 2009 suomalaiset tutkinnot tasoille 1-8, ja jo silloin YAMK-tutkinto määritettiin yliopistojen maisterin tutkinnon rinnalle. Kun EQF päivitettiin, piti päivitys tehdä Suomessakin. Lainsäädäntö päivitettiin:  L93/2017 ja A120/2017, ja laadittiin uusi Kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys.

Mitä EQF taso 7 edellyttää YAMK-tutkinnon suorittajalta? - Paljon. 

YAMK-tutkinnon suorittanut "hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana", "viestii hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään" ja "toisella kotimaisella kielellä" ja vieläpä "kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen omalla alallaan ainakin yhdellä vieraalla kielellä." 

Täyttyvätkö EQF tason 7 kriteerit kaikissa YAMK-opinnäytetöissä? - Ei.  

Olen osoittanut jo yli 50 YAMK-opinnäytetyössä laajamittaista plagiointia eikä sellaisella osaamattomuudella ja vilpillä olisi herunut tutkintopaperia muissa Euroopan maissa. Ongelmana YAMK:ssa ei ole pelkästään plagiointi. Vaatimustaso on tiputettu niin alas, että välillä "maisterin" teksti vaikuttaa peruskoululaisen tuotokselta, eikä olla lähelläkään edellä kuvattua EQF -tasoa 7. Ja kannattaa muistaa vielä se, että voin tutkailla ainoastaan Theseuksessa julkaistuja tekstejä, koska ammattikorkeakoulut eivät julkaise kaikkia opinnäytetöitä. Millaisiakahan ovat laadultaan ne opinnäytetyöt, joita ei edes julkaista? 

Tapausesimerkki:

YAMK-opinnäytetyö, laajuus 30 op. Tehty, arvioitu, hyväksytty Metropoliassa vuonna 2020.

Lyhyt: Työssä on väljästi aseteltuna tekstiä 14 sivulla. Wordille siirrettynä tekstiä on 7 sivua, ja sanoja on tekstiosiossa lähdeviitteineen yhteensä 3087.

Tieto: Työssä ei ole tehty aiheenmukaisia tietohakuja, ei ole tietoperustaa/teoreettista viitekehystä. Aihe kerrotaan ja sitä käsitellään lähdeviitteineen kopioitujen tekstipätkien kautta. Tekijä kirjoittaa laista, mutta ei huomaa, että viittaa (kopioidussa) tekstissä sekä vanhaan että uuteen lakiin, ja vain uusi on lähdeluettelossa.  

Mitä tehtiin? Ei ole tutkimuskysymystä tai -tehtävää. Tavoitteeksi on nimetty ottaa käyttöön uusi toimintatapa, mutta työn lopuksi toimintatavan testaus ja käyttöönotto siirretään työntekijöille tulevaisuuteen. 

Miten tehtiin? Teksti on pääosin kopioitu aiemmasta opinnäytetyöstä lähdeviitteineen ja lähdetietoineen. Höysteenä yksi englanninkielinen lähteeksi merkitty lähde, josta ei kuitenkaan ole kerrottu yhtään sanaa uutta tietoa kopioidun tiedon lisäksi.

Lähteet: 13 lähdettä, joista suurin osa on kopioitu vuonna 2016 samassa korkeakoulussa valmistuneesta, samaa aihetta käsitelleestä YAMK-opinnäytetyöstä.

Kuka on vastuussa? 

- Metropolia. Opinnäytetyön ohjaaja ja tarkastaja ovat hyväksyneet työn, joka ei täytä minkään korkeakoulututkinnon osaamisvaatimuksia, ei edes EQF -tasoa 6. Voi olla, että lukion opettajillakin olisi vaikeuksia hyväksyä tällainen työ esseenä tasolla EQF 4.

En halua, niin kuin en ennenkään, syyttää vain yksittäistä opiskelijaa. Korkeakoulun opettajalla tulee olla sen verran vastuuta, osaamista ja työmoraalia, että ei anna kenellekään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajalle vaikutelmaa, että tällainen työ olisi kelvollinen tärkeimmäksi osaksi ylempää korkeakoulututkintoa.

- TENK. TENK on antanut lausunnoissaan ammattikorkeakouluille vallan päättää myös plagioinnin hyväksymisestä ja rakentanut "varjojärjestelmän", jossa korkeakouluopiskelijoita kohdellaan eriarvoisesti. 

- OKM. Ammattikorkeakoulujen tutkintotehtailua ja tutkintojen laatua ei valvota. YAMK-tutkintoja ei ole kokeiluvaiheen jälkeen arvioitu. Plagiointia ei ole haluttu tutkia. Olen lähettänyt kirjoittamiani näytöllä perusteltuja tutkimussuunnitelmia OKM:lle vuonna 2008, 2010, 2012, 2014, 2016, 2018. Vastaus on ollut ei.

- KARVI. On keskitytty tekemään laatujärjestelmän auditointeja. EQF-uudistus vaati tehtäväksi kansallisia teema-arviointeja. Nyt valmistuneissa koulutusala-arvioinneissa on arvioitu (kirjoitettuja) opetussuunnitelmia, ei niiden toteutusta eikä oppimistuloksia.

- KHO. Vuonna 2019 Korkein hallinto-oikeus ei purkanut YAMK-tutkintoa plagioinnin perusteella, vaikka samassa tilanteessa maisterin tutkinto oli purettu. Oikeusneuvokset Eija Siitari, Outi Suviranta, Janne Aer ja Petri Helander kelpuuttivat plagiaatin EQF -tason 7 suoritukseksi. Ainoastaan yksi KHOn jäsen, oikeusneuvos Toomas Kotkas, oli eri mieltä ja kirjautti eriävän mielipiteensä: "... julkinen etu vaatii tutkinnon myöntämistä koskevan päätöksen purkamista. Yhteiskunnan eri toimijoiden – kuten viranomaisten, työnantajien ja kuluttajien – on voitava luottaa siihen, että korkeakoulujen myöntämiä tutkintoja ei ole saavutettu vilpillisin keinoin."

Loppupäätelmä

Viranomaiset, työnantajat ja kuluttajat eivät voi luottaa siihen, että tutkinnot olisi saavutettu rehellisesti. Vilpillisin keinoin hankitut YAMK-tutkinnot hyväksytään.