Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa?

Miten plagioinnista tai tieteellisestä vilpistä voi kirjoittaa ja miten asiaa voi käsitellä? Plagiointi ja vilppi ovat edelleen hyvin herkkiä aiheita muuallakin kuin meillä Suomessa. Eri tavoin vilppitapauksiin liittyvät henkilöt voivat kokea tulleensa loukatuksi jo ihan siitä syystä että vilppiepäily on ylipäätään esitetty ja lisää loukkaannutaan, jos joku foorumi julkaisee aiheesta muun kuin ylimmän auktoriteetin tekstiä. Tässä kaksi esimerkkiä siitä miten auktoriteetti yrittää kumota "ruohonjuuritasolta" kirjoitettuja tekstejä.

1. Belgiassa etsitään nyt käytäntöä siitä, kuka voi kirjoittaa plagioinnista, miten plagiointiepäilystä voi kirjoittaa ja miten jo todetusta plagioinnista voi kirjoittaa. Viittasin täällä blogissa 18.2.2010 KU Leuvenin opiskelijalehdessä Voice julkaistuun artikkeliin. Tämä Ielse Broegsteegin kirjoittama artikkeli plagioinnista meni ihan väärin - ainakin jos asiaa kysytään dekaani Toon Vandeveldeltä. Dekaani koki Ilse Broeksteegin artikkelin menneen niin pieleen, että hän on julkaissut toimittajalle osoitetun kirjeen Internetissä - tosin ilman asiakirjaan tavallisesti kirjoitettua päivämäärää. (Tämä englanninkielinen tiedote on lyhyempi kuin alkuperäiskielellä kirjoitettu teksti, jossa on alussa myös moitteiden selitysosio.)
Reaction of the Dean of the Institute of Philosophy to the article on the Resignation of Martin Stone in The Voice.

Erityisesti dekaani Toon Vandeveldeä näyttää huolestuttavan ajatus siitä, että yliopiston opiskelijat voisivat olla erilaisessa asemassa kuin professori silloin, kun kyseessä on epäily plagioinnista, Ielse Broegsteeg kun oli jo aiemmin kirjoittanut plagioinnista ja tapausten eriarvoisesta käsittelystä KU Leuvenin edellisen plagiointiskandaalin yhteydessä (Plagiarism - A Major Crime for Everybody?). Tällaista opiskelijoiden ja professoreiden eriarvoisuutta on varovasti epäilty muuallakin, mutta epäilyt on professorien ja eettisten toimikuntien taholta ehdottomasti kiistetty. Nyt plagioinnista kirjoittanut Ielse Broeksteeg on tainnut joutua whistleblower -reaktion kohteeksi samoin kuin Suomessa tapahtui A-studiolle vuosi sitten.

2. Eero Vuorio osallistuu keskusteluun Lääkärilehden numerossa 10/2010 otsikolla Eettinen nollatoleranssi ei saa kahlita keskustelua. Tekstissään Vuorio - yllä esitetyn esimerkin Vandevelden tavoin - keskustelee niin, että aiempi Lääkärilehden kirjoitus suomalaisesta tutkimusetiikasta on mennyt ihan pieleen. Vuorio keskustelee tutkimusetiikasta erittelemällä Lääkärilehdessä 5.2.2010 ilmestynyttä Liisa Räsäsen keskustelunavausta tekemällä ad hominem -argumentointia kirjoittajasta. Vuorio kiistää mahdollisuuden tutkimuseettisen normiston uudelleentarkasteluun. Vuonna 2002 laadittu ohjeistus on niin hyvä, että tutkimusetiikan alueella Suomi ja Suomen TENK on maailman edelläkävijämaa - siis Vuorion mukaan-:)