Julkisuudessa (kuten vaikkapa A-studiossa 18.2.2009) on perusteltu plagiointia sillä, että opinnäytetyön/gradun/väitöskirjan ohjaaja on ohjaustilanteessa esittänyt jonkun idean, jonka pohjalta opiskelija on työstänyt tekstiä opinnäytetyöhön, graduun, väitöskirjaan. Ja koska tuo alkuperäinen idea oli ohjaajan mielestä hänen omaisuuttaan, niin hän voi sitten ihan hyvällä omallatunnolla myöhemmin ottaa opiskelijan tekemän tekstin omin nimiinsä.... No, "oikeassa elämässä" ohjaajan tekijänoikeus opiskelijan kirjoittamaan tekstiin on yhtä olematon kuin opiskelijan oikeus ohjaajan kirjoittamaan tekstiin.
Väitöskirjan ohjaussuhteesta liikkuu yliopistoissa legendoja ja myyttejä. Julkiset nolaukset seminaaritilanteissa ovat yliopistoelämän arkipäivää. Erityisesti väitöskirjan tekijöitä kiusaavat pitkät odotusajat, professorit kun ovat niin kiireisiä että kommentteja joutuu odottamaan useita kuukausia (vuoden pituisesta odottelustakin on kuultu). Ohjaussuhteen raadollisuudesta voi kirjoittaa myös humoristisesti, vaikka huumori ei taida yliopiston vahvuuslaji ollakaan. Kolumnisti Paha Akka kirjoitti opiskelija-ohjaaja -suhteen karikoista Acatiimi-lehden numerossa 7/08 otsikolla Ohjeita väitöskirjaohjaajalle Pahan akan teksti kannattaa lukea! Ja se kannattaa silloin tällöin lukea uudelleen, se poistaa pahan mielen ja palauttaa naurun. Ja leikissähän on puolet totta - vaimitensemeni?
21.3.2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti