Mitä ovat TENK:n julkiset ohjeet ja mitä ovat TENK:n salaiset ohjeet?

Opettajat ja muutkin korkeakoulun käyneet on opetettu käyttämään tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjetta hyvästä tieteellisestä käytännöstä silloin, kun kohdalle sattuu teksti, joka vaikuttaa vilpilliseltä. Jos lukija miettii, että onko tämä kirjoittajan itsensä tekemää tekstiä ollenkaan, onko tämä osittain tai kokonaan kopioitu (plagiointi) ja pitääköhän tuo asia ja lähdeviite paikkaansa (sepittäminen), niin HTK2012-ohje auttaa tilanteessa,

vai auttaako? 

Nämä TENK:n hyvän tieteellisen käytännöt ohjeet koskevat laajalti muitakin kuin tieteellisiä tutkimusjulkaisuja ja opinnäytetöitä. TENK:n omin sanoin asia on ilmaistu näin (HTK2012-ohje, s. 7):

"Käytännöt koskevat tutkimustoiminnan ohella opetusmateriaaleja, kirjallisesti ja suullisesti annettuja lausuntoja, arviointeja, ansio- ja julkaisuluetteloita sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tilanteita niin painetuissa kuin sähköisissäkin julkaisukanavissa, myös sosiaalisessa mediassa."

Kaikki korkeakoulut ovat sitoutuneet noudattamaan HTK-ohjetta. Ohjeessa (s. 10) vielä erikseen sanotaan että ohjeet koskevat korkeakouluissa ylempiä tutkintoja:

"Myös maisteritasoisen, mukaan lukien ammattikorkeakoulujen ylemmät tutkinnot, tai sitä korkeamman oppiarvon saavuttamiseksi tehtyihin tieteellisiin opinnäytteisiin kohdistuvat HTK-loukkausepäilyt tutkitaan näiden ohjeiden mukaan, vaikka opinnäytettä ei olisi julkaistu."

HTK-ohjetta on joten  kuten noudatettu paria viime vuotta lukuun ottamatta. Esimerkiksi ARENEn vuonna 2018 julkaisemat Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset  toteavat yksiselitteisesti sivulla 24: 

"Jos YAMK-opinnäytetyö on jo hyväksytty tai HTK-loukkauksesta epäilty niin vaatii, tutkitaan loukkausepäily HTK-ohjeen mukaisessa HTK-prosessissa."

Vielä vuonna 2016 TENK lausui itsekin ammattikorkeakouluista näin:

"TENK katsoi, että ammattikorkeakoulut ovat tutkimusorganisaatioita ja niiden opetushenkilökunta kuuluu korkeakoulun tiedeyhteisöön. Heidän tulee siksi noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä myös tiedeyhteisön ulkopuolisissa vuorovaikutustilanteissa, myös sosiaalisessa mediassa, jos asiayhteys liittyy heidän opetus- tai tutkimusalaansa."

TENK:n vuosikertomuksissa kuvattiin aiemmin myös ammattikorkeakouluista tulleita HTK-loukkausilmoituksia ja niiden käsittelystä oli tapauskuvauksia muiden joukossa. Vuonna 2019 jotain muuttui: TENK muutti vuosikertomustensa rakennetta niin, että ammattikorkeakouluja koskevia lausuntoja ei enää julkaista. Asia kuitattiin yhdellä lauseella näin:

"Muut vuonna 2019 annetut lausunnot koskivat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöiden plagiointiepäilyjen käsittelyä ammattikorkeakouluissa."

Vuonna 2020 TENK kirjelmöi lehdelle Journal of Academic Ethics, että HTK2012-ohje ei Suomessa koskekaan  ammattikorkeakouluja, vaikka ammattikorkeakoulut olivat itse siinä käsityksessä. Vieläpä televisiohaastattelussa TENK:n pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof nimesi ammattikorkeakoulujen maisteritasoiset opinnäytetyöt harjoitustöiksi, joista ei saisi tehdä HTK-ilmoituksia. Tämä harjoitustyölausuma upposi kansaan kuin voi puuroon, ketään ei asia kummastuttanut. Maailmalla kuitenkin on paljonkin henkilöitä, jotka ovat valmistuneet suomalaisista ammattikorkeakouluista niin, että tutkinnon nimessä on Master's degree ja julkaistussa YAMK-työssä on Master's thesis. He ovat hakeneet työtä maistereina, jotka ovat ennen tutkinnon valmistumista kirjoittaneet Master's thesis -tasoisen tekstin, ei siis pelkkiä harjoitustöitä, vaan vaativan, eurooppalaisen osaamistasokuvauksen mukaisen tason EQF7 tekstin.

Mutta mitä tapahtui 15.4.2021? 

15.4.2021 TENK:n kokouksessa ilmeisesti tehdään johonkin asiaan jokin päätös. Mitä asiaa päätös koskee, ja kenen aloitteesta asiaa käsiteltiin, ei ole vielä selvinnyt eikä TENK ole julkaissut asiaa, en ainakaan ole huomannut. 

Kaksi ammattikorkeakoulua (Haaga-Helia ja LAB-amk) vastasi ilmoituksiini 26.4.2021, 11 päivää tuon päätöksen jälkeen. Ilmoitukset HTK-loukkausepäilystä olin laittanut helmikuussa 2021. Nämä ammattikorkeakoulut eivät enää tutki YAMK-työn (Master's thesis) sisältämää anastamista, plagiointia, sepittämistä tai piittaamattomuutta seuraavilla perusteilla: 

Haaga-Helia, rehtorin päätös 26.4.2021:

TENK:n uuden linjauksen mukaan (pöytäkirjanote 15.4.2021):

"Mikäli opinnäytetyö kuuluu laajempaan tutkimushankkeeseen ja/tai sen pohjalta julkaistaan tieteellinen artikkeli, opinnäytettä voidaan pitää tieteellisenä ja näin ollen asian käsittelyn voi katsoa kuuluvan HTK-ohjeen alaan. Jos opinnäyte kuuluu yksinomaan opintojen piiriin, siihen kohdistuva vilppiepäily voidaan käsitellä opintovilppinä oppilaitoksen omassa prosessissa.” 

Rehtori Teemu Kokko tekee päätöksen siteeraamansa TENK:n 15.4.2021 kokouspäätöksen mukaisesti ja toteaa, että ilmoitustani "ei käsitellä htk-loukkausepäilynä vaan opintovilppinä". Nyttemmin tämä kyseinen YAMK-työ on kadonnut Theseuksesta, vaikka kyseisen opiskelijan Master-opintoja käsittelevä artikkeli on vielä luettavissa. Siinä ei mainita sanaa opinnäytetyö tai Master's thesis.

LAB-amk vastasi kolmeen ilmoitukseeni samana päivänä kuin Haaga-Helia. LAB-amk:n rehtori ei viittaa päätöksessään suoraan TENKn 15.4.2021 pöytäkirjaan. Sen sijaan rehtori Turo Kilpeläinen toteaa, että maisteritason tekstiä ei tutkita, koska se ei ole tieteellinen:

LAB-amk, rehtorin päätös 26.4.2021: 

"(...) ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon saavuttamiseksi tehty opinnäytetyö ei ole tieteellinen vaan sen sijaan kyseessä on käytäntölähtöinen toiminnan kehittäminen ja ongelmien ratkaiseminen. Tilanne, jossa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö olisi tieteellinen on harvinainen ja pääosa töistä ei täytä tieteellisyyden kriteeriä."

Turo Kilpeläinen muistuttaa tässä samalla, että tieteellinen opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa on harvinainen, mistä varmaan kaikki olemme samaa mieltä. Taitaa laissakin olla, että tieteen tekeminen kuuluu yliopistoille.

Ensimmäisessä päätöksessä (LAB-amk 26.4.2021), jossa on kyseessä juuri valmistunut Master's thesis MBA-opinnoissa, rehtori Turo Kilpeläinen toteaa seuraavasti:

Sekä aiheensa että työn tarkoituksen perusteella on selvää, että (...) opinnäytetyö ei ole luonteeltaan tieteellinen vaan sen sijaan käytäntölähtöistä toiminnan kehittämistä. Edellä kerrotun perusteella totean, että (...) opinnäytetyö ei kuulu TENKin HTK-ohjeen soveltamisalaan, koska kyseessä ei ole tieteellinen opinnäyte. Tämän takia päätän, että HTK-prosessia ei aloiteta.

Toisessa päätöksessä (LAB-amk 26.4.2021), jossa on kyseessä pari vuotta vanha YAMK-opinnäytetyö, rehtori Turo Kilpeläinen toteaa seuraavasti:

Sekä aiheensa että työn tarkoituksen perusteella on selvää, että (...) opinnäytetyö ei ole luonteeltaan tieteellinen vaan sen sijaan käytäntölähtöistä toiminnan kehittämistä. Edellä kerrotun perusteella totean, että (...) opinnäytetyö ei kuulu TENKin HTK-ohjeen soveltamisalaan, koska kyseessä ei ole tieteellinen opinnäyte. Tämän takia päätän, että HTK-prosessia ei aloiteta.

Kolmannessa päätöksessä (LAB-amk 26.4.2021) käsitellään ilmoitustani, joka koski plagioinnin ketjuuntumista. Tämä oli mielenkiintoinen case, kun samaa tekstiä lähdeviitteineen oli kahdessa eri alojen työssä eri vuosina (tekijöillä, ehkä sattumaa, sama sukunimi). Nyt rehtori Turo Kilpeläisen päätöksen perusteluna ei ole tieteellisyyden puuttuminen vaan opinnäytetyön ikä:

"TENK on todennut mm. Mooren pyynnön perusteella antamassaan lausunnossa 27.8.2019 (Mooren lausuntopyyntö Karelia-ammattikorkeakoulun päätöksestä jättää tutkimatta (...)  opinnäytetyötä koskeva ilmoitus), että Karelian rehtori oli käyttänyt HTK-ohjeen hänelle suomaa harkintavaltaa päättäessään olla käynnistämättä HTK-prosessia kahta vuotta vanhempiin YAMK-opinnäytetöihin, ellei epäilyn esittäjä ole asianosainen tai ellei asiaan liity muuta erityistä syytä. Tässä tapauksessa kyseessä on yli kaksi vuotta vanha opinnäytetyö. Ilmoituksen tehnyt Moore ei myöskään ole asianomainen asiassa. Näiden syiden (aika, työn laji ja ilmoittajan asema) takia katson, että tutkinnalla ei ole merkitystä tutkimuseettisesti kestävien käytäntöjen, tutkimuksen laadun varmistamisen eikä muiden oikeusturvan kannalta. Asian tutkimiseen TENKin HTK-prosessissa ei ole myöskään muita erityisiä syitä. Edellä kerrotun perusteella totean, että (...) opinnäytetyöhön liittyvän ilmoituksen nojalla ei käynnistetä HTK-prosessia."

Siirrytään tähän vuoteen. Vuonna 2022 sekä XAMK että LAB-amk jättävät käsittelemättä ilmoitukseni koskien YAMK-opinnäytetöissä näkyvillä olevaa laajaa plagiointia. XAMK:n rehtori Heikki Silvennoinen viittaa TENK:n 15.4.2021 kokoukseen seuraavasti: 

XAMK, rehtorin kirje 9.2.2022:  

"Tutkimuseettisen neuvottelukunnan 15.4.2021 kokouksessa käsitellyn mukaisesti emme sovella HTK-ohjetta työhön, joka ei liity laajempaan tutkimushankkeeseen."

LAB-amk, rehtorin päätös 21.1.2022. Käytössä on samaa tekstiä kuin kahdessa vuoden 2021 päätöksessä, hieman muokattuna:  

Sekä otsikon että aiheen perusteella on selvää, että (...) opinnäytetyö ei ole luonteeltaan tieteellinen vaan sen sijaan käytäntölähtöistä toiminnan kehittämistä. Edellä kerrotun perusteella totean, että (...) opinnäytetyö ei kuulu TENKin HTK-ohjeen soveltamisalaan, koska kyseessä ei ole tieteellinen opinnäyte. Tämän takia päätän, että HTK-prosessia ei aloiteta.

Näissä kieltäytymisissä tutkimisesta käytetään siis kolmea perustetta: 

1. YAMK-työ on yli kaksi vuotta vanha (TENK:n lausunto)

2. TENK:n kokous 15.4.2021

3. Työ ei ole tieteellinen tai se ei ole osa laajempaa tutkimushanketta, josta julkaistaan tieteellinen artikkeli.

Mutta, vaikka Haaga-Helia ja XAMK eivät välitä plagioinnista opinnäytetöissään, jotkut ammattikorkeakoulut edelleenkin noudattavat HTK-ohjetta, johon kaikki korkeakoulut ovat sitoutuneet. Ne toimivat ARENEn eettisisten suositusten ja HTK2012 ohjeen mukaisesti ja YAMK-opinnäytetyötä pidetään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen kuuluvana, gradutasoisena tekstinä. Esimerkiksi Novia teki ilmoitukseni perusteella ainakin päällisin puolin aidolta näyttävän tutkinnan ja totesi plagioinnin. Myös Haaga-Helia tutki vuoden 2022 puolella yhden YAMK-työn, totesi vilpin ja poisti työn Theseuksesta, vaikka ei vuonna 2021 suostunutkaan tutkimaan silloin ilmoittamaani työtä. 

Keksittekö te lukijat sanat tämän tekstin loppupäätelmäksi? 

Mitä järkeä on sellaisessa korkeakoulussa, jonka tuotoksia ei voi arvioida? Mitä tarkoittaa, että yksi korkeakoulu noudattaa julkisia ohjeita ja toisille annetaan eri ohjeet?

Onko se plagiointia vai eikö se ole ?

Tarkastelen tässä postauksessa TENK:n kuvauksia HTK-prosesseista ja lausumia poimittuna toimintakertomuksista.

TENK:n mukaan plagiointia ehkä voi ollakin, mutta kyllä se voi olla olemattakin, ja jos se olisikin niin kyllä se voidaan määritellä uudelleenkin.

Aloitetaan vääristelystä

Vuonna 2017 TENK lausui, että epäily havaintojen ja tulosten vääristelystä "ei ollut tutkimuseettinen kysymys eikä HTK-loukkaus vaan näkemysero". 

Tätä voi soveltaa moniin korona-aikaan näkemiimme tilastojen väärin lukemisiin. Kun antivakserit vääristelevät THL:n ilmoittamia tilastoja esimerkiksi niin, että koronaan kuolleiden lukumäärä onkin heidän mielestään rokotteisiin kuolleiden lukumäärä, niin kyseessähän on vain näkemysero. 

Jatketaan anastamisella

Vuonna 2018 TENK arvioi lausunnossaan epäillyn anastuksen olevan laatukysymys, joka on aivan eri asia kuin anastus: "Laajempaan anastusväitteeseen liittyen oli kyse TENKin näkemyksen mukaan väitöstyön yleiseen laatuun liittyvästä kritiikistä. Tämän TENK katsoi olevan tieteellinen kiista eikä se näin ollen ottanut siihen kantaa." 

Väitöstyötä voi siis kritisoida anastamisesta, mutta siinä ei siis keskustella vilpistä vaan laadusta. Jos väittelijä esittää toisen tekemää työtä omanaan, niin kyse on tieteellisestä kiistasta. Ööö, hetkinen, luulin tätä ennen, että kiistassa ollaan eri mieltä jostain asiasta, vaikkapa tulosten tulkinnasta. Jos väittelijä anasti tekstiä toiselta, niin mikä oli kiista ja kuka oli eri mieltä ja kenen kanssa?

Seuraavissa plagiointia on, tai ei sitten olekaan

Vuonna 2014 TENK lausui näin asiasta, jota käsiteltiin julkisuudessa vuonna 2013: 

"Esiselvityksen mukaan lehtori oli lainannut suoraan ja ilman lähdeviitteitä tutkija X:n pro gradu -työtä kaupallisen kustantajan julkaisemassa tietokirjassa. Lehtori myönsi lähdeviittausten puuttumisen ja suorat lainaukset aikaisemmista teoksista ilman asianmukaisia viittauksia. Päätöksen mukaan lehtorin todettiin syyllistyneen hyvän tieteellisen käytännön vastaiseen piittaamattomuuteen."

 Tämä oli kauaskantoinen päätös, jossa TENK jo 2014 määritteli oman 2012-ohjeensa vastaisesti plagioinnin piittaamattomuudeksi, ei vilpiksi. Kirjoittajan ulkomailla valmistunutta väitöskirjaa ei koskaan tutkittu, tai asiasta ei ainakaan kerrottu, vaikka Suomen Kuvalehti julkaisi siitä jutun. Myös TENK:llä olisi ollut mahdollisuus toimia itsenäisesti omien sääntöjensä puitteissa, mutta TENK ei esittänyt asiassa tutkintaa. (Myös tutkimuseettinen neuvottelukunta voi ehdottaa tietoonsa tulleen epäilyn tutkimista kyseisessä organisaatiossa.", HTK2012-ohje, s. 12.) Ulkomailla voisi siis suorittaa tutkinnon, jossa on vilppiä, mutta se ei kuulu meille. 

Vuonna 2014 ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyössä todettiin plagiointia:  

"Eräässä yliopistossa epäiltiin pro gradu -tutkielmaan sisältyvän plagiointia. Tutkielman tekijä myönsi esitutkinnan yhteydessä teon, mutta totesi sen olleen huolimattomuutta. Selvityksen mukaan kyse oli erehdyksestä, jolloin kiireessä muistiinpanomaisesti lainatuista teksteistä lähde on jäänyt merkitsemättä. Rehtorin päätöksen mukaan asiassa on tapahtunut HTK-loukkaus eikä tarvetta varsinaiselle tutkinnalle ole edellyttäen, että tekijä tekee asianomaiset korjaukset erillisellä tutkielmaan liitettävällä lisälehdellä."

Rehtori päätti tässä, että kyseessä oli HTK-loukkaus, plagiointi. Sekin kuitenkin hyväksyttiin huolimattomuutena (eli piittaamattomuutena?). Ehdotettiin lisättäväksi korjauslehti. 

Samana vuonna annetussa toisessa lausunnossa TENK selväsanaisesti hyväksyy tekstin plagioinnin ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyössä:

Tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta pyydettiin kantaa erityisesti tutkimusprosessia kuvaavien tekstiosuuksien samankaltaisuuteen lausunnonpyytäjän tekstiin nähden. Asiassa oli riidatonta se, että graduntekijä oli toistanut lausunnonpyytäjän tutkimuksen asetelman saadakseen vertailukelpoisia tuloksia tämän kanssa. Lausunnossaan TENK katsoi, että vertaileva tutkimusasetelma on johtanut kielenkäytön samankaltaisuuteen etenkin tutkimusasetelmaa ja edeltävää tutkimusta kuvaavissa luvuissa. Kun tarkoituksena oli ollut aikaisemmin tehdyn tutkimuksen toistaminen, tämän nähtiin olevan ymmärrettävää. Pitkien, useita virkkeitä käsittävien parafraasien käyttöä ilman sitaatteja voidaan kuitenkin pitää ongelmallisena, sillä parafraasit hämärtävät helposti tekijän oman ja siteeratun tekstin suhdetta. Lausuntopyynnön kohteena olleessa tutkimuksessa olisi voitu tuoda nykyistä paremmin näkyviin, että paitsi tutkimusasetelma, myös sen kuvaus on lainattu lausunnonpyytäjän tutkimuksesta. (...) neuvottelukunta katsoi, ettei selvityksessä tullut esille sellaista piittaamattomuutta, jota voitaisiin pitää hyvän tieteellisen käytännön loukkauksena.

Vuonna 2015 toimittiin sitten seuraavasti eikä TENK:llä ei ole asiaan tämän enempää sanottavaa. Vaikka olisikin plagiointia niin eipä mitään, koska henkilöä ei tavoiteta.

"Eräässä yliopistossa todettiin kaupallisen alan pro gradu -tutkielmassa plagiaatintunnistusjärjestelmän antaman raportin perusteella useita viitteettömiä lainauksia tutkimuskirjallisuudesta. Asiassa suoritetun varsinaisen tutkinnan perusteella rehtori totesi tekijän syyllistyneen HTK-loukkaukseen. Suoraa plagiointia ei kuitenkaan voitu näyttää toteen. Epäiltyä ei tavoitettu kuulemista varten."

Vuonna 2016 TENK ottaa taas selkeästi kantaa siihen, että kyse ei ole plagioinnista: 

TENKin mukaan puutteet kirjallisuuskatsauksen viittauskäytännöissä eivät riittäneet täyttämään plagioinnin tunnusmerkkejä ja puutteet oli tullut huomioida tutkielman arvostelussa.

Tässä lukija ei tiedä mitä "puutteet viittauskäytännöissä" ovat, puuttuivatko lähdeviitteet vai oliko kopioitu tekstiä lähdeviitteineen. Jos tuota lauseen loppua yrittää tulkita, niin puutteet joko oli huomioitu arvostelussa tai sitten puutteet olisi pitänyt huomioida arvostelussa. 

Vuonna 2017 TENK:n uusi tulkinta plagioinnista on jo siirtynyt korkeakouluihin, kun TENK hyväksyy tämän:

Esiselvittäjä totesi jatko-opiskelijan syyllistyneen sekä vilppiin (plagiointi) että piittaamattomuuteen (itseplagiointi). Koska tekoa ei kuitenkaan pidetty törkeänä tai tiedeyhteisöä tieten tahtoen harhauttavana, yliopisto katsoi, ettei kyse ollut vilpistä, vaan jatko-opiskelija oli syyllistynyt piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä.

Tässä kuvauksessa siis todetaan, että oli syyllistytty vilppiin, mutta ei oltu syyllistytty vilppiin.  

Ja vuonna 2017 TENK myötäilee yliopistoa, kun puuttuvat lähdeviitteet (=plagiointi) on jälleen kerran tulkittu piittaamattomuudeksi: 

Luonnontieteiden alan tohtorikoulutettavan rahoitushakemuksen epäiltiin sisältävän muualta kopioituja tekstipätkiä, joista puuttuivat asianmukaiset lähdeviitteet. Yliopiston suorittaman esitutkinnan perusteella tohtorikoulutettavan todettiin syyllistyneen piittaamattomuuteen, joka ilmeni puutteellisena ja epäasiallisena viittaamisena muiden tutkijoiden työhön. 

Tässäkin todetaan, että plagiointia oli, kun oli kopioituja tekstipätkiä ja viittaukset toisten teksteihin olivat puutteellisia ja epäasiallisia. Mutta se olikin piittaamattomuutta.

 

🙈               Asiahan on aivan selvä, vai onko?              🙈

Tapaus Vladimir Putin, uudelleenjulkaisu

Julkaisen tässä uudelleen kolmetoista vuotta sitten kirjoittamani, ja 8.4.2009 julkaisemani tekstin Tapaus Vladimir Putin. Tämän tekstin kautta jokainen voi miettiä mitä seuraamuksia voi olla siitä, että plagiointia katsotaan läpi sormien ja korkeakouluissa hyväksytään plagioituja tekstejä.

8.4.2009

Eräs kuuluisa plagiointiin syyllistynyt henkilö on Vladimir Putin. Vaikka kyseessä on sangen merkittävässä asemassa oleva henkilö, tämä plagiointitapaus ei ole herättänyt lähellekään yhtä paljon keskustelua kuin ne tapaukset, joissa plagiointiin ovat syyllistyneet yliopistoprofessorit. Vladimir Putinin epäiltiin plagioineen osan väitöskirjansa The Strategic Planning of Regional Resources Under the Formation of Market Relations teksteistä. Häntä epäiltiin ja epäillään myös siitä, että väitöskirja ei olisikaan ollut hänen itsensä kirjoittama vaan ostettu jostain ”paper mill” –yrityksestä. 

Epäilyjen takia Brookings Institution asetti tutkijat Clifford G.Gaddyn ja Igor Danchenkon tutkailemaan Putinin väitöskirjatekstin alkuperää. Plagiointiepäilyjen vahvistuminen on julkaistu maailmalla useissa lehdissä. Esimerkiksi Washington Times uutisoi jutun 24.3.2006 otsikolla Researchers peg Putin as a plagiarist over thesis

http://www.washingtontimes.com/news/2006/mar/24/20060324-104106-9971r/ 

Myös The Sunday Times raportoi 26.3.2006 Putinia koskeneiden plagiointiepäilyjen saaneen vahvistuksen: http://www.timesonline.co.uk/tol/news/world/article695235.ece 

(Tämä linkki ei enää toimi 28.2.2022)

Suuria osia Putinin väitöskirjan keskeisistä argumenteista on otettu lähes sanatarkasti vuonna 1978 ilmestyneestä teoksesta Strategic Planning and Policy, jonka olivat kirjoittaneet Pittsburgin yliopiston professorit William R. King ja David I. Cleland. Putinin väitöskirjan keskeisen luvun 20 sivusta 16 on kopioitu sanatarkasti tai pienin muutoksin näiden amerikkalaisten professorien kirjoittamasta kirjasta. Kirja oli käännetty (”by a KGB-related institute”) venäjäksi 1990-luvun alussa. Putinin väitöskirjassa on myös kuusi kuviota ja taulukkoa, jotka muistuttavat muodoltaan ja sisällöltään amerikkalaisten tekemiä.

Punaisella kirjoitetut lisätty 28.2.2022.

MTV-uutiset 15.2.2022

Kesäkuussa 2021 pitämäni konferenssiesityksen tulokset ylittivät uutiskynnyksen yllättäen helmikuussa 2022. Olen kirjoittanut tutkimuksestani aiemmin täällä blogissa (3.8.2021, jossa linkki konferenssin pitkään abstraktiin ja 27.12.2021 postauksessa on vielä jotain lisää).

MTV pyöritti uutista koko eilisen päivän, puhelinhaastatteluni oli tehty viime viikolla. 

Tässä linkki uutiseen, otsikkona on tuo puheestani otettu "Kuin TikTok-filmeistä kasattu":

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuin-tiktok-videoista-kasattu-satunnaisotanta-paljasti-vilppia-nyt-englanninkielisista-yamk-opinnaytetoista/8352934

Sivulla on aluksi videona eilinen uutinen, joka esitettiin eilisissä uutislähetyksissä useaan kertaan. Sivulla on myös tekstiä, jota ei ollut tv-uutisessa ja lopussa sivun alareunassa on pitempi video.

Kirjoitin konferenssiesitykseni perusteella artikkelin, joka on nyt käynyt läpi referee-menettelyn ja on julkaistavana. Artikkelin otsikko on:

Compromising academic integrity in internationalisation of higher education.

Tutkimusta varten otin tammikuussa 2021 Theseuksessa vuonna 2020 julkaistuista englanninkielisistä YAMK-opinnäytetöistä (Master's thesis) otoksen. Se tapahtui seuraavasti: Vuonna 2020 oli julkaistu yhteensä 2800 YAMK-työtä, englanninkieliset siellä seassa. Laskin että, että englanninkielisiä töitä on 10 prosenttia, eli noin 280. Otin Theseuksesta yhden työn jokaiselta sadan työn sivulta (2800 YAMK-työtä > 28 sivua, joilla 100 työtä), aloitin sivun selaamisen alhaalta päin ja otin yhden työn kohdasta 20. työ, sitä seuraava englanninkielinen. Otos oli 10 prosenttia englanninkielisistä opinnäytetöistä, jotka kaikki oli nimetty Master's thesis, koska sitä tasoahan YAMK-työ on. Olen kirjoittanut artikkelin osioon Limitations of the study, että otos on otettu julkaistuista YAMK-töistä ja että ei ole tietoa töiden kokonaislukumäärästä.

Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen oli jo eilen aamulla ensimmäisten uutislähetysten jälkeen kyseenalaistanut tutkimukseni Twitterissä. Seuraavassa on kuva, jossa Mielityinen vastaa Riitta Simoilan eilisaamuiseen tviittiin, jossa Simoila väittää, että "YAMK-tutkinnot ja yliopistojen maisteritutkinnot eivät ole samantasoisia" seuraavasti:

Mielityinen sanoo tuossa, ilmeisesti uutista tarkoittaen, että "Tarkoitushakuinen juttu". Hän ei kuitenkaan avaa, mitä tarkoitusta uutisella mahdollisesti haetaan. Sitten Mielityinen arvioi tutkimukseni tutkimuseettisesti kyseenalaiseksi ja sanoo että, olen ottanut 20 työtä 4600 työstä. Mielityisen mukaan yamk-töitä on 4600, tarkoittaneeko hän vuotta 2020?  Jos tuo on oikea luku, niin 1800 työtä olisi jätetty julkaisematta Theseuksessa vuonna 2020. Oletukseni on, että julkaisematta jätetään huonot työt. 

Vielä Mielityinen sanoo, että "plagiointi nostetaan esimerkiksi, muuten puhutaan "puutteista"." Nyt en kyllä  ymmärrä, mihin tuo lausuma liittyy. Voi olla, että saamme lisää tietoa asiasta piakkoin, seurataan asiaa. Ja tähän postaukseen voitte kommentoida joko nimellä tai anonyymisti. 

Sopimus vilpistä

Contract cheating on vakiintunut käsitteeksi kuvaamaan tilanteita, joissa opiskelija tekee sopimuksen  siitä, että joku muu kuin hän itse tekee esseen tai opinnäytetyön tai osan siitä. Tavanomaisessa plagioinnissa ajatellaan, että opiskelija on itse kopioinut jotain tekstiä jostakin ja esittää sitä omanaan. Contract cheating -käsite pitää sisällään sen, että kirjoitetun tehtävän tekemisessä on toinenkin osapuoli, ja opintosuorituksena tarjottu teksti ei ole opiskelijan omaa tuotosta.

Olen kirjoittanut asiasta täällä blogissa vuonna 2009 otsikolla Osta essee, osta opinnäytetyö , vuonna 2011 otsikolla Vilpillistä opiskelua Britanniassa ja vuonna 2013 otsikolla Kirjoittajapalveluista. En ole nähnyt asiasta muuten kirjoitettavan Suomessa. Laittakaa linkkejä kommenttiosioon, jos olette kirjoittaneet tai lukeneet asiasta suomen kielellä! 

Käsite on siis contract cheating. Miten käsitteen voisi kääntää suomeksi? Laitoin otsikkoon "sopimus vilpistä", sanakirja tarjoaa "sopimuspetos", mutta mikä olisi hyvä käännös?

Briteissä erityisesti Thomas Lancaster on perehtynyt asiaan ja hän on jo monena vuonna pitänyt esitelmiä aiheesta ja julkaissut artikkeleita. Häntä haastateltiin myös viime vuoden puolella ilmestyneessä Financial Times -lehden artikkelissa (Cook ym. 2021), jossa arvioidaan, että on yli 2000 yritystä, jotka tarjoavat ja myyvät englanninkielisiä esseitä ja opinnäytetöitä (väitöskirjaan asti) korkeakouluopiskelijoille. On arvioitu että 5-10 prosenttia korkeakouluopiskelijoista Britanniassa ostaa näitä palveluja ainakin kerran opintojensa aikana.  

2000-luvun alussa asiasta puhuttiin käsitteellä "Essay mill" (mikä on FT:n artikkelin otsikossakin), mutta käsitettä laajennettiin. Lancaster määrittelee sen omilla nettisivuillaan näin:

Contract cheating describes the process through which students can have original work produced for them, which they can then submit as if this were their own work. Often this involves the payment of a fee and this can be facilitated using online auction sites.

Elikkäs: Sopimusvilppi kuvaa tilannetta, jossa joku muu tuottaa opiskelijalle alkuperäistä tekstiä, jonka hän voi palauttaa omana työnään. Usein opiskelija maksaa työstä ja käyttää verkossa olevaa palvelua. Tuossa on "auction sites", joka todellakin tarkoittaa huutokauppaa. On sivustoja, joilla opiskelija voi jättää "tarjouspyynnön", että tarvitsen vaikkapa tutkimusetiikkaa käsittelevän esseen ensi maanantaiksi. Siihen tulee tarjouksia ja opiskelija valitsee, tilaa ja maksaa itselleen sopivan hintaisen kirjoituksen. 

Laitan tähän vielä toisen määrittelyn, Lee (2019) määrittelee käsitettä Turnitin -yhtiön sivuilla näin: 

"Contract cheating is the practice of students engaging a third-party to complete assignments. It occurs when someone other than the student completes an assignment--and which the student then submits for assessment/credit."

Yliopiston ja opiskelijan lisäksi tehtävässä on mukana kolmas osapuoli. Joku muu kuin opiskelija itse on tehnyt kirjoitustyön.

"This exchange can happen when a student swaps papers with another. This could be a student asking a friend or family member for a favor, with no money changing hands."

Opiskelija voi pyytää ystävää tai perheenjäsentä tekemään tehtävää. Rahaa ei käytetä.   

"Sometimes, students download a paper from a “free” essay site--and that, too, constitutes contract cheating."

Opiskelija voi ladata tehtävän ilmaisesta esseepankista. 

"Or in the most nefarious of scenarios: this exchange can happen when a student contacts an essay mill to write an essay in exchange for money."

Pahin skenaario: opiskelija ottaa yhteyttä kirjoituspalveluun ja maksaa tehtävästä. 

***

Onko Suomen korkeakouluissa saatu opintopisteitä ostetuilla teksteillä? Onko hyväksytty ostettuja opinnäytetöitä, graduja, väitöskirjoja? Hyvin todennäköisesti on, mutta tämän asian toteaminen jälkikäteen on vaikeaa. Ainoastaan työn ohjaaja voi asian varmuudella todeta, me muut voimme vain ihmetellä julkaistuja tekstejä. Haulla "kirjoituspalvelu" löytyy useita yrityksiä, jokunen "kirjoittajapalvelu" on tainnut jo lopettaa.

Itselleni epäilys on herännyt muutaman englanninkielisen opinnäytetyön kohdalla, joissa on lähteenä erikoisia, monesti Aasiassa julkaistuja tekstejä. Kun plagiointia sisältävissä opinnäytetöissä käytetään vuodesta toiseen samoja menetelmälähteitä ja samoja lauseita, ostetussa tekstissä saattaa olla sellaisia menetelmälähteitä, joita ei koskaan aiemmin ole käytetty Suomessa. 

Esimerkki "YAMK-opinnäytetyöstä" - mutta kuka on syyllinen?

Sain vinkin kirjoittaa tapausesimerkin yhdestä rimanalituksesta ylemmän korkeakoulututkinnon myöntämisessä Suomessa. Rimanalittajan palkinnon saa tällä kertaa Metropolia-ammattikorkeakoulu. Ja nimenomaan ammattikorkeakoulu, joka on antanut opiskelijan ymmärtää, että ylemmän korkeakoulututkinnon voi suorittaa ilman, että osoittaa edes lukiotason osaamista tiedonhausta ja kirjoittamisesta. Plagiointi ei ole amk-opinnäytetöiden ainoa ongelma, osa töistä ei täytä kriteereitä ilman plagiointiakaan.

Mutta tämä vaatii hieman taustatietoa, jonka pitäisi kyllä olla selvää koko korkeakouluväelle. Koska vielä viime syksynä eräs yamk-opettaja sekoili pahasti näiden seuraavien perusasioiden kanssa, niin tässä alkuluento ennen varsinaista tapausta. Luento alkaa:

Ammattikorkeakoulujen YAMK-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja se vastaa tasoltaan yliopistoissa suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa. YAMK-tutkinto oikeuttaa hakemaan työpaikkoja, joissa vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja se oikeuttaa hakemaan jatko-opintoihin yliopistoissa. Mutta, jatkuvasti kuulen väitteitä, että näin ei olisi, että YAMK on jotain "alempaa" kuin ylempi. Jopa Tutkimuseettinen neuvottelukunta on lausumissaan vähätellyt YAMK-tutkinnon opinnäytetyötä kuvaamalla sitä harjoitustyöksi, mikä on täysin ristiriidassa korkeakoululainsäädännön, tutkintojen viitekehyksen ja myös TENK:n oman ohjeen kanssa. 

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) määrittelee koulutuksen tasoille 1-8, ja ylemmän korkeakoulututkinnon tasoksi 7. Tasot kertovat työnantajille, mitä tutkinnon suorittanut tietää, osaa ja ymmärtää (=oppimistulokset). Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys määritteli vuonna 2009 suomalaiset tutkinnot tasoille 1-8, ja jo silloin YAMK-tutkinto määritettiin yliopistojen maisterin tutkinnon rinnalle. Kun EQF päivitettiin, piti päivitys tehdä Suomessakin. Lainsäädäntö päivitettiin:  L93/2017 ja A120/2017, ja laadittiin uusi Kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys.

Mitä EQF taso 7 edellyttää YAMK-tutkinnon suorittajalta? - Paljon. 

YAMK-tutkinnon suorittanut "hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana", "viestii hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään" ja "toisella kotimaisella kielellä" ja vieläpä "kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen omalla alallaan ainakin yhdellä vieraalla kielellä." 

Täyttyvätkö EQF tason 7 kriteerit kaikissa YAMK-opinnäytetöissä? - Ei.  

Olen osoittanut jo yli 50 YAMK-opinnäytetyössä laajamittaista plagiointia eikä sellaisella osaamattomuudella ja vilpillä olisi herunut tutkintopaperia muissa Euroopan maissa. Ongelmana YAMK:ssa ei ole pelkästään plagiointi. Vaatimustaso on tiputettu niin alas, että välillä "maisterin" teksti vaikuttaa peruskoululaisen tuotokselta, eikä olla lähelläkään edellä kuvattua EQF -tasoa 7. Ja kannattaa muistaa vielä se, että voin tutkailla ainoastaan Theseuksessa julkaistuja tekstejä, koska ammattikorkeakoulut eivät julkaise kaikkia opinnäytetöitä. Millaisiakahan ovat laadultaan ne opinnäytetyöt, joita ei edes julkaista? 

Tapausesimerkki:

YAMK-opinnäytetyö, laajuus 30 op. Tehty, arvioitu, hyväksytty Metropoliassa vuonna 2020.

Lyhyt: Työssä on väljästi aseteltuna tekstiä 14 sivulla. Wordille siirrettynä tekstiä on 7 sivua, ja sanoja on tekstiosiossa lähdeviitteineen yhteensä 3087.

Tieto: Työssä ei ole tehty aiheenmukaisia tietohakuja, ei ole tietoperustaa/teoreettista viitekehystä. Aihe kerrotaan ja sitä käsitellään lähdeviitteineen kopioitujen tekstipätkien kautta. Tekijä kirjoittaa laista, mutta ei huomaa, että viittaa (kopioidussa) tekstissä sekä vanhaan että uuteen lakiin, ja vain uusi on lähdeluettelossa.  

Mitä tehtiin? Ei ole tutkimuskysymystä tai -tehtävää. Tavoitteeksi on nimetty ottaa käyttöön uusi toimintatapa, mutta työn lopuksi toimintatavan testaus ja käyttöönotto siirretään työntekijöille tulevaisuuteen. 

Miten tehtiin? Teksti on pääosin kopioitu aiemmasta opinnäytetyöstä lähdeviitteineen ja lähdetietoineen. Höysteenä yksi englanninkielinen lähteeksi merkitty lähde, josta ei kuitenkaan ole kerrottu yhtään sanaa uutta tietoa kopioidun tiedon lisäksi.

Lähteet: 13 lähdettä, joista suurin osa on kopioitu vuonna 2016 samassa korkeakoulussa valmistuneesta, samaa aihetta käsitelleestä YAMK-opinnäytetyöstä.

Kuka on vastuussa? 

- Metropolia. Opinnäytetyön ohjaaja ja tarkastaja ovat hyväksyneet työn, joka ei täytä minkään korkeakoulututkinnon osaamisvaatimuksia, ei edes EQF -tasoa 6. Voi olla, että lukion opettajillakin olisi vaikeuksia hyväksyä tällainen työ esseenä tasolla EQF 4.

En halua, niin kuin en ennenkään, syyttää vain yksittäistä opiskelijaa. Korkeakoulun opettajalla tulee olla sen verran vastuuta, osaamista ja työmoraalia, että ei anna kenellekään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajalle vaikutelmaa, että tällainen työ olisi kelvollinen tärkeimmäksi osaksi ylempää korkeakoulututkintoa.

- TENK. TENK on antanut lausunnoissaan ammattikorkeakouluille vallan päättää myös plagioinnin hyväksymisestä ja rakentanut "varjojärjestelmän", jossa korkeakouluopiskelijoita kohdellaan eriarvoisesti. 

- OKM. Ammattikorkeakoulujen tutkintotehtailua ja tutkintojen laatua ei valvota. YAMK-tutkintoja ei ole kokeiluvaiheen jälkeen arvioitu. Plagiointia ei ole haluttu tutkia. Olen lähettänyt kirjoittamiani näytöllä perusteltuja tutkimussuunnitelmia OKM:lle vuonna 2008, 2010, 2012, 2014, 2016, 2018. Vastaus on ollut ei.

- KARVI. On keskitytty tekemään laatujärjestelmän auditointeja. EQF-uudistus vaati tehtäväksi kansallisia teema-arviointeja. Nyt valmistuneissa koulutusala-arvioinneissa on arvioitu (kirjoitettuja) opetussuunnitelmia, ei niiden toteutusta eikä oppimistuloksia.

- KHO. Vuonna 2019 Korkein hallinto-oikeus ei purkanut YAMK-tutkintoa plagioinnin perusteella, vaikka samassa tilanteessa maisterin tutkinto oli purettu. Oikeusneuvokset Eija Siitari, Outi Suviranta, Janne Aer ja Petri Helander kelpuuttivat plagiaatin EQF -tason 7 suoritukseksi. Ainoastaan yksi KHOn jäsen, oikeusneuvos Toomas Kotkas, oli eri mieltä ja kirjautti eriävän mielipiteensä: "... julkinen etu vaatii tutkinnon myöntämistä koskevan päätöksen purkamista. Yhteiskunnan eri toimijoiden – kuten viranomaisten, työnantajien ja kuluttajien – on voitava luottaa siihen, että korkeakoulujen myöntämiä tutkintoja ei ole saavutettu vilpillisin keinoin."

Loppupäätelmä

Viranomaiset, työnantajat ja kuluttajat eivät voi luottaa siihen, että tutkinnot olisi saavutettu rehellisesti. Vilpillisin keinoin hankitut YAMK-tutkinnot hyväksytään. 

Vuonna 2021 tehtyä

Olin syyskuussa alkanut tehdä tänne blogiin koostetta tänä vuonna tekemistäni plagiointiepäilyilmoituksista ja lausuntopyynnöistä TENK:lle, mutta kirjoitus oli jäänyt kesken. Kerron tässä postauksessa tämän vuoden "tilastot" tiedoksenne ja iloksenne. Aloitan kuitenkin viime vuodesta, koskapa 2020 taisin tehdä vain kaksi ilmoitusta. Ne molemmat koskivat merkittävissä asemissa olleita henkilöitä, jotka olivat suorittaneet ammattikorkeakoulussa tutkinnon ja joiden opinnäytetyössä oli laajaa plagiointia. Ammattikorkeakoulut eivät tutkineet näitä tapauksia. 

Talvi 2020-21 oli tosi kylmä, päivät istuin sohvalla ja innostuin tutkimaan Theseusta uudelleen. TENK oli vakuuttanut useissa yhteyksissä, että amkit ovat korjanneet toimintaansa eikä plagiointia enää ole. Mutta uusistakin YAMK-opinnäytetöistä alkoi löytyä vaikka mitä, ei laatu ollutkaan parantunut. Tein siis alkuvuodesta kymmenen ilmoitusta plagiointiepäilyistä alle kaksi vuotta vanhoissa YAMK-opinnäytetöissä. Näistä kirjoitin 2.5.2021 postauksessa, ja kerroin millaisia vastauksia tuli. Noiden kymmenen lisäksi laitoin loppukesästä yhteensä viisi ilmoitusta lisää. Plagiointiepäilyilmoituksen saivat kesällä ja syksyllä XAMK, Haaga-Helia, Savonia, Novia ja TAMK. Lisäksi tietokoneellani näkyy olevan kolme ilmoitusta "vaiheessa" ja niiden lähettäminen menee vuoden 2022 puolelle.

Epäyhtenäisyys amkien vastauksissa jatkuu, ja XAMK:lta tuli ehkä kaikkien aikojen hauskin vastaus, jonka voisi tiivistää näin: "Opiskelija on palauttanut Theseukseen keskeneräisen version." Rehtori ei vastannut mitään, asiaa ei tutkittu, jäi vaikutelma että ei edes ymmärretty ilmoitustani, vaikka olin tehnyt pitkän rautalankaversion tekstivertailuineen. Vastauksen mukaan liitetty "oikea" opinnäytetyöteksti oli aivan sama kuin Theseuksessakin, ainoa ero oli liitteissä. 

Vielä aloin viime talvena tutkailemaan englanninkielisiä YAMK-opinnäytetöitä, joita on julkaistu Theseuksessa. Tein aiheesta esityksen kesäkuun Plagiarismi-konferenssiin ja syksyllä viimeistelin tekstin artikkeliksi. Tiukalle otti artikkelin kirjoitus, dataa oli liikaa ja lopulta jaoin esityksen kolmeen eri teemaan. Yhdestä teemasta kirjoitin, ja kaksi muuta samasta aineistosta kirjoitettavaa artikkelia ovat alkuvaiheessa. Artikkelin nimeksi tuli lopulta Compromising academic integrity in internationalisation of higher education. Näistä korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen liittyvistä YAMK-opinnäytetöistä (Master's thesis) löytyi paljon plagiointia ja piittaamattomuutta. Plagiointi on kansainvälistä: Suomessa maiseritason tekstiin saa kopioida tekstiä ja lähteitä mistä päin maailmaa tahansa. Edes lähdeluetteloa ei tarvitse itse tehdä, voi kätevästi vaikkapa kopioida jonkun toisen tekstin lähdeluettelon, eikä tekstin lähdeviitteiden tarvitse vastata lähdeluetteloa. 

Saa nähdä otetaanko artikkelini julkaistavaksi vai alkaako liikkua vastustavia voimia kuten edellisen artikkelini kohdalla 🙈

Vuonna 2021 olen laittanut TENK:lle yhteensä kuusi lausuntopyyntöä, seitsemäs on lähes valmis ja ehtinee tämän vuoden tekosiksi. Lausuntopyynnöt koskevat Metropolian, Haaga-Helian, Centrian, LAB-ammattikorkeakoulun, XAMK-ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattikorkeakoulun menettelyjä plagiointiepäilyn tutkimisessa, plagioinnin tunnistamisessa ja tunnustamisessa ja seuraamusten määrittelyssä. Seitsemäs lausuntopyyntö koskee HAMK:n tekemää varsinaista tutkintaa.

Kreodissa kirjoitettua: Plagiointi edelleen yleistä ammattikorkeakouluissa.

Kreodi on ammattikorkeakoulukirjastojen verkkolehti, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Vuoden 2021  numerossa 5 on Minna Marjamaan kirjoittama artikkeli, johon hän haastatteli minua. Artikkeli ilmestyi otsikolla Plagiointitutkija Erja Moore: "Plagiointi  on edelleen yleistä ammattikorkeakouluissa".  

Artikkelissa käydään läpi plagioinnin määrittelyä ja sitä miten ammattikorkeakoulut ovat suhtautuneet plagiointi(epäily)ilmoituksiin. Kansainvälisyysnäkökulmaakin avataan ja totean taas kerran, että ylemmän korkeakoulututkinnon tulee olla ylemmän korkeakoulututkinnon tasoinen. YAMK-opinnäytetöiden tulee olla valmiita, EQF tason 7 osaamista ilmentäviä tekstejä, eivätkä ne ole harjoitustöitä.

Artikkelia varten minulta kysyttiin, kuinka monta ilmoitusta olen tehnyt plagiointiepäilyistä ja vastasin että yli 50. Onhan noita, monta on vielä tekemättä

Konferensseissa tuli puhuttua näin

Osallistuin kesäkuussa kahteen konferenssiin, ensimmäinen oli Tromssassa järjestetty Creating Knowledge. Esitykseni  What's new copycat? Alternative facts in interpretations of RCR guidelines in Finland sujui hyvin! Vauhdikasta esitystäni seuranneet kolmisenkymmentä osallistujaa eivät oikein muuta osanneet kysyä kuin, että miksi TENK muuttaa ohjeitaan ja miksi korkeakouluissa tapahtuva plagiointi salataan. Kutsun tässä esityksessäni plagiointiepäilyjen käsittelyä Suomessa hallinnolliseksi rumbaksi. Kirjoitellaan kirjeitä, laaditaan vastineita, ja määritellään ohjeita ja määritelmiä uusiksi :) Julkaisin esitykseni Slide Sharessa, käykääpäs vilkaisemassa noita "vaihtoehtoisia faktoja": 

https://www.slideshare.net/ErjaMoore/moore-erja-presentation-ck2021

Diassa 6 on TENK:n tilaaman Tutkimusetiikan barometrin englanninkielisen version sivulla 16 julkaistu kuva. Diassa 7 on siitä tehty johtopäätös: 82% vastaajista ei juurikaan tiedä plagiointia tapahtuvan. Itse kun tuijotan kuvaa ja lasken, niin vastaajista 61% on kyllä tietoisia plagioinnista. 

Toinen konferenssi, johon osallistuin oli European Conference on Academic Integrity and Plagiarism 2021. Jos vilkaisette konferenssin ohjelmaa, niin näette kuinka paljon esityksiä oli. Itse pääsin esittämään esitykseni heti ensimmäisenä konferenssipäivänä aloitusluennon jälkeen ja hyvin sekin meni, vaikka aloitin esitykseni tunti sen jälkeen, kun sain toisen koronarokotteeni :) 

Ennen esityksen hyväksymistä pitkät abstraktit kävivät kahteen kertaan referee-menettelyssä. Esitykseni otsikko oli Accuracy of referencing in Master's theses reflecting integrity in academic writing.  Koko pitkä abstrakti on julkaistu abstraktikirjassa täällä, sivuilla 170-171. Aineistonani ovat Theseuksessa vuonna 2020 julkaistut Master's theses/YAMK-opinnäytetyöt, joista otin satunnaisotoksen ja katsoin kaikista töistä viittausten asianmukaisuuden. Päätulokset voitte lukea tuosta abstraktista. Konferenssin jälkeen olen tehnyt kolme ilmoitusta eri ammattikorkeakouluihin tässä otoksessa ilmenneistä plagioinneista, pari ilmoitusta on vielä "vaiheessa".  

 

Vastauksia hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyilmoituksiin vuonna 2021, osa 1

Artikkelini korkeakoulujen vastauksista vuonna 2018 tekemiini ilmoituksiin plagioinnista YAMK-opinnäytetöissä julkaistiin vuonna 2019 sähköisesti ja vuonna 2020 paperiversiossa lehdessä Journal of Academic Ethics. Asia ja otsikko oli, että vastaukset ja käsittelyt ovat epäyhtenäisiä ja plagiointikin määritellään eri tavoin eri korkeakouluissa. Artikkelin kirjoitusaikana osa tapauksista oli TENK:n lausuttavana. Artikkelista TENK hermostui, vaikka lausuntoja siinä ei vielä analysoitukaan, ja kirjoitti lehdelle piiiitkän kirjeen, josta kerroin jo viime vuoden postauksissa. 

Toimintakertomuksessa 2019 TENK ei kerro näistä lausunnoista mitään, vaan kuittaa, että "Muut vuonna 2019 annetut lausunnot koskivat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöiden plagiointiepäilyjen käsittelyä ammattikorkeakouluissa."

Laitoin alkuvuodesta 2021 kymmenen ilmoitusta hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyistä eri ammattikorkeakouluille. Vastauksia on tipahdellut ja epäyhtenäiseltä käsittely näyttää edelleen, vaikka HTK2012-ohje on edelleen voimassa. Näin on vastattu:

Turun amk käsitteli asiallisesti ja HTK-ohjeen mukaisesti. Plagiointi todettiin.

Lapin amk käsitteli asiallisesti ja HTK-ohjeen mukaisesti. Plagiointi todettiin.

Savonia käsitteli asiallisesti ja totesi piittaamattomuuden (ilmoitukseni koski virheellisiä  lähdeviitteitä).

Metropolia teki päätöksen asian käsittelyn lopettamisesta, plagiointia tai piittaamattomuutta ei löytynyt. Yksisivuisen esiselvityksessä todetaan, että "Työ on ennen hyväksymistä tarkastettu kahteen kertaan plagioinninpaljastusohjelmalla, eikä toinen tarkistusraportti tunnistanut plagiointia ensimmäisen raportin perusteella tehtyjen korjausten jälkeen." (=ensimmäisessä tuli esille plagiointia, eikä vaan?) Esiselvityksessä ei käsitellä ilmoituksessa osoittamiani samankaltaisuuksia aiempien tekstien kanssa tai virheellisiä lähdeviitteitä. Rehtori kertoo päätöksen perustelut seuraavin sanoin: "Lausunnossaan esiselvittäjä toteaa, että esiselvityksen perusteella ei synny vaikutelmaa tarkoituksellisesta plagioinnista tai anastamisesta, muusta piittaamattomuudesta tai pyrkimyksestä johtaa tiedeyhteisöä harhaan."

Centria käsitteli asian esiselvityksessä. Plagiointia, itseltä plagiointia tai lähdeviittausvirheitä ei todettu. 

Haaga-Helia toteutti esiselvityksen "sisäisenä selvityksenä" ja teki päätöksen. Vilppiä ei löytynyt, sen sijaan oli puutteita lähdeviitetekniikassa. Esiselvittäjä piti ilmoitustani muutamassa kohdassa moitittavana, ja jopa asiattomana. Kun olin verrannut tämän opinnäytetyön tekstiä kahdeksaan eri teokseen, yksi niistä olikin kirjoittajan vuonna 2009 toisessa ammattikorkeakoulussa valmistunut amk-opinnäytetyö. Minun olisi pitänyt tietää, että kyseessä oli sama henkilö (eri sukunimi). Nimittäin, aiemman opinnäytetyön tekstin kopioiminen lähdeviitteineen ei ole Haaga-Helian mukaan itseplagiointia vaan AHOT-menettelyyn kuuluvaa aiemmin opitun tunnustamista. 😮 (Centria hyväksyy myös aiemman amk-opinnäytetyön tekstin ja lähteiden siirtämisen YAMK-opinnäytetyöhön, edes lukupäivää ei tarvitse vaihtaa, kahdeksan vuoden takainen lukupäivä käy hyvin.)

LAB-amk:lle lähteneitä ilmoituksia ei käsitelty. Rehtori päätti, että yksi on liian vanha (se joka tuli esille plagioinnin "ketjutuksessa") ja kahta ei tarvitse käsitellä, koska ne eivät ole tieteellisiä töitä.

Hämeen ammattikorkeakoulussa ilmoitustani käsitellään esiselvityksessä. 

Väliyhteenveto: YAMK-opinnäytetöitä koskevien plagiointi-ilmoitusten käsittely ja päätökset ammattikorkeakouluissa ovat edelleen epäyhtenäisiä, minkä totesin TENK:n hermostuttaneessa artikkelissa, jonka otsikko oli Inconsistent responses... 

TENK ei lausu - kolme (naista) jääväsi itsensä

Kirjoitin täällä blogissa ennen joulua, että tein Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle lausuntopyynnön heidän omista sanomisistaan, eli lehdelle Journal of Academic Ethics lähetetystä kirjeestä ja pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoofin julkisuuteen antamista lausumista. 

Sain vastauksena pöytäkirjanotteen TENK:n 12.2.2021 kokouksesta, jossa todetaan:

"TENK ei anna lausuntoa TENKin esittämistä kommenteista. TENK antaa lausuntoja
viranomaisille tai HTK-prosesseihin liittyen. TENK huomauttaa, että TENKin jäsenille ei voi osoittaa lausuntopyyntöjä. Yhteydenotot tulee ohjata TENKiä koskevissa asioissa aina
TENKin viralliseen osoitteeseen, ei yksittäisille jäsenille. Riitta Keiski, Sanna-Kaisa Spoof ja Iina Kohonen jääväsivät itsensä asian käsittelystä ja poistuivat kokouksesta."

Pöytäkirjanotteessa ei anneta perusteluja sille, minkä takia puheenjohtaja Riitta Keiski, pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof ja TENK:n erityisasiantuntija Iina Kohonen jääväsivät itsensä, miten jääviydestä päätettiin ja missä vaiheessa kokousta he itsensä jääväsivät. Jäävääminen on tuossa kirjoitettu asian käsittelyn jälkeen, ei ennen asian käsittelyä. Olisiko teillä lukijoilla arvauksia, mistä tässä jääviys-hommassa mahtaa olla kysymys?

TENK antaa lausuntoja HTK-prosesseihin liittyen, mutta ei kuitenkaan anna lausuntoa omasta kirjeestään lehdelle Journal of Academic Ethics eikä julkaise tuota tekstiä, jossa on useita HTK-ohjeesta poikkeavia väitteitä. 

Muuten, Tutkimusetiikan barometri on ilmestynyt myös englanniksi. TENK vetoaa kirjeessään lehdelle Journal of Academic Ethics tähän barometriin, että Suomessa ei juurikaan ole plagiointia. (Ja siihen, että ilmoituksia plagioinnista tulee TENK:lle vain muutamia vuodessa.) 

Lukaiskaapas barometri läpi, suomeksi tai englanniksi - tutkittiinko siinä plagioinnin yleisyyttä suomalaisissa korkeakouluissa? No ei tutkittu tuossa eikä ole kukaan muukaan asiaa tutkinut Suomessa. 

Sen sijaan Ruotsin korkeakoulutus jatkaa avointa linjaa vilpin raportoinnissa. Disciplinärenden 2019 och 2020vid universitet och högskolor kertoo tämän hetken plagiointitilanteesta Ruotsin korkeakouluissa. Ruotsin tavasta paneutua plagiointiin jo opintojen aikana kerroin aiemminkin, piti ihan käydä selaamassa milloin. Ainakin vuonna 2012 on tällainen tietoisku:

Plagiointi ja vilppi Ruotsin korkeakouluissa vuonna 2011. Tuo on perehtyneesti kirjoitettu blogikirjoitus vaikka itse sanonkin. (Liekö kukaan lukenut, ehkä ei :)

Vielä muutama ilmoitus lähti TENKn lomakkeella

Edellisessä postauksessani kerroin TENK:n lomakkeesta, jolla plagiointiepäilyt pitää ilmoittaa suoraan organisaation ylimmälle johtajalle. 

Tämän vuoden puolella olen laittanut 10 ilmoitusta eri ammattikorkeakouluille, nämä YAMK-opinnäytetyöt on julkaistu vuonna 2019, 2020 tai 2021. Ilmoituksia lähti Metropolialle (esiselvitys alettu), Turun amk:lle (esiselvitys aloitettu), Centrialle (esiselvitys aloitettu ja lopetettu), LAB-amk:lle 3 kpl (ei vastausta, näistä yksi oli kahta vuotta vanhempi opinnäytetyö, tuli esille plagioinnin "ketjutuksessa"), Lapin amk:lle (esiselvitys aloitettu). Laitoin helmikuussa ilmoitukset myös Savoniaan (ei vastausta) ja Haaga-Heliaan (esiselvitys aloitettu) ja tänään laitoin vielä yhden ilmoituksen, tällä kertaa Hämeen ammattikorkeakoululle. 

Nyt YAMK-opinnäytetöissä taitaa olla vähemmän suoraa kopiointia kuin aiemmin, mutta sitäkin on. Paljon on muokattua kopiointia, eli on opittu muokkaamaan tekstiä niin paljon että plagiaatintunnistin ei tunnista. Välillä tekstiä on muokattu niin paljon, että lukijana luen uudelleen ja uudelleen ja ihmettelen, että mitähän  tuolla lauseella tarkoitetaan. Kahdessa opinnäytetyössä on itseltä plagiointia (aiemman oman opinnäytetyön tekstiä lähdeviitteineen julkaistaan uudelleen). Monessa työssä on paljon virheitä lähdeviittausmerkinnöissä - aiemmin jo kerroin siitä, että aakkostus saatetaan ottaa niin kirjaimellisesti, että julkaisun kirjoittajatkin aakkostetaan. Joskus etunimi ja sukunimi menevät sekaisin, varsinkin jos kirjoittaja on eri kielialueelta. Voi siis olla aito virhe, kun joku on tulkinnut lukemansa teoksen kirjoittajan etunimen sukunimeksi ja viittaa väärin etunimellä. Kun tämä virhe sitten kopioituu tekstinsisäisenä lähdeviitteenä ja lähdeluettelomerkintänä, kyse on plagioinnista - varsinkin kun pääosa muistakin lähteistä on kopioitu (mahdollisine virheineen). Molemmissa tapauksissa kyse on myös siitä, että kukaan ei lukenut lähdeluetteloa ennen työn hyväksymistä - kyllä ohjaajan ja tarkastajan olisi helppo huomata etunimivirhe, jos vaan tulisi opiskelijan teksti edes kerran luettua. Niinpä meillä on nyt julkaistuna opinnäytetöitä, joissa viitataan tekstissä vaikkapa Marie & Peter ja lähdeluettelossa teos löytyy sukunimestä riippumatta M-kirjaimen kohdalta.   

Uusia ilmoituksia TENK:n lomakkeella

Laitoin helmikuun alussa muutamia ilmoituksia vilppiepäilystä tuoreissa YAMK-opinnäytetöissä ammattikorkeakouluille. Nämä kaikki olivat Theseuksessa julkaistuja töitä (kaikkia valmistuneita YAMK-töitä ei julkaista). 

TENK on laatinut vilppiepäilyn  ilmoittajalle lomakkeen. Se on nimeltään  Hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyn ilmoituslomake (DOCX). Lomake on TENK:n nettisivuilla, josta sen voi ladata omalle tietokoneelleen. Lomakkeen voi täyttää sähköisesti, mutta sitä ei voi muokata. Lomakkeessa on seitsemän sivua. Ensimmäisellä sivulla on Ohjeita ilmoituksen tekijälle. Ohjeen mukaan "Ilmoitus toimitetaan suoraan organisaation rehtorille/johtajalle. Rehtorin/johtajan yhteystiedot löytyvät organisaation verkkosivuilta." Lisäksi muistutetaan julkisuuslaista:

"TENKin toimintaa ohjaa laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta" (...) "Näin ollen kenellä tahansa on pääsääntöisesti oikeus saada tieto TENKille lähetetyistä HTK-prosessin asiakirjoista niiltä osin kuin niihin ei sisälly salassa pidettäviä osia (esim. terveystietoja tai yrityssalaisuuksia)".

 

Lomakkeessa ilmoitetaan ensin ilmoittajan tiedot, sitten epäillyn tiedot, ja sitten valitaan valikosta mistä epäilystä on kyse (ohjeen mukaan pitäisi valita yksi, mikä johtaisi siihen että samassa työssä olevista vilpin eri muodoista ja piittaamattomuudesta pitäisi tehdä eri ilmoitukset. Olen ohjeen vastaisesti  ruksannut useamman kohdan). Kohdassa 4 (tapahtumainkulku) todetaan näin: 

"Kerro lyhyesti, mistä asiassa on kyse. Lisätietoja kuten asian kannalta keskeistä todistusaineistoa voi tarvittaessa esittää liitteissä."

Tässä on ensimmäinen kohta, jossa aletaan käyttää rikossanastoa, eli puhutaan keskeisestä todistusaineistosta. Kohdassa 5 pyydetään nimeämään julkaisu, josssa HTK-loukkauksen epäillään tapahtuneen ja sitten velvoitetaan ilmoittajaa: "Plagiointia epäiltäessä on osoitettava plagioitu tekstikohta." Tässä vastuu plagioinnin osoittamisesta (todistamisesta?) vieritetään ilmoittajalle. Tätä kohtaa on jo aiemmin sovellettu vuosina 2018-2020 niissä selvityksissä, joissa oli päätetty että koko työtä ei tarvitse tutkia, tutkitaan vain ne tekstikohdat, jotka oli ilmoitettu.

Kohdassa 6 kysytään Milloin? ja kohdassa 7 pyydetään uudelleen perustelemaan epäily (plagiointihan piti jo osoittaa kohdassa 5). Kohdassa 8 tulee selvittää asian käsittely muissa organisaatioissa ja kohdassa 9 voi antaa lisätietoja. Kohta 10 on Liiteluettelo, ja nyt ilmoittajaa velvoitetaan uudelleen todistamaan epäily oikeaksi: "Liitteet on numeroitava ja niiden on osoitettava selkeästi tukevan edellä esitettyä epäilyä HTK-loukkauksesta." Kohdassa 11 sitten jo pääseekin allekirjoittamaan ilmoituksen.

Olen käyttänyt tätä ilmoituslomaketta nyt kymmenisen kertaa. Tämän vuoden puolella olen laittanut ilmoitukset Metropolialle, Turun amk:lle, Centrialle, LAB-amk:lle (tänne meni kolme ilmoitusta, caset Lappeenrannassa ja Lahdessa) ja Lapin amk:lle. Turku ja Lappi vastasivat asianmukaisesti ja käynnistivät esiselvityksen välittömästi, noista muista ei ole kuulunut. Nyt on tekeillä on nyt yksi ilmoitus Savoniaan (2021 julkaistu) ja yksi Haaga-Heliaan (2019 julkaistu, oli jäänyt minulta kesken aiemmissa kiireissä, nyt löysin koneeltani). 

Näiden tänä vuonna tekemieni ilmoitusten joukossa on YAMK-opinnäytetöitä, jossa on suoraa plagiointia, itseltä plagiointia ja karmeita virheitä lähdeviittausmerkinnöissä. Voi siis olla että tekstin ja siihen merkatun lähdeviitteen välillä ei ole mitään yhteyttä, asiaa ei ole mainitussa lähdeteoksessa tai sitä ei ole mainitulla sivulla. Voi olla, että viitattu teos ei löydy lähdeluettelosta tai sitä ei ole edes olemassa, tai lähdeluettelossa annetaan väärät bibliografiset tiedot. Ääritapauksessa koko lähdeluettelossa ei ole yhtään kirjoitusohjeiden mukaan ilmoitettua lähdettä. Olen laittanut noihin ilmoituksiini liitteeksi runsaasti esimerkkejä plagioinnista ja piittaamattomudesta ja kaupan päälle analysoinut lähdeluettelon.

***

Viime kesänä Tromssan konferenssi Creating Knowledge peruttiin. Tänä vuonna konferenssi pidetään, esitän (25 min) tällaisen paperin:  What’s new copycat? Alternative facts in interpretations of RCR guidelines in Finland. 

Katsotaan ehtiikö TENK:ltä pyytämäni lausunto aineistoksi tähän konferenssiesitykseen. Nyt on yli 8 viikkoa siitä, kun lähetin lausuntopyyntöni TENK:lle TENK:n omista sanomisista  - ei ole kuulunut vastausta.

Kovin on hiljaista kaikilla rintamilla

Yli kuukausi sitten laitoin Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle lausuntopyynnön heidän omista sanomisistaan (ks edellinen blogikirjoitukseni), vastausta ei ole kuulunut. 

Syksyllä 2018 siis laitoin kolmisenkymmentä selvityspyyntöä eri ammattikorkeakouluille YAMK-opinnäytetöiden plagioinnista (muutama pyyntö jäi 2019 puolelle). Osa selvitti, osa ei. Jotkut selvittivät asiaa vasta sen jälkeen kun TENK pyysi tekemään varsinaisen tutkinnan. Mitään yhtenäistä käytäntöä esiselvityksissä tai varsinaisissa tutkinnoissa ei noudatettu. Useat amkit ensin kielsivät plagioinnin, sitten myönsivät. Varsinaisten tutkintojen lausunnot ovat hyvin heterogeenisiä, yleisimmin koko opinnäytetyötä ei tutkittu, katsottiin vain ilmoittamani muutamat esimerkit. Toimenpidesuositukset monin paikoin puuttuvat. Asian käsittely päättyy siihen, että todetaan: "no joo, onhan tuo plagiointia" ja piste. Opinnäytetyöt ovat edelleen julkisia ilman "varoitusta" lukijalle, että tekstissä on plagiointia.

Viime vuonna 2020 laitoin muutamia selvityspyyntöjä muutamalle ammattikorkeakoululle YAMK-opinnäytetöiden sisältämästä plagioinnista, osaan ei ole vielä vastattu. Esimerkiksi Poliisiammattikorkeakoulu ei ole tehnyt lupaamaansa varsinaista tutkintaa 7.12.2018 tekemäni selvityspyynnön perusteella. Laitoin heille toisen casen syksyllä 2020, mutta eipä siihenkään ole vastattu. Ei siis ole edelleenkään vakiintunutta käytäntöä, miten asioita selvitetään. 

Syksyllä 2020 tein selvityspyynnön eräästä hoitotyön AMK-opinnäytetyöstä, jonka tekijä on merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa (kaupunginvaltuusto ja -hallitus). Henkilö itse vastasi minulle hyvin ylimielisesti, ammattikorkeakoulun rehtori myötäili ja päätti olla tutkimatta asiaa. Tässähän on mielenkiintoinen kuvio kun kyseinen alumni on kaupunginhallituksessa esimiesasemassa rehtoriin, kun ammattikorkeakoulu on kaupungin omistama osakeyhtiö. Tein myös selvityspyynnön samaisen ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenen vuonna 2015 valmistuneesta YAMK-työstä (toisessa amkissa), mutta kyseinen amk vastasi, että asiaa ei tutkita.

Joulun aikoihin innostuin tutkailemaan Theseusta uudelleen. Katsoin uudempia YAMK-töitä, kun TENK on vakuuttanut sekä Suomessa että kansainvälisesti, että ammattikorkeakoulut ovat korjanneet toimintaansa eikä meillä hyväksytä plagioitua tekstiä. Yhtä helposti plagiointia löytyi kuin pari vuotta aiemminkin. Suoraa plagiointia on ehkä vähemmän, kun on opittu muokkaamaan kopioitua tekstiä, mutta tekstin eteneminen, kopioidut lähdeviitteet ja lähdeluettelomerkinnät osoittavat, että tekijä ei itse  lukenut ilmoittamaansa lähdettä. 

Joissakin YAMK-opinnäytetöissä lähteiden käyttö on erittäin erittäin huolimatonta ja paikoin lähteet näyttävät keksityiltä. Yksi virhe on se, että ohje lähdeluettelon aakkostamisesta kirjoittajan mukaan ymmärretään "konreettisten operaatioiden" kautta niin, että julkaisujen kirjoittajajärjestyskin muutetaan aakkosjärjestykseen. Lopulta lähdeluettelossa ja lähdeviittauksissa ei pidä paikkaansa muut kuin ne, joissa on yksi kirjoittaja tai joissa kirjoittajat alunperinkin ovat aakkosjärjestyksessä. 

Lausuntopyyntö Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle

MTV Live Uutisissa 24.11.2020 todettiin, että: 

Tiedelehdessä julkaistu Mooren artikkeli on hermostuttanut Suomessa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK), vaikka se pitääkin Mooren plagiointilöydöksiä oikeina. Neuvottelukunnan lehdelle lähettämässä korjauspyynnössä pidetään Mooren toimintaa epäeettisenä ja muistutetaan, että Moore ei edusta mitään virallista organisaatiota.

Näin on. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on lähettänyt artikkeliani koskevan kirjeen lehdelle Journal of Academic Ethics 3.7.2020. Lehti pyysi minulta vastineen, jonka lähetin lehdelle 30.7.2020. TENK:n kirjettä tai vastinettani ei ole julkaistu lehdessä tai TENK:n sivuilla. 

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on "opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin, joka edistää hyvää tieteellistä käytäntöä, ennaltaehkäisee tiedevilppiä sekä edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua ja tiedotusta."   Kaudella 2019-2021 TENK toimii seuraavalla kokoonpanolla: 

Puheenjohtaja on Professori, dekaani Riitta Keiski, Oulun yliopisto

Varapuheenjohtaja on Professori Erika Löfström, Helsingin yliopisto

Neuvottelukunnan jäseniä ovat: 

•  Johtava tutkija Kari Hämälainen, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
• Lakiasiainjohtaja Matti Karhunen, VTT
• Kehitysjohtaja Leena Liimatainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• Erityisasiantuntija Susanna Näreaho, Metropolia
• Professori Riitta Salmelin, Aalto yliopisto
• Ohjelmajohtaja Sirpa Thessler, Luonnonvarakeskus
• Apulaisprofessori Aleksi Tornio, Turun yliopisto
• Professori Risto Turunen, ltä-Suomen yliopisto

Olen lähettänyt TENK:lle lausuntopyynnön koskien neuvottelukunnan lehdelle Journal of Academic Ethics lähettämää kirjettä. Tässä lausuntopyyntöni tekstiosa: 

"Lausuntopyyntö laatimastanne Request for correction concerning the article by Erja Moore published in 2019, titled Inconsistent Responses to Notifications of Suspected Plagiarism in Finnish Higher Education, Journal of Academic Ethics (2020) 18:1–16.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Riitta Keiski ja pääsihteeri Sanna-Kaisa Spoof ovat lähettäneet 3.7.2020 minua koskevan kirjeen lehdelle Journal of Academic Ethics. Kirje on nimetty suomen kielellä oikaisupyynnöksi ja englannin kielellä korjauspyynnöksi (request for correction). Siinä on saatekirjeen lisäksi julkaistavaksi tarkoitettu teksti (kohdat 1-3) ja ei-julkaistavaksi tarkoitettu teksti (kohdat 1-7). Julkaistavaksi tarkoitettu korjauspyyntö ei kuitenkaan sisällä tietoa siitä, mitä pyydätte korjattavaksi. Kirjeessä on lukuisia epäselviä kohtia ja toimintaani kyseenalaistavia lausumia.  

Lausuntopyyntööni 29.10.2020 olen saanut vastaukseksi pöytäkirjanotteita, joista selviää, että neuvottelukunta on tehnyt yksimielisen päätöksen yllä mainitun kirjeen lähettämisestä. Olette kokouksessanne 7.4.-8.4.2020 päättäneet ottaa ”Mooren artikkelin seuraavan kokouksen asialistalle”. Kokouksessa 9.6.2020 Iina Kohonen ja Sanna-Kaisa Spoof ovat esitelleet asiaa, olette keskustelleet asiasta, todenneet että artikkelissani on virheitä, ja että olen toiminut epäeettisesti. Olette tehneet tulkinnan aineistonkeruusta ja epäeettisestä toiminnasta olematta yhteydessä minuun. Lehdelle Journal of Academic Ethics lähettämänne kirje on kantelun tyyppinen, ja siinä esitetään minuun ja toimintaani kohdistuvia syytöksiä, jotka pääosin eivät koske artikkelin sisältöä. Varsinaisessa korjauspyynnössä ei esitetä korjauksia. Olette käsitelleet 3.7.2020 lähetetyn kirjeen kokouksessanne 26.8.2020.

Pyydän lausuntoanne ja perustelujanne 3.7.2020 lähettämänne kirjeen sisältöön. Lisäksi pyydän teitä käsittelemään ja perustelemaan Sanna-Kaisa Spoofin MTV Live Uutisissa 24.11.2020 esittämät tulkinnat ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyöstä ja HTK-ohjeen käytöstä."

Olen liittänyt lausuntopyyntööni taulukon, jossa TENK:n lähettämän kirjeen teksti on vasemmassa sarakkeessa ja perustelu- ja täsmennyspyyntöni oikeassa sarakkeessa. 

TENK:n kirje lehdelle on pitkä, siinä on monia minuun ja toimintaani kohdistuvia syytöksiä ja omituisia väittämiä, kerron niistä tarkemmin myöhemmin. (Jos haluatte lukea TENK:n lähettämän kirjeen ja vastineeni siihen niin laittakaa pyyntö sähköpostina tai kommenttikenttään). Joitakin kohtia kerron jo nyt, että pääsette jyvälle asiasta: 

- TENK sanoo, että artikkelissani on factual errors, joita ei kuitenkaan nimetä. 

- Minua ja lehteä syytetään yleisen tietosuoja-asetuksen rikkomisesta, mutta TENK ei nimeä mitä asetuksen kohtaa on rikottu ja miten. 

- TENK kertoo kansainväliselle lehdelle että minä olen käyttänyt vääriä perusteluja ja että olen  ottanut epäreilua etua sekä 1) lehdeltä Journal of Academic Ethics että 2) Suomen HTK-prosessista, kun olen jatkanut ilmoitusten tekemistä. Vääriä perusteluja ja saavuttamiani etuja ei kuitenkaan nimetä. 

- TENKin mukaan Theseuksessa julkaistut opinnäytetyöt eivät ole julkaisuja eikä Theseus ole julkaisutietokanta. 

- Ja tässä kirjeessä tosiaan esitettiin ensimmäistä kertaa tuo 24.11.2020 MTV Live Uutisissa ääneen kerrottu väittämä, että meillä olisi kaksi erillistä vilppityyppiä (opiskelija- ja tutkijavilppi) ja kaksi erillistä ohjeistusta julkaisuissa olevien vilppiepäilyjen tutkimiselle. 

Ja paljon muuta epäselvää, pitkä juttu siis tulossa. 

MTV Live Uutiset 24.11.2020

Plagiointi kiinnostaa Suomessa harvoja toimittajia. Pohjois-Karjalan mediassa (YLE Pohjois-Karjala, Karjalainen) aihe ei ole ylittänyt uutiskynnystä syksyn 2018 jälkeen, vaikka ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon julkaistujen opinnäytetöiden plagioinneista on tehty jos jonkinnäköisiä päätöksiä ammattikorkeakouluissa, Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja Tutkimuseettisessä neuvottelukunnassa.

MTV Live Uutiset esitti 24.11.2020 yhdenlaisen päivityksen aiheeseen. Siellä kiinnostuttiin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan lausunnoista sen jälkeen, kun Tutkimuseettinen neuvottelukunta lähetti "korjauspyynnön" lehdelle Journal of Academic Ethics koskien lehdessä julkaistua artikkeliani (tietoja artikkelista edellisissä päivityksissäni). 

Tässä poimintoja uutisesta: 

"Neuvottelukunnan pääsihteerin Sanna-Kaisa Spoofin mielestä yamk-opinnäytetöiden plagiointipaljastuksissa Moore on käyttänyt liian järeitä toimenpiteitä varsinaisiin epäkohtiin nähden, ja samalla on sekoitettu keskenään tiedevilppi ja opiskelijavilppi."

Spoof puhuu: "No siinä hän osuu oikeaan, että plagiointia sieltä löytyi, mutta tää selvityspyyntö sinänsä millä tavalla nämä opinnäytetyöt sitten tarkastettiin, niin tää tarkastustyökalu oli oli  turhan järeä, tähän tarkoitukseen."

Ahjopalo kysyy: "Mitä tarkoitat tällä?"

Spoof vastaa: "Tiedevilppi ja ja opiskelijavilppi on eri asia, elikkä tässä tää plagiointiepäily kohdistu opinnäytetöihin, ja nehän on harjoitustöitä joissa opiskelijat vasta harjoittelee muun muassa tieteellistä kirjoittamista. Ja sitten niinku niissä se vastuu on erityisesti opinnäytetöiden ohjaajilla et sinne se pitäs se huomio tässä erityisesti kiinnittää. Ja sitten meillä taas Tutkimuseettinen neuvottelukunta on antanut niinku ammattitutkijoille ohjeiston siitä, että mitä on tiedevilppi ja miten sitä tutkitaan ja nää opintotyöt, niin niitä ei pitäs opiskelijoiden tekeminä tässä raskaassa prosessissa lähtee selvittämään. Suurin vastuu tässä on näiden opinnäytetöiden ohjaajilla ja ilman muuta sitten ammattikorkeakouluilla, et siellä on ollut puutteita näiden ohjaajien osaamisessa, mutta että kun tää asia sitten nousi nousi esiin niin ammattikorkeakoulut ovat kyllä parantaneet ja ovat ohjanneet opettajia sitten koulutukseen liittyen tähän tutkimuseettiseen osaamiseen."

Ahjopalo puhuu:

"Vaikka pääsihteeri Spoof sanookin, että selvitysprosessi on liian raskas Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle, neuvottelukunnan omilla nettisivuilla annetaan ymmärtää toisin.  Näemme nyt ruudussa tekstin. Sivuilla kerrotaan, että myös ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojen opinnäytteisiin kohdistuvat epäilyt tutkitaan."

 "Myös maisteritasoisen, mukaan lukien ammattikorkeakoulujen ylemmät tutkinnot, tai sitä korkeamman oppiarvon saavuttamiseksi tehtyihin tieteellisiin opinnäytteisiin kohdistuvat HTK-loukkausepäilyt tutkitaan näiden ohjeiden mukaan, vaikka opinnäytettä ei olisi julkaistu."

Toimittaja Ahjopalo haastatteli myös minua. Jos asia kiinnostaa niin käykää katsomassa uutinen, kestää kahdeksan minuuttia. Otsikko on: Räikeitä plagiointeja opinnäytetöistä löytänyt nainen paljastaa: "Siellä on ylempiä toimihenkilöitä sekä politiikassa ja kunnanvaltuustoissa toimivia henkilöitä"

TENKn lehdelle Journal of Academic Ethics lähettämässä korjauspyynnössä sanottiin ylläolevan haastattelulainauksen tapaan, että meillä on Suomessa kaksi eri vilppityyppiä (academic ja scientific) julkaistuissa teksteissä ja kaksi eri tutkimusprosessia, ja että (vain) minä olen tulkinnut HTK-ohjeen väärin. (Onneksi HTK-ohje on aikanaan käännetty myös ruotsiksi ja englanniksi ja lehden oli helppo tarkistaa, että TENK puhui omia ohjeitaan vastaan.)

Tunnistatteko te vilppityypit ja oletteko nähneet TENKn puheiden mukaisia ohjeistuksia? Laittakaahan kommentteja! 

Mitäs mieltä olette, pitäisikö ammattikorkeakouluissa opettavien tietää plagioinnista ja opinnäytetyön eettisistä kysymyksistä jo opettajaksi mennessään? Miten jälkikäteisellä "pakkokoulutuksella" saadaan korjattua viimeisen kymmenen vuoden aikana hyväksytyt vilpilliset opintosuoritukset ja opinnäytetyöt? 

Korkeakouluissa laaditut plagiointia koskevat asiakirjat ovat julkisia, liitteineen

Otsikko on itsestäänselvyys. Olen yli kymmenen vuoden ajan pyytänyt eri yliopistoista plagiointitapausten käsittelyä koskevia asiakirjoja. Vakiotekstini on ollut "Pyydän asiakirjoja xx plagiointitutkimusta varten." Yliopistoista olen aina saanut vastauksena asiakirjat, monesti ne ovat tulleet jo samana päivänä. 

Ammattikorkeakouluilta plagiointia koskevien asiakirjojen saaminen on ollut vaikeaa. En ole saanut asiakirjoja ollenkaan tai sitten on laitettu vain osa. Annetaan ehkä päätös, mutta ei liitteitä, joihin päätös perustuu. Kysyin asiaa EOA:lta tammikuussa 2019. Eduskunnan oikeusasiamies on tehnyt asiasta päätöksen 8.6.2020, jossa tuo itsestäänselvyys todetaan: julkisia ovat, liitteineen. Päätös on julkaistu 13.7.2020 hieman lyhennettynä ilman nimiä otsikolla Ammattikorkeakoulu menetteli asiakirjapyynnön käsittelyssä lainvastaisesti

https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/101/2019

Kysyin eduskunnan oikeusasiamieheltä, että voinko julkaista päätöksen nimineen, vastaus oli kyllä. 

Kysyin, voinko julkaista myös rehtori Petri Raivon asiaan 1.3.2019 kirjoittaman vastineen, vastaus oli kyllä. 

Kysyin myös, että voinko itse kääntää päätöksen ja rehtorin vastineen englanniksi, vastaus oli kyllä. Tätä kysyin siksi, että valmistelen konferenssiesitystä ja tieteellistä artikkelia, jossa on aineistona plagioinnin käsittelyä koskevat asiakirjat korkeakouluissa ja Tutkimuseettisessä neuvottelukunnassa.

Voin tietysti julkaista rehtorin kirjoittaman vastineen täällä blogissakin, jos teillä lukijoilla on kiinnostusta? 

Tältä kesältä Creating Knowledge -konferenssi peruttiin. Tarkoitukseni oli esittää siellä analyysini plagioinnin luovista tulkinnoista ammattikorkeakouluissa ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan lausunnoissa. Konferenssi peruuntui, hyväksytyt abstraktit kuitenkin julkaisiin. Tässä minun panokseni otsikolla What's new copycat? Creative interpretations of plagiarism in Finnish higher education. 

Tarkoituksena oli elävöittää esitystä konfenssissa niin, että tanskalaisen tutkijakollegani puhelimesta olisi juuri ennen esitystäni "vahingossa" kuulunut musiikkia, eräs Tom Jonesin kappale. Ehkä tämä pitää nyt unohtaa. Tästä asiasta ei oikein ole hyväksyttyä heittää huumoria. Mietimme kyllä, että ehkä olisi tullut tekijänoikeussyytös musiikin luvattomasta käytöstä. Mutta näin ei siis tehty kun ei edes nähty.

Vilppiepäilyn varsinainen tutkinta ja päätös (12.8.2019) hakea tutkinnon purkua

Eräänä syksyn 2018 perjantaina (9.11.2018) Karelia-ammattikorkeakoulu tiedotti jo hyväksyttyjen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöiden plagiointiepäilyistä ja niiden käsittelystä: Karelia-ammattikorkeakoulussa paljastunut plagiointitapauksia.Viikonlopun jälkeen maanantaina (12.11.2018) jo tiedotettiin tapauksista tehdyistä päätöksistä otsikolla Karelia-ammattikorkeakoulu tehnyt päätökset plagiointitapausten seuraamuksista. Tässä maanantain tiedotteessa kerrotaan neljästä esiselvityksestä. Kun muut tyytyivät esiselvitykseen, yhden opinnäytetyön tekijä kiisti esiselvityksen tuloksen ja asiasta käynnistettiin varsinainen tutkinta.

Tämän tapauksen ratkaisusta tai muista myöhemmin käsitellyistä plagiointitapauksista ei löydy tiedotetta, mutta rehtorin päätökset tapauksista ovat tilattavissa.

Esiselvitykseen tyytymättömän ex-opiskelijan opinnäytetyötä varten nimitettiin tutkintaryhmä 21.11.2018 ja tutkintaryhmän raportti valmistui 20.5.2019. Rehtori antoi päätöksen asiasta 12.8.2019 (Toimenhaltijapäätös § 73, 3/13.02/2018). Tutkintaryhmän raportin mukaan opinnäytetyössä esiintyy vilppiä ja piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Tutkintaryhmä oli puoli vuotta kestäneen työskentelynsä aikana käsitellyt vain ilmoituksessa olleet neljä kohtaa, jotka se totesi plagioiduiksi. Muutoin tutkintaryhmä viittasi esiselvitysraporttiin. Rehtorin päätöksessä kerrotaan opiskelijan omasta vastineesta seuraavasti:

"XX tuo esille omat näkemyksensä esiselvitysraportin tuloksista, Urkund-raportin hyväksyntärajoista, ammattikorkeakoululaista ja sen velvoitteista ohjaukseen sekä Erja Mooren motiivista kostoon ja julkisuushakuisuuteen viimeaikaisissa ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden vilppitapauksissa."

(En tunne tätä kaveria, emmekä ole tietääkseni tavanneet, joten on vaikeaa päätellä, mitä kostomotiivi mahtaa tarkoittaa. Sen voisi ehkä päätellä, että tekijä itse ei myönnä tehneensä vilppiä, vaan hakee syyllistä toimintaansa muualta.)

Päätöksessä rehtori mainitsee seuraavat toimenpiteet:

1) Karelia-amk hakee YAMK-tutkinnon purkamista (peruuttamista) korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

2) Julkaistu versio merkitään tekstillä:  "Opinnäytetyöstä on sen julkaisemisen jälkeen laadittu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistuksen mukainen esiselvitys, jossa opinnäytetyön todettiin loukkaavan hyvää tieteellistä käytäntöä. Opinnäytetyössä on todettu laajamittaista plagiointia."

3) Päätös ja esiselvitysraportti toimitetaan tekijän työnantajalle.

Päätös on siis tehty 12.8.2019. Aiemmin, syksyllä 2018 Karelia-ammattikorkeakoulu haki opinnäytetyössä todetun plagioinnin takia yhden YAMK-tutkinnon purkamista korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jonka kieltävä päätös tutkinnon purkamisesta tuli 16.9.2019.

Mitäs luulette, mitä tässä tapauksessa on tapahtunut? Asiasta ei ole tiedotettu eikä mediassa asiaa ole käsitelty syksyn 2018 tapaan. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan vuoden 2019 toimintakertomus ei tätä kirjoittaessani ole ilmestynyt. Yritän muistaa tarkistaa miten tämä varsinainen tutkinta ja aiempi korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsitelty tapaus on siinä käsitelty. 

Vuoden 2019 kuulumiset osa II

Osallistuin kesäkuussa 2019 plagiointia käsittelevään konferenssiin Vilnassa. Pidin konferenssissa esityksen otsikolla:

Inconsistent responses to notifications of suspected plagiarism in Finnish higher education.

Esitykseni aineistona oli 29 ylemmän korkeakoulututkinnon opinäytetyötä koskevat asiakirjat, joissa käsiteltiin opinnäytetyöstä vuonna 2018 esitettyä plagiointiepäilyä. Kunkin korkeakoulun rehtori oli tehnyt asiasta omanlaisensa päätöksen. Kovin eri tavoin eri korkeakouluissa tällaista hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyä käsitellään. Tutkimukseni johtopäätös on esitetty otsikossa: Plagioinnin käsittelyn ja jopa sen ymmärtämisen taso vaihtelee eri korkeakouluissa, vaikka kaikki korkeakoulut ovat sitoutuneet noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjetta hyvästä tieteellisestä käytännöstä (ns. HTK-ohje).

Konferenssiesitysten pitkät abstraktit ovat luettavissa täällä: omani alkaa sivulta 113.

Kirjoitin esitykseni pohjalta artikkelin, joka julkaistiin 17.12.2019 lehdessä Journal of Academic Ethics. Tässä linkki artikkeliini: https://link.springer.com/article/10.1007/s10805-019-09354-0?shared-article-renderer

Koko artikkelin voi lukea korkeakoulujen kirjastojen kautta. Jos sinulla ei ole pääsyä korkeakoulun kirjastoon, mutta kiinnostut artikkelista, niin laitapas viestiä - voin lähettää kirjoittajan kappaleen sähköpostilla.

Vuoden 2019 kuulumiset, osa I

Vuosi sitten (14.1.2019) ilmestyi YLE:n juttu ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöiden plagiointiselvittelyistä. Jutun otsikko  Ylempien amk-tutkintojen plagiointisoppa sakenee taisi saada jotkut tahot provosoitumaan. (Kuten jutun kuvasta näkyy, minua haastateltiin kesken lumitöiden, joita viime vuonna olikin paljon.) Jo seuraavana päivänä 15.1.2019 ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE julkaisi sivuillaan kannanoton: Plagiointi on aina väärin ja vastuu siitä on ensisijaisesti tekijällä. Tämäkään kannanotto ei kaikkia miellyttänyt.

YLE:n artikkelissa kerrotaan, että yksi tapaus eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta haettiin tutkinnon purkamista. Korkein hallinto-oikeus päätti asiasta 16.9.2019. Päätös ylitti uutiskynnyksen esimerkiksi MTV:llä ja Helsingin Sanomissa ja Turun Sanomissa, mutta ei Pohjois-Karjalan mediassa, vaikka hakijana oli Jensuussa sijaitseva Karelia-ammattikorkeakoulu, joka tiedotti syksyllä 2018 päätöksestään hakea tutkintoa purettavaksi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä hakemukseensa Karelia ei ole antanut tiedonantoa.

MTV uutisoi asian otsikolla KHO: Insinööri saa pitää tutkintonsa vaikka opinnäytetyö hylättiin kopioinnin vuoksi.

Helsingin Sanomat otsikoi uutisen seuraaasti: Insinööri kopioi osan opinnäytetyöstään, oikeuden mielestä se ei riittänyt tutkinnon perumiseen. (tämä juttu jää maksumuurin taakse)

Turun Sanomat otsikoi uutisen: KHO: Insinöörin opinnäytetyö hyväksyttävä, plagiointi olisi pitänyt huomata aiemmin. 

Ennen syyskuussa annettua Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä Karelia-ammattikorkeakoulussa saatiin päätökseen varsinainen tutkinta sellaisesta opinnäytetyöstä, jonka tekijä ei ollut tyytynyt esiselvityksen tulokseen syksyllä 2018. 

Rehtori Petri Raivon Karjalaiselle 12.11.2018 antaman haastattelun mukaan tämä silloin viides selvitettävänä ollut plagiointitapaus "on kansallisestikin merkittävä, koska opinnäytetyön tekijä on kiistänyt esiselvitysraportin tulokset." 

Karjalaisen uutisessa todetaan: Karelia-ammattikorkeakoulun mukaan lopullinen ratkaisu asiaan saadaan siis vasta kevätlukukaudella 2019. Tästä varsinaisesta tutkinnasta tai sen päätöksestä Karelia-ammattikorkeakoulu ei ole tiedottanut.