Belgialaiset sanomalehdet De Standaard Online ja Nieuwsblad.be ovat julkaisseet 2.3.2010 artikkelit plagiointiskandaalista, jossa professori Martin Stonen todetaan syyllistyneen plagiointiin. Kyseessä on laaja, ehkä jopa yliopistomaailman laajin plagiointivyyhti ja plagiointia on todettu jo 30 Stonen omakseen signeeraamassa artikkelissa. Brittiläisen Stonen ura Leuvenin yliopistossa päättyi plagiointien paljastumiseen.
De Standaardin artikkelissa Britse topfilosoof blijkt letterdief todetaan, että Leuvenin yliopisto on käsitellyt tapauksen ja Stone on irtisanoutunut. Plagioitujen artikkeleiden kustantajia on informoitu löydetyistä plagioinneista. De Standaard on myös julkaissut kasvokuvan Martin Stonesta.
Nieuwsbladin artikkeli on otsikoitu Superprof' blijkt superplagieerder - "Superproffasta tuli superplagioija". Myös Nieuwsbladin artikkelissa ihmetellään plagioinnin laajuutta.
Molemmat lehdet toteavat, että Ilkka Kantola olisi esittänyt epäilyt oman väitöskirjansa plagioinnista. Tämä tieto on kuitenkin väärä ja harhaanjohtava - jo aiemmin on todettu, että plagiointiepäilyt esitti USAlainen Michael Dougherty. Dougherty on analysoinut erästä Martin Stonen artikkelia vuodelta 2000: The origins of probabilism in late scholastic moral thought: a prolegomenon to further study. Artikkelin 44 sivusta yli puolet on Kantolan väitöskirjan suoraa kopiointia. Myös alaviitteet on kopioitu sana- ja merkkitarkasti.
4.3.2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tervehdys, Erja Moore
VastaaPoistaStonen ja muiden vastaavien massiiviseen plagiointiin syyllistyneiden tutkijoiden kohdalla en voi olla ihmettelemättä sitä, miten normaalijärkiset tai ehkä normaalia älykkäämmätkin henkilöt voivat käyttäytyä niin irrationaalisesti ryhtyessään moiseen puuhaan. Kyllä kai heille tulee mieleen, että plagioinnista voi jäädä kiinni, ja se voi olla uran loppu.
Liisa Räsänen
Kyllä tässä Stonen tapauksessa on kyse todella vakavasta ja systemaattisesta plagioinnista. Nopeasti vilkaisten näyttää siltä että filosofien julkaisufoorumit ovat edelleen hyvin "paperisia", ja sähköisesti julkaistaan vain vähän. Ja kun samoja aiheita tutkitaan eri vuosikymmenillä niin vanhempaakin, toisessa maassa kirjoitettua tekstiä voi "käyttää uudelleen".
VastaaPoista